Mainos:

Anteeksianto voi auttaa – mutta sitä ei saa koskaan pakottaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kaksi ihmistä käsi kädessä.

Muiden anteeksiantaminen oli yhteydessä parempaan psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin uudessa kansainvälisessä tutkimuksessa. Anteeksiannon on kuitenkin oltava vapaaehtoista, eikä sitä saa koskaan käyttää tapahtuneen vähättelyyn.

Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston tutkijoiden johtamaan tutkimukseen osallistui 207 919 henkilöä 23 maasta. Tutkijat kysyivät, kuinka usein osallistujat antoivat anteeksi heitä loukanneille ihmisille. Noin vuotta myöhemmin seurattiin osallistujien mielenterveyttä, elämän tarkoituksellisuuden tunnetta, toivoa, ihmissuhteita, sosiaalista tukea, fyysistä terveyttä ja taloudellista turvaa, muiden tekijöiden ohella.

Ne, jotka kertoivat antavansa usein tai aina anteeksi muille, raportoivat keskimäärin hieman paremmasta hyvinvoinnista. Yhteys oli selvin mielenterveyden, tarkoituksellisuuden tunteen, toivon ja läheisten ihmissuhteiden tyytyväisyyden osalta, npj Mental Health Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkimuksen pääkirjoittaja Richard Cowden kuvailee anteeksiantoa aktiivisena tapana käsitellä vääryyttä pikemminkin kuin ohimenevänä tunteena.

Mainos:

”Anteeksianto on prosessi, johon kuuluu valinta olla tavoittelematta kostoa, pyrkimys vapautua katkeruudesta ja siirtyminen kohti suurempaa myötätuntoa meitä loukannutta henkilöä kohtaan”, Cowden kirjoittaa The Conversation -lehdessä.

Kolme neljästä osallistujasta sanoi antavansa usein tai aina anteeksi heitä loukanneille ihmisille. Osuus vaihteli merkittävästi maiden välillä Turkin 41 prosentista Nigerian 92 prosenttiin. Tulokset erosivat myös kulttuuristen ja sosiaalisten ympäristöjen välillä.

Ruotsi oli ainoa tutkimukseen sisältynyt Pohjoismaa. Ruotsalaiset osallistujat, jotka ensimmäisessä mittauksessa sanoivat antavansa usein tai aina anteeksi heitä loukanneille, raportoivat noin vuotta myöhemmin suurempaa optimismia ja toivoa, vahvempaa sosiaalista tukea, enemmän tyytyväisyyttä paikallisyhteisöönsä ja korkeampaa luottamusta yhteiskuntaan kuin ne, jotka antoivat harvoin tai eivät koskaan anteeksi. He raportoivat myös hieman vähemmän yksinäisyyttä.

Anteeksiannon on oltava vapaaehtoista

Tutkimuksessa mitattiin ihmisten yleistä taipumusta antaa anteeksi. Siinä ei tarkasteltu, oliko anteeksianto vapaaehtoista vai painostuksen alaisena annettua. Cowden kuvailee anteeksiantoa kyvyksi, jota voidaan kehittää, mutta korostaa, että anteeksi haluavien ihmisten tukemisen on suojeltava autonomiaa, turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

”Ihmiset vastustavat joskus anteeksiantoa, koska se voi vaikuttaa siltä, että heitä pyydetään puolustelemaan vääryyttä, luopumaan oikeudenmukaisuudesta tai avaamaan ovi uudelleen vaaralliseen suhteeseen. Mutta sitä anteeksianto ei tarkoita”, Richard Cowden kirjoittaa The Conversation -lehdessä.

Tutkimus ei anna tukea ihmisten painostamiselle anteeksiantoon. Anteeksianto ei voi korvata vastuullisuutta, hyvitystä tai suojelua jatkokiusaamiselta. Vahinkoa kärsineen henkilön ei tarvitse palauttaa yhteyttä tai altistaa itseään uudelle riskille. Cowden painottaa, että anteeksiannon on tapahduttava yksilön omilla ehdoilla, silloin kun se on turvallista ja tarkoituksenmukaista.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Enemmän kävelevillä nuorilla on vähemmän mielenterveysongelmia

Julkaistu 7.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuvituskuva. Suurempi päivittäinen askelmäärä oli tutkimuksessa yhteydessä vähäisempiin itse raportoituihin mielenterveysongelmiin vuotta myöhemmin.

Nuoret, jotka kävelevät arjessaan enemmän, raportoivat vähemmän mielenterveysongelmia vuotta myöhemmin. Yhteys ei tasoitu edes aktiivisimpien kohdalla, kertoo King's College Londonin uusi tutkimus.

Lääketieteellisessä JAMA Network Open -lehdessä julkaistu tutkimus hyödyntää yhdysvaltalaista ABCD-tutkimushanketta. Hankkeessa seurataan lasten aivojen kehitystä 21 paikkakunnalla eri puolilla Yhdysvaltoja.

Tutkijat seurasivat 5 515 nuorta, jotka olivat iältään noin 11–12-vuotiaita. He käyttivät ranteessaan Fitbit-laitetta kolmen viikon ajan. Vuotta myöhemmin nuoret täyttivät itse Brief Problem Monitor -kyselyn, joka kartoitti ahdistusta, matalaa mielialaa, tarkkaavaisuusongelmia ja käytösongelmia.

Mitä enemmän askeleita he ottivat päivässä, sitä vähemmän ongelmia he raportoivat. Ryhmällä, joka otti alle 5 000 askelta, oli eniten ongelmia. Raportoidut ongelmat vähenivät jokaisessa korkeamman askelmäärän kategoriassa, ja vähiten niitä raportoivat ne, jotka ottivat vähintään 12 000 askelta päivässä. Tutkijat eivät löytäneet pistettä, jossa yhteys olisi tasoittunut.

Mainos:

Aivokuvaukset osoittivat myös, että enemmän kävelevillä oli hieman paksumpi aivokuori kahdella alueella, jotka yliopiston mukaan liittyvät liikkumiseen ja tunteiden säätelyyn. Erot olivat pieniä. Yhden alueen paksuus saattoi tilastollisesti selittää osan yhteydestä mielenterveyteen, mutta tutkimus ei vahvista syy-seurausmekanismia.

Pääanalyysissä ei löytynyt yhteyttä kouluarvosanoihin. Vain täydentävässä ryhmien välisessä vertailussa 10 000–11 999 askelta kävelevillä oli hieman paremmat arvosanat kuin vähiten aktiivisilla osallistujilla.

Tutkimus on havainnointitutkimus, eikä se voi osoittaa, että kävely itsessään parantaisi henkistä hyvinvointia. Yhteys säilyi, kun tutkijat huomioivat nuorten aiemmat mielenterveysongelmat, mutta he eivät voi sulkea pois mahdollisuutta, että paremmin voivat yksinkertaisesti liikkuivat enemmän. Analyysiin mukaan otetut nuoret tulivat myös useammin varakkaammista perheistä kuin ne, jotka jäivät tutkimuksen ulkopuolelle.

Yksi tutkimuksen kirjoittajista, Amanda Paluch, korostaa arkiliikuntaa:

"Tavoitteena on löytää realistisia ja kestäviä tapoja liikkua enemmän arjen mahdollisuuksien kautta, kuten kävelemällä kouluun, aktiivisilla leikeillä ja toiminnalla, josta lapset todella nauttivat", hän sanoo lehdistötiedotteessa.

Yhä useampi syöpäkuolema liittyy alkoholiin Yhdysvalloissa

Julkaistu 28.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Arkistokuva. Pahiten tilanne koettelee yli 55-vuotiaita miehiä, ensisijaisesti maksasyövän muodossa.

Alkoholiin liittyvien syöpäkuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut Yhdysvalloissa hieman yli 30 vuodessa. Pahiten tilanne koettelee yli 55-vuotiaita miehiä, ensisijaisesti maksasyövän muodossa.

Syyskuun 2. päivänä 2026 The Lancet Regional Health – Americas -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan alkoholiin liittyvien syöpäkuolemien arvioitu määrä nousi 11 361 tapauksesta vuonna 1990 aina 23 126 tapaukseen vuonna 2023. Päätyäkseen näihin lukuihin tutkijat yhdistivät terveyskyselyistä ja myyntitilastoista saatua alkoholinkulutusdataa Global Burden of Disease -hankkeen syöpätietoihin. Kyseessä ovat arviot, eivät suorat luvut kuolemantapauksista, joissa alkoholi olisi kirjattu viralliseksi kuolinsyyksi.

Yli 55-vuotiaat miehet ovat kovimman iskun kohteena, pääasiassa maksasyövän vuoksi. Saman ikäryhmän naisilla vahvin yhteys on rintasyöpään. 20–54-vuotiailla miehillä paksusuolen syöpä on yleisin alkoholiin liittyvä syöpäkuoleman syy.

— Tärkein opetus on lisääntynyt tietoisuus siitä, että alkoholi voi vaikuttaa syöpäriskiin muissakin elimissä kuin maksassa, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, Chinmay Jani, Miamin yliopiston lehdistötiedotteessa.

Mainos:

Puolukkamehu voi parantaa suun terveyttä

Julkaistu 23.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Puolukat. Tutkijat ovat tutkineet fermentoitua puolukkamehua suuvetenä.

Puolukat voivat olla hyödyllisiä sekä suolistolle että suulle, suomalaiset ja ruotsalaiset tutkijat viittaavat. Tutkimukset osoittavat, että fermentoitu puolukkamehu toimii erittäin hyvin suuvetenä ja että se voi myös lievittää tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD).

Tutkimukset ovat osoittaneet, että puolukat sisältävät runsaasti hyödyllisiä yhdisteitä. Ne ovat muun muassa täynnä antioksidantteja ja sisältävät C-vitamiinia, K-vitamiinia, folaattia, mangaania ja runsaasti kuitua. Tutkimukset ovat osoittaneet, että puolukat voivat pysäyttää rasvaisen ruoan vaikutukset ja siten ehkäistä lihavuutta. Niiden sanotaan olevan tehokkaita myös virtsatieinfektioita vastaan.

Helsingin yliopiston tutkija Pirjo Pärnänen on tutkinut noin viidentoista vuoden ajan fermentoidun puolukkamehun käyttöä suuvetenä ja sen vaikutuksia suun terveyteen. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että se voi auttaa ienverenvuotoon, vähentää ientulehdusta ja tehota myös plakiin.

Tämän tutkimuksen valossa Pärnänen on kehittänyt fermentoidusta puolukkamehusta valmistetun suuveden. British Dental Journal -lehden tuoteilmoituksessa sitä kuvataan lisäaineettomaksi, käymisen avulla sokeripitoisuudeltaan alennetuksi ja nieltäväksi soveltuvaksi. Ilmoitus ei ole riippumaton tutkimus.

Mainos:

Fermentointi eli hapattaminen tarkoittaa lyhyesti sanottuna ruoan antamista käydä esimerkiksi maitohappobakteerien avulla. Se on pitkään ollut luonnollinen tapa säilöä ruokaa, mutta joidenkin mielestä ruoasta tulee ravinteikkaampaa ja kehon helpommin omaksuttavaa, jos se on fermentoitua, koska siihen muodostuu probiootteja.

Tulehdukselliset suolistosairaudet

Tulehdukselliselle suolistosairaudelle (IBD) on ominaista suolen limakalvon liiallinen tulehdus. Siihen kuuluvat haavainen paksusuolentulehdus (colitis ulcerosa) sekä Crohnin tauti, jotka molemmat aiheuttavat oireita, kuten ripulia, vatsakipua ja verta ulosteessa. Molemmat sairaudet voivat aiheuttaa oireita myös suussa, kuten suuhaavoja eli aftoja tai mukogingiviittiä, joka on suun limakalvon tulehdus.

IBD:tä pidetään kroonisena tilana, ja on epäselvää, mitkä sen taustatekijät ovat.

Nutrients-lehdessä julkaistussa mielipideartikkelissa Pärnänen yhdessä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan, Helsingin yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkijoiden kanssa tarkasteli olemassa olevaa tutkimustietoa fermentoidun puolukkamehun prebioottisista, anti-inflammatorisista ja antimikrobisista ominaisuuksista sekä siitä, voiko sillä olla merkitystä tulehduksellisissa suolistosairauksissa (IBD).

Tutkimuksessa tarkasteltiin suun bakteeriflooran ja tulehduksellisen suolistosairauden riskin välistä yhteyttä. Tutkijat viittaavat siihen, että suun terveys, joka voi hyötyä fermentoidun puolukkamehun käytöstä, voisi epäsuorasti hyödyttää suoliston terveyttä muokkaamalla suun mikrobiomia. Toisin sanoen parantamalla suun terveyttä fermentoitu puolukkamehu voisi mahdollisesti auttaa tasapainottamaan myös suoliston mikrobistoa ja vähentämään siellä esiintyvää tulehdusta.

Samalla tutkijat korostavat, että tarvitaan lisää tutkimusta sen selvittämiseksi, miten puolukan vaikutukset voisivat vähentää suolistotulehdusta ja lievittää IBD:n oireita.

Vain seitsemän prosenttia ruotsalaisnuorista jättää energiajuomat väliin

Julkaistu 22.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Yhdeksän kymmenestä nuoresta Pohjoismaiden tutkimuksessa ostaa energiajuomia ruokakaupasta. Ruotsalaiset nuoret juovat niitä useammin kuin naapurinsa, mutta valitsevat useammin tavallisen tölkin.

Lähes kolme kymmenestä ruotsalaisesta 15–19-vuotiaasta juo energiajuomia päivittäin, ja juovista kolmannes sanoo tekevänsä niin selvitäkseen koulusta paremmin. Kulutus on Pohjoismaiden korkeinta Ruotsin elintarvikeviraston (Livsmedelsverket) johtaman pohjoismaisen tutkimuksen mukaan.

28 prosenttia juo vähintään kerran päivässä ja 75 prosenttia vähintään kerran viikossa, kun vastaavat luvut koko Pohjoismaissa ovat 22 ja 61 prosenttia. Vain seitsemän prosenttia ruotsalaisnuorista ilmoittaa, etteivät he juo koskaan energiajuomia. Tanskassa vastaava osuus on 29 prosenttia. Juovista 33 prosenttia Ruotsissa nimeää syyksi paremmat koulutulokset, kun Norjassa ja Tanskassa luku on molemmissa 18 prosenttia.

Puolet Ruotsin nuorista sanoo, etteivät he ainakaan toisinaan selviä päivästä ilman energiajuomaa. ”Tutkimus antaa vahvan varoitussignaalin siitä, että aivan liian monet nuoret ovat riippuvaisia energiajuomista selvitäkseen arjestaan. Sillä voi olla vakavia seurauksia nuorten mielenterveydelle ja koulunkäynnille”, kirjoittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann tiedotteessa, jonka Ruotsin elintarvikevirasto julkaisi tiistaina.

He juovat useammin, eivät enemmän kerralla. Juovista 80 prosenttia valitsee Ruotsissa tavallisen 250–330 millilitran tölkin. Vain yhdeksän prosenttia ottaa puolen litran tölkin, kun Norjassa osuus on 37 prosenttia ja Tanskassa 38 prosenttia.

Mainos:

Ruotsissa ei ole lakisääteistä ikärajaa. Toimialan sopimus olla myymättä alle 15-vuotiaille jättää tutkitun 15–19-vuotiaiden ryhmän sen ulkopuolelle. Ruotsin elintarvikeviraston suositus on, että kenenkään alle 16-vuotiaan ei tulisi nauttia yli 70 milligrammaa kofeiinia päivässä. Tämä raja voi kofeiinipitoisuudesta riippuen täyttyä jo kolmasosalla tölkistä. Raportissa todetaan, että pohjoismaiset säännöt eroavat jo nyt toisistaan, muun muassa suurimman sallitun kofeiinipitoisuuden osalta. Nuorisopaneelit aloittavat tänä syksynä, ja poliittiset suositukset on tarkoitus esitellä kesällä 2027.