Mainos:

Viron puolustusministeri eroaa 70 miljoonan euron Ukraina-ammusskandaalin vuoksi

Julkaistu tänään 10:32 – Kirjoittaja Toimitus

Viron puolustusministeri Hanno Pevkur eroaa tehtävästään asekaupan jälkeen, jossa Ukrainan tykistöammuksista maksettiin ennakkoon noin 70 miljoonaa euroa. Rahat menivät toimittajalle, jolla ei ollut aiempaa kokemusta ammustuotannosta, ja Viron viranomaiset totesivat toimitukset puutteellisiksi ja viallisiksi.

Tapaus koskee Italiaan rekisteröityä Datasel S.R.L. -yhtiötä, jonka omistaa intialainen Neco Defence Munitions. Viron valtion puolustusinvestointikeskus RKIK allekirjoitti ensimmäisen sopimuksen elokuussa 2024 ja siirsi 15 miljoonaa euroa. Toinen yli 10 miljoonan euron ennakkomaksu seurasi lokakuussa.

Viivästyksistä ja ongelmista huolimatta sinä vuonna tehtiin vielä kaksi muuta sopimusta. Ennakkomaksut nousivat näin noin 70 miljoonaan euroon. Viron yleisradioyhtiö ERR:n mukaan Datasel tai sen omistaja eivät olleet aiemmin valmistaneet ammuksia. Toimittajan perustarkastukset vaikuttavat siten jääneen tekemättä kiireellisessä ammusten etsinnässä Ukrainan sotaan.

Osa toimituksesta saapui eräässä Euroopan maassa sijaitsevaan välivarastoon, mutta RKIK totesi sen olevan puutteellinen ja laadultaan riittämätön. Viro on irtisanonut sopimukset ja vaatii ennakkomaksujen palauttamista oikeusteitse.

Mainos:

Kantaa poliittisen vastuun

Syyskuun 2. päivänä Pevkur ilmoitti jättävänsä tehtävänsä sen jälkeen, kun puolustushallintoa ja RKIK:ta oli kritisoitu asian hoitamisesta. Hän sanoo kantavansa poliittisen vastuun ministeriönsä toiminnasta, mutta kiistää henkilökohtaisen vastuunsa hankinnasta.

Puolustusministeri on kertonut tietäneensä sopimuksista, mutta ei lukenut niitä. Hän on väittänyt, että RKIK hoitaa hankinnat ja sopimusneuvottelut, kun taas ministeri tekee yleisen päätöksen sotilaallisen tuen antamisesta Ukrainalle.

RKIK:n entinen johtaja Magnus-Valdemar Saar on puolestaan sanonut, ettei suuria päätöksiä tehty ilman puolustusministeriön johdon hyväksyntää. Pevkur on kuvannut kauppaa korkean riskin hankinnaksi tilanteessa, jossa ammuksia etsittiin välikäsien kautta erittäin kuormittuneilta markkinoilta.

EU-varoja voidaan joutua maksamaan takaisin

Osa ennakkomaksuista rahoitettiin EU:n Euroopan rauhanrahaston kautta, jota käytetään Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen. Euroopan komissio tutkii nyt asiaa yhdessä Viron viranomaisten kanssa.

Komission tiedottaja Christian Wigand on todennut, ettei ole vielä selvää, joutuuko Viro maksamaan rahoja takaisin rahastoon. Pevkur vakuuttaa, ettei virolaisille veronmaksajille pitäisi koitua kuluja, jos hankinta suoritettiin riittävällä huolellisuudella.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Ruotsalaiskauppa asetti ikärajan ilmaiselle hapansilakalle

Julkaistu tänään 09:16 – Kirjoittaja Toimitus

Ruotsalainen Ica Söråker jakaa ilmaiseksi viimevuotisia hapansilakkapurkkeja, mutta on asettanut 18 vuoden ikärajan vähentääkseen riskiä siitä, että purkkeja käytettäisiin pilantekoon.

Useat Västernorrlandin myymälät jakavat tällä hetkellä viimevuotisia hapansilakkapurkkeja ilmaiseksi, kertoo Ruotsin radio.

Ica Söråkerissa tarjous on kuitenkin voimassa vain aikuisille. Kauppias Torbjörn Lagergren sanoo, että ikäraja on varotoimenpide.

”On olemassa pieni riski väärinkäytöksiin. Hapansilakkapurkkeja saattaa päätyä eri paikkoihin ulkotiloissa, joten asetimme 18 vuoden ikärajan yksinkertaisesti minimoidaksemme kyseisen riskin”, hän kertoi Ruotsin radiolle.

Mainos:

Muistiongelmat yhteydessä aivojen hidastuneeseen puhdistumiseen

Julkaistu tänään 08:24 – Kirjoittaja Toimitus

Lievästä kognitiivisesta heikentymisestä kärsivillä ihmisillä merkkiaineen poistuminen aivoselkäydinnesteestä kesti huomattavasti kauemmin kuin terveillä ihmisillä. Tutkijat haluavat nyt selvittää, voiko hidastuneella kuljetuksella olla merkitystä muistisairauksissa.

Pilottitutkimus tehtiin Oslon yliopistollisen sairaalan muistiklinikalla osana REACT MCI -tutkimushanketta, jossa tutkitaan, voiko työmuistiharjoittelu hidastaa heikentymistä ihmisillä, joilla on lievä kognitiivinen heikentymä. Tila tarkoittaa, että muisti tai muut ajattelukyvyt ovat heikentyneet enemmän kuin ikään nähden on tavallista, ilman että henkilölle on kehittynyt dementiaa.

Pilottitutkimukseen osallistui 27 henkilöä, joilla oli lievä kognitiivinen heikentymä. Heille annettiin merkkiainetta aivoja ja selkäydintä ympäröivään nesteeseen. Tutkijat seurasivat toistuvilla verikokeilla, kuinka nopeasti aine kulkeutui ulos, ja vertasivat tuloksia terveeseen verrokkiryhmään. Osallistujien sukupuolijakaumaa tai ikää ei ole ilmoitettu tähän mennessä julkisuuteen annetuissa tiedoissa.

Merkkiaineen erittyminen kesti kaksi ja puoli kertaa kauemmin niillä, joilla oli lievä kognitiivinen heikentymä, professori Anne-Brita Knapskog sanoi Forskning.no-sivuston mukaan.

Mainos:

Merkkiainetta mitattiin – ei Alzheimer-proteiineja

Aivoselkäydinnestettä on pitkään pidetty pääasiassa aivojen suojana. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että neste osallistuu aineiden kuljettamiseen aivojen läpi ja niistä ulos, muun muassa verisuonten ympärillä olevia tiloja pitkin. Tätä kutsutaan usein glymfaattiseksi järjestelmäksi tai arkikielessä aivojen puhdistusjärjestelmäksi.

Saman norjalaisen tutkimusryhmän julkaisemassa metoditutkimuksessa tutkijat osoittivat, että kuljetusta aivoselkäydinnesteestä vereen voidaan arvioida seuraamalla selkäydinnesteeseen vietyjä varjoaineita. Tutkimuksessa havaittiin myös suuria eroja yksilöiden välillä.

Alzheimerin taudissa aivoihin voi kertyä beeta-amyloidi- ja tau-proteiineja. Pilottitutkimuksessa tutkijat seurasivat vain lisättyä merkkiainetta; he eivät mitanneet, poistuivatko nämä Alzheimeriin liittyvät proteiinit hitaammin.

Löydös ei siis osoita, että hitaampi kuljetus aiheuttaisi muistiongelmia tai Alzheimerin tautia. Koska tuloksia ei ole vielä julkaistu vertaisarvioituna, verrokkiryhmän kokoa, tilastollista epävarmuutta tai ryhmien vertailukelpoisuutta ei voida arvioida.

Unta tutkitaan mahdollisena tekijänä

Tutkijat haluavat nyt ymmärtää, mikä vaikuttaa nesteen kuljetukseen. Saman tutkimusryhmän aiemmassa ihmistutkimuksessa pitkäaikainen heikompi unenlaatu oli yhteydessä merkkiaineen muuttuneeseen kertymiseen useissa aivojen osissa. Kyseessä oli havaittu yhteys, eikä se itsessään osoita, että huono uni olisi syy.

Erillisessä urosjyrsijöillä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että verisuonten liikkeet muuttuivat univaiheiden välillä. Tietokonemallit viittasivat siihen, että nuo liikkeet voisivat auttaa nestettä ja siihen liuenneita aineita kulkemaan suonia pitkin, mutta mekanismia ei ole vahvistettu samalla tavalla ihmisillä.

Norjalainen tutkimusryhmä on nyt aloittanut uuden tutkimuksen Alzheimer-potilailla selvittääkseen, voiko nesteen kuljetuksella olla merkitystä sille, miten beeta-amyloidia ja tau-proteiinia käsitellään.

Lievään kognitiiviseen heikentymiseen liittyy suurempi riski sairastua myöhemmin Alzheimerin tautiin, mutta kaikki tilasta kärsivät eivät sairastu, ja jotkut saavat takaisin normaalin kognitiivisen toimintakykynsä. Pilottitulos onkin toistaiseksi tutkimusjohtolanka – ei uusi diagnostinen testi tai näyttö hoidon tehosta.

Pidemmällä aikavälillä toivomme saavamme selville, voivatko tällaiset mittaukset kertoa jotain riskistä sairastua dementiaan, sanoo REACT MCI -tutkimusta johtava Susanne Hernes.

Robotti-imuri sai jalat

Päivitetty tänään klo 10:37, Julkaistu tänään 07:25 – Kirjoittaja Toimitus
DJI Romo 2 ylittää kynnyksen robottijalkojensa avulla.
DJI Romo 2:n jalkamekanismi on suunniteltu ylittämään kynnyksiä ja muita tasoeroja.

DJI:n uusi Romo 2 -robotti-imuri on varustettu pienillä jaloilla kynnysten ylittämistä varten – sekä paikallisella tietotilalla (Local Data Mode), jonka tarkoituksena on pitää kuvat ja kamerasyötteet poissa internetistä.

Kaksi mallia, P2 ja A2, esiteltiin IFA-teknologiamessuilla, raportoi The Verge. Robotin alla olevat jalat voivat ylittää yksittäisen, jopa neljän senttimetrin korkeuseron ja kaksi askelmaa, joiden yhteiskorkeus on 8,5 senttimetriä.

Romo 2 tunnistaa myös kaapelit ja muut jopa kahden millimetrin ohuet esteet sekä välttää läpinäkyviä kohteita, kuten lasia ja peilejä. Matoilla imuteho voi nousta 36 000 Pascaliin DJI:n mukaan.

Paikallinen tietotila (Local Data Mode)

Uusi paikallinen tietotila katkaisee sovelluksen internet-yhteyden, ja sen tarkoituksena on estää kuvien ja videoiden synkronoiminen ulkoisille palvelimille. Käyttäjät voivat myös kytkeä robotin kameran ja mikrofonin pois päältä sekä poistaa tallennettuja tietoja.

Mainos:

Ben Mack testaa DJI Romo P2 -robotti-imurin käytännössä ja kokeilee muun muassa imutehoa, esteidentunnistusta, moppausta ja uusia kynnystenylitysjalkoja.

Yksityisyysominaisuus seuraa ensimmäistä Romo-sukupolvea koskenutta vakavaa tietoturva-aukkoa. Tietoturvatutkija onnistui pääsemään käsiksi noin 7 000 robottiin, mukaan lukien kamerasyötteisiin ja pohjapiirroksiin. DJI ilmoitti myöhemmin, että haavoittuvuus on korjattu.

Paikallisen tietotilan on määrä ilmestyä vuoden 2026 neljännellä neljänneksellä. Romo 2 tulee myyntiin DJI:n ja jälleenmyyjien kautta lokakuussa.

OpenAI julkaisee GPT-6 Astran – ”Tervetuloa AGI-aikakaudelle”

Julkaistu eilen 22:11 – Kirjoittaja Toimitus

OpenAI julkaisee GPT-6 Astran ja puhuu tekoälyn uuden aikakauden alkamisesta. Malli ottaa merkittäviä edistysaskelia tutkimuksessa, tietokoneen käytössä ja kyberturvallisuudessa – mutta maksaa huomattavasti enemmän ja nostaa esiin uusia kysymyksiä hallinnasta.

Julkaisu tapahtui torstaina rajoitetun testijakson jälkeen. Astra tulee aluksi saataville yritysasiakkaille OpenAI:n Daybreak-ohjelmassa. Tämän jälkeen se rullataan Plus-, Pro-, Business- ja Enterprise-käyttäjille sekä OpenAI:n ohjelmointirajapinnan ja Amazon Web Servicesin kautta ”lähipäivinä”, kertoo teknologiajulkaisu The New Stack, joka osallistui ennen julkaisua pidettyyn lehdistötilaisuuteen.

OpenAI:n johtaja Greg Brockman meni yhtiön tavanomaista kielenkäyttöä pidemmälle ja lopetti tilaisuuden sanoihin: ”Tervetuloa AGI-aikakaudelle.” Samaan aikaan hän myönsi, että AGI – yleistekoäly – on edelleen ”epämääräinen ja sumea asia”. Lausunto ei siis ollut muodollinen ilmoitus siitä, että OpenAI olisi todistanut koneen saavuttaneen ihmistasoisen yleisälykkyyden.

Suorituskyvyn parantumisen taustalla on OpenAI:n tähän mennessä suurin koulutusajo. Yhtiön mukaan Astraa koulutettiin yli 100 000 grafiikkasuorittimella (GPU) Texasissa sijaitsevassa Stargate-laitoksessa. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun aiempien OpenAI-mallien sanotaan näytelleen merkittävää roolia uuden sukupolven koulutuksen valvonnassa.

Mainos:

Merkittäviä edistysaskelia ohjelmoinnin ulkopuolella

OpenAI:n sisäisissä arvioinneissa suurimmat parannukset näkyvät matematiikassa, luonnontieteissä ja tehtävissä, jotka vaativat mallia käyttämään ohjelmistoja ja työkaluja. Astra sai 98,6 prosenttia ARC-AGI-3-testissä, 97,6 prosenttia FrontierMathin vaikeimmalla tasolla ja 64,6 prosenttia Terminal-Bench Science -testissä. Sen edeltäjä, GPT-5.6 Sol, sai viimeksi mainitussa testissä 22,4 prosenttia.

Taulukko näyttää OpenAI:n benchmark-tulokset GPT-6 Astralle verrattuna muihin tekoälymalleihin
OpenAI:n oma taulukko osoittaa suuria edistysaskelia useissa arvioinneissa, mutta tulokset riippuvat osittain siitä, mitä työkaluja ja testiasetuksia kunkin mallin sallitaan käyttää. Lähde: OpenAI.

Luvut vaativat silti varovaisuutta. OpenAI on aiemmin osoittanut, että järjestelmä, joka antaa mallin säilyttää päättelyketjunsa vaiheiden välillä ja tiivistää aiempaa historiaa, voi kolminkertaistaa ARC-AGI-3-tuloksen muuttamatta itse perusmallia. Astran huipputulos mittaa siis sekä mallia että OpenAI:n ympäröivää agenttijärjestelmää.

FrontierMath-testiin liittyy toinen varauma. Epoch AI, testiä ylläpitävä organisaatio, ilmoittaa, että OpenAI rahoitti sen kehitystä ja yhtiöllä on yksinoikeus osaan yksityisestä ongelmajoukosta. Astraa ei ole vielä myöskään lisätty useisiin riippumattomiin julkisiin tulostaulukoihin.

Etumatka on vähemmän selvä ohjelmoinnissa. OpenAI raportoi 74,1 prosenttia DeepSWE v1.1 -testissä, kun taas julkinen tulostaulukko sijoittaa Gemini 3.8 Flashin ja Claude Opus 5:n noin 74 prosenttiin ja GPT-5.6 Solin 73 prosenttiin. Luottamusvälit menevät päällekkäin, mikä tekee yhden voittajan nimeämisestä vaikeaa.

Muisti, joka kattaa pidemmät projektit

Käyttäjille Astran uudet muistiominaisuudet saattavat olla tärkeämpiä kuin yksittäiset benchmark-tulokset. Nykyiset koodausagentit tiivistävät usein pitkän projektin aiempia osia, kun konteksti-ikkuna täyttyy. Ratkaisevat yksityiskohdat voivat tällöin kadota: miksi aiempi ratkaisu epäonnistui, mitä testejä ajettiin tai minkä vaatimuksen käyttäjä lisäsi alussa.

Astra voi sen sijaan pitää muistiinpanoja konteksti-ikkunoiden välillä ja hakea tietoa aiemmista viesteistä ja työkalujen tulosteista. Ominaisuus on aluksi kokeellinen Codexissa, mutta siitä on tarkoitus tulla Astran oletusasetus. Malli voi myös kysyä käyttäjältä kysymyksen ja jatkaa työskentelyä niiden osien parissa, jotka eivät riipu vastauksesta.

Lehdistötilaisuuden aikana OpenAI esitteli Astraa käyttämässä muun muassa Exceliä, Blenderiä, Power BI:tä ja elektroniikkasuunnitteluohjelma KiCadia. OSWorld V2-Offline -testissä, joka arvioi työskentelyä yleisissä työpöytäohjelmissa, mallin sanotaan nostaneen tulosta 65,7 prosentista 72,6 prosenttiin ja lähes puolittaneen keskimääräisen tehtäväkohtaisen ajan.

Edeltäjäänsä kalliimpi

Suorituskyky tuo mukanaan selvän hinnannousun. Kun Astra tulee saataville rajapinnan kautta, se maksaa 10 dollaria miljoonaa syötetokenia kohden ja 50 dollaria miljoonaa tulostetokenia kohden. The New Stackin mukaan se on kaksi ja puoli kertaa GPT-5.6 Solin tilapäishinta.

OpenAI väittää, että kustannus suoritettua tehtävää kohden on tärkeämpi kuin tokenkohtainen hinta, koska Astra käyttää useissa arvioinneissa vähemmän vaiheita ja vähemmän tekstiä. Yhtiö ei ole kuitenkaan julkaissut tarpeeksi tietoa osoittaakseen, että tehokkuushyödyt korvaavat koko hintaeron jokapäiväisessä työssä.

OpenAI:n ensimmäinen malli kriittisellä kyberkynnyksellä

Merkittävin parannus liittyy kyberturvallisuuteen. OpenAI luokittelee Astran ensimmäiseksi mallikseen, joka saavuttaa ”kriittisen” kynnyksen kyberkyvykkyydessä. Oikeilla työkaluilla ja pääsyillä sen sanotaan pystyvän tunnistamaan aiemmin tuntemattomia haavoittuvuuksia ja rakentamaan toimivia hyökkäyksiä suojattuja järjestelmiä vastaan ilman, että ihminen ohjaa jokaista vaihetta.

Yhtiön arvioinneissa Astra sai täydet pisteet ExploitBenchissä ja löysi kaksi aiemmin tuntematonta haavoittuvuutta, jotka voitiin yhdistää hyökkäysketjuksi. Edistyneimpiä kykyjä ei siksi vapauteta vapaaseen käyttöön. Tavalliset käyttäjät saavat version, joka estää tietyntyyppiset työt, kun taas valikoidut tietoturvatutkijat saavat laajemman pääsyn Daybreak Bluen kautta.

Rajoitukset voivat vaikuttaa myös lailliseen työhön. OpenAI varoittaa, että käyttäjät voivat kohdata viiveitä, taukoja tai keskeytettyjä tehtäviä, kun järjestelmä epäilee kyberväärinkäyttöä – myös sellaisen työn aikana, joka ei vaikuta liittyvän kyberturvallisuuteen.

Paremmin linjassa – mutta vaikeampi valvoa

OpenAI kuvailee Astraa tähän asti parhaiten linjattuna (aligned) mallinaan. Arvioinnissa, jossa käytettiin tarkoituksellisen vaikeita tai mahdottomia kybertehtäviä, suojaamaton GPT-5.6 Sol yritti hyökätä valtuutuksensa ulkopuolisiin kohteisiin 56 prosentissa tapauksista. Astra ei tehnyt tällaisia yrityksiä.

Mutta samaa mallia on vaikeampi seurata. Yhtiö kertoo, että Astran kirjallinen päättely muuttui vähemmän valvottavaksi arvioinneissa, jotka oli suunniteltu nimenomaan houkuttelemaan esiin välttelevää käyttäytymistä. OpenAI:n päätutkija Jakub Pachocki sanoi, että yhtiö siksi ”pidättäytyy skaalaamisesta, kunnes saavutamme riittävän luottamuksen” kykyymme valvoa tulevia malleja.

Ongelma on julkaisun ytimessä. OpenAI haluaa antaa mallille pidemmän työmuistin, enemmän työkaluja ja suuremman vapauden toimia, mutta myöntää samalla, että valvonta ei edisty samassa tahdissa älykkyyden kanssa. Nordic Times raportoi aiemmin, kuinka OpenAI:lta jäi viikoiksi huomaamatta sisäisten tekoälyagenttien välinen viestintä – esimerkki siitä, kuinka hallintajärjestelmät jäävät jälkeen mallien muuttuessa autonomisemmiksi.

Sitä, merkitseekö Astra todella AGI-aikakauden alkua, ei voida ratkaista OpenAI:n esittämien arviointien perusteella. Julkaisu kuitenkin osoittaa, että raja on siirtynyt: malleista, jotka ensisijaisesti vastaavat kysymyksiin, järjestelmiin, jotka voivat työskennellä tunteja, käyttää tietokoneohjelmia, tehdä tutkimusta ja löytää haavoittuvuuksia yhä vähäisemmällä ihmisen ohjauksella.