https://nykysuomi.com/volvo-lopettaa-bensa-ja-dieselkoneiden-valmistuksen-tilalle-sahkomoottorit/
Asiasta uutisoi: IS
https://nykysuomi.com/usa-ja-iran-vaihtoivat-uusia-iskuja-hormuzinsalmen-saarron-jatkuessa/
WASHINGTON (Xinhua) -- Yhdysvaltain keskushallinnon asevoimat (CENTCOM) ilmoitti tiistaina saattaneensa päätökseen seitsemän tuntia kestäneen iskun aallon Irania vastaan. Iskut kohdistuivat kymmeniin sotilaallisiin kohteisiin Hormuzinsalmen läheisyydessä ja Iranin rannikkoalueilla vain tunteja sen jälkeen, kun merisaarto salmessa oli aloitettu uudelleen.
Iranin vallankumouskaarti (IRGC) ilmoitti iskeneensä MQ-9-lennokkien laukaisualustalle Yhdysvaltain Ali Al Salemin lentotukikohdassa Kuwaitissa kostona Yhdysvaltain hyökkäyksille, virallinen uutistoimisto IRNA raportoi keskiviikkona.
IRGC kertoi myös iskeneensä Yhdysvaltain sotilaslaitoksiin al-Azraqin tukikohdassa Jordaniassa ja tuhonneensa johtokeskuksen, laivaston tuen hallintakeskuksen, varastoja ja polttoainesäiliöitä Yhdysvaltain viidennen laivaston tukikohdassa Bahrainissa ”murskaavana vastauksena” keskiviikkona.
IRGC varoitti, että Hormuzinsalmi pysyy suljettuna ”Amerikan pahuuden loppuun asti”.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tiistaina, että Yhdysvallat laajentaa iskujaan Iraniin ensi viikolla kohteinaan voimalaitokset ja sillat, ellei Teheran suostu neuvotteluihin.
— Ensi viikolla heille käy todella huonosti, sillä ensi viikolla vuorossa ovat voimalaitokset. Ensi viikolla vuorossa ovat sillat. Me tulemme tuhoamaan kaikki heidän voimalaitoksensa. Me tulemme tuhoamaan kaikki heidän siltansa, elleivät he tule pöytään neuvottelemaan, Trump sanoi Fox Newsin haastattelussa.
Yhdysvaltain presidentti sanoi Iranin armeijan ”heikentyneen erittäin alhaiselle tasolle” toistuvien Yhdysvaltain iskujen jälkeen ja että iskut jatkuvat, ”kunnes sanon sen riittävän”.
Trump kertoi Foxille myös, että hänen edustajansa ovat olleet viime aikoina yhteydessä Iranin viranomaisiin. Kysyttäessä, mikä viesti Iranille välitettiin, Trump vastasi:
— Teidän on parasta tehdä sopimus. Teille ei tule jäämään mitään jäljelle.
Trumpin huomautukset tulivat keskellä Yhdysvaltain ja Iranin välisen konfliktin viimeisintä kärjistymistä. Yhdysvaltain joukot käynnistivät uuden iskukierroksen iranilaisia kohteita vastaan tiistaina neljäntenä peräkkäisenä päivänä ja asettivat Hormuzinsalmen saarron uudelleen voimaan.
”Yhdysvaltain joukot aloittivat uudelleen merisaarron Iranin satamiin ja rannikkoalueille suuntaavia tai niistä lähteviä aluksia vastaan tänään kello 16.00 itäistä aikaa (20.00 GMT)”, CENTCOM totesi lausunnossaan.
Yhdysvaltain armeija käynnisti uusia iskuja Irania vastaan hieman ennen saarron alkamista tavoitteenaan ”jatkaa niiden Iranin kyvykkyyksien heikentämistä, joita käytetään kaupallisen meriliikenteen häiritsemiseen Hormuzinsalmessa”, lausunnossa todettiin.
https://nykysuomi.com/ruotsalaisen-vihrean-terasyhtio-stegran-velat-yli-kolminkertaistuivat/
Ruotsalaisen teräsvalmistaja Stegran velka nousi 10,8 miljardista kruunusta (979 miljoonaa euroa) 36 miljardiin kruunuun (3,26 miljardia euroa) vuonna 2025. Samaan aikaan yhtiö raportoi 3,3 miljardin kruunun (299 miljoonaa euroa) tappiosta.
Luvut käyvät ilmi Stegran vuoden 2025 vuosikertomuksesta, ja niitä on analysoinut Affärsvärlden-lehden analyytikko Christian Sandström. Yhtiön velkataakka kasvoi yli 25 miljardilla kruunulla (2,27 miljardia euroa) yhdessä vuodessa, kun taas hyväksytty velkarahoitus on yhteensä noin 45 miljardia kruunua (4,08 miljardia euroa).
Pelkästään lainojen järjestelykulut nousivat vuoden aikana noin miljardiin kruunuun (90,6 miljoonaa euroa). Erä sisältää pankkikulut, takausprovisiot, oikeudenkäyntikulut ja muut transaktiokustannukset, mutta ei yhtiön jatkuvia korkomaksuja.
Stegra, joka tunnettiin aiemmin nimellä H2 Green Steel, rakentaa Pohjois-Ruotsin Bodeniin terästehdasta, jonka tavoitteena on tuottaa terästä merkittävästi pienemmillä hiilidioksidipäästöillä. Hanke ei ole vielä tuottanut tuloja terästuotannosta ja on edelleen riippuvainen ulkopuolisesta pääomasta.
Kasvavasta tappiosta huolimatta johdon ja hallituksen palkat ja muut korvaukset kaksinkertaistuivat 3,8 miljoonasta euroasta 7,8 miljoonaan euroon. Muuttuvat palkkiot olivat yhteensä noin 10 miljoonaa kruunua (906 000 euroa). Yhtiö perusteli kasvua johdon ja hallituksen muutoksilla.
Vuoden 2026 alussa Stegra kohtasi paineita maksamattomien laskujen, urakoitsijoiden vaatimusten ja kiireellisen uuden pääoman tarpeen vuoksi. Kesäkuussa yhtiö ilmoitti saaneensa päätökseen 1,4 miljardin euron rahoituskierroksen. Kierrosta johti Wallenberg Investmentsin johtama konsortio.
Myös Ruotsin valtiolla on taloudellista vastuuta hankkeesta. Vuoden 2025 aikana Stegralle aktivoitiin 7,7 miljardin kruunun (698 miljoonaa euroa) edestä Ruotsin valtionkonttorin (Riksgälden) luottotakauksia viraston vuosikertomuksen lukujen mukaan.
Stegra on aiemmin ilmoittanut, että kaupallisen tuotannon Bodenissa on määrä alkaa vuonna 2027. Sandströmin arvion mukaan kasvava velka, kustannukset ja viivästykset jättävät hankkeelle erittäin vähän tilaa uusille takaiskuille.
https://nykysuomi.com/eu-harkitsee-rajoituksia-liikekannallepanon-piiriin-kuuluvien-ukrainalaisten-suojeluun/
Euroopan komission kerrotaan valmistelevan sääntöjä, jotka voisivat rajoittaa pääsyä tilapäisen suojelun piiriin niiden ukrainalaisten kohdalla, jotka kuuluvat kotimaassaan liikekannallepanon piiriin. Tulevilta hakijoilta saatetaan vaatia todistus siitä, että heidät on vapautettu asepalveluksesta.
Väitteet ovat peräisin puolalaisesta Rzeczpospolita-lehdestä, ja niistä ovat raportoineet useat tiedotusvälineet, kuten Kyiv Post. Ehdotusta kuvataan merkittävimmäksi muutokseksi EU:n ukrainalaisille tarkoitettuun tilapäisen suojelun järjestelmään sen jälkeen, kun se otettiin käyttöön vuonna 2022.
Uusien sääntöjen voimaantulon jälkeen tukea hakevat saattavat tarvita Ukrainan viranomaisten myöntämän todistuksen, joka osoittaa, etteivät he kuulu liikekannallepanon piiriin. Vaatimuksen kerrotaan koskevan sekä miehiä että naisia.
Puolan sisäministeriön alivaltiosihteeri Maciej Duszczyk kertoi Rzeczpospolitalle, että työ on valmistumassa ja että Puola tukee muutoksia. Säännöt on tarkoitus esitellä heinäkuussa, mutta raportin mukaan ne tulisivat voimaan vasta maaliskuussa 2027, jolloin nykyinen järjestely päättyy.
Ehdotus ei koskisi niitä noin 4,3 miljoonaa ukrainalaista, joilla on jo tilapäinen suojelu EU:ssa. Sen sijaan se kohdistuisi uusiin hakijoihin sääntöjen tultua voimaan. Ukrainan kerrotaan itse pyytäneen muutosta kesäkuun alussa osana liikekannallepanopolitiikkaansa.
Yksi käytännön seuraus olisi EU:n ulkorajan muuttuminen Ukrainan liikekannallepanojärjestelmän jatkeeksi. Suojelu sodalta riippuisi tällöin siitä, että hakijan kotimaa ensin todistaa, ettei henkilöä tarvita sotilaspalvelukseen.
Norjalainen valtiotieteilijä ja professori Glenn Diesen esitti jyrkän tulkinnan raportista. Hän kirjoitti, ettei niitä ukrainalaisia, joita presidentti Volodymyr Zelenskyi tarvitsee sotaan, enää otettaisi vastaan EU:hun.
”EU maksoi välikäsisodasta ja vaatii, että se käydään viimeiseen mieheen asti”, Diesen kirjoitti X-palvelussa.
Diesenin kommentti korostaa ehdotuksen keskeistä ristiriitaa: EU tarjoaa suojelua, mutta sulkee mahdollisesti pois ne ukrainalaiset, jotka Kiova haluaa mobilisoida. Euroopan komissio ei ole vielä virallisesti esitellyt ehdotusta, mutta jos raportit vahvistetaan, se merkitsisi huomattavaa tiukennusta tuleville ukrainalaisille hakijoille.
https://nykysuomi.com/unkarin-parlamentti-aanesti-presidentti-tamas-sulyokin-erottamisen-puolesta/
Unkarin parlamentti on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka päättää presidentti Tamás Sulyokin virkakauden. Siirto on osa pääministeri Péter Magyarin valtion instituutioiden uudistusta Viktor Orbánin 16 vuotta kestäneen valtakauden jälkeen.
Maan perustuslain 17. muutos hyväksyttiin äänin 139–6. Yhteensä 54 kansanedustajaa ei osallistunut äänestykseen, uutisoi Euronews.
Kun muutos astuu voimaan, Sulyokin toimikausi päättyy seuraavana päivänä. Parlamentti valitsee tämän jälkeen väliaikaisen valtionpäämiehen, joka toimii tehtävässä uuden perustuslain voimaantuloon asti, kuitenkin enintään viisi vuotta.
Sulyokilla, joka astui virkaansa vuonna 2024 Fideszin tuella, on viisi päivää aikaa allekirjoittaa muutos. Jos hän kieltäytyy, parlamentti on ilmoittanut aloittavansa virallisen menettelyn hänen erottamisekseen.
Fidesz ja sen liittolaispuolue KDNP eivät osallistuneet äänestykseen. Puolueet syyttävät hallitusta suuren enemmistönsä käyttämisestä poliittisten vastustajien raivaamiseen ja kuvailevat uudistusta hyökkäykseksi perustuslaillista järjestystä vastaan.
Magyar puolestaan väittää, että muutokset ovat välttämättömiä oikeusvaltioperiaatteen palauttamiseksi ja sellaisten instituutioiden korvaamiseksi, jotka olivat hänen mukaansa alistettu Orbánin poliittiselle vallalle.
Fideszin parlamenttiryhmän johtaja Gergely Gulyás ilmoitti äänestyksen yhteydessä eroavansa tehtävästään. Hän kutsui valtionpäämiehen erottamista ennennäkemättömäksi toimenpiteeksi.
Muutos tuo mukanaan myös kansanedustajien 12 vuoden kumulatiivisen kausirajoituksen. Se asettaa myös 70 vuoden eläkeiän perustuslakituomioistuimen tuomareille, mikä tarkoittaa, että useiden Orbánin valtakaudella nimitettyjen tuomareiden on jätettävä tehtävänsä.
Hallitus on myös ilmoittanut suunnitelmistaan laatia kokonaan uusi perustuslaki kansalaiskuulemisten pohjalta myöhemmin tänä vuonna.
