VOKin opettaja: Turvapaikkajärjestelmä perustuu valehtelulle – ”Turvapaikanhakijat pitävät meitä hölmöinä”

Julkaistu 13.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Vastaanottokeskuksessa opettajana toiminut "Pekka" (nimi muutettu) ei halunnut enää jatkaa työtään turvapaikanhakijoiden kanssa. – Tökkii niin pirusti tämä rahanhaaskuu ja valehtelu.

Pekka opetti vastaanottokeskuksessa suomen kieltä noin 160 maahanmuuttajalle, joista valtaosa on ollut alle 30-vuotiaita irakilaismiehiä.

– Harva irakilainen osasi aakkosia kuukausien koulutuksen jälkeen. Monella oli suuria vaikeuksia päästä sängystä ylös ennen puolta päivää, Pekka toteaa Suomen uutisille.

Vain harvalla oikeasti hätä

Oppilaiden joukossa oli irakilaisten lisäksi myös afgaaneja, somaleja ja muualta Afrikasta tulleita nuorukaisia.

– Vain muutamat heistä vaikuttivat vakavasti traumatisoituneilta, Pekka arvioi.

Jos turvapaikka myönnettäisiin oppimishalun, motivaation ja kulttuurisen kiinnostuksen perusteella, Pekka antaisi sen vain kymmenelle oppilaalleen.

– Lähinnä afgaaneille, ahkerille somaleille ja muualta Afrikasta tulleille.

Valheita ymmärretään herkästi

Opettajan näkökulmasta katsottuna suurin turvapaikkaan liittyvä ongelma on valehtelu. Koko järjestelmä on kuin valheiden kudelma alkaen papereiden väärentämisestä ja ihmissalakuljetuksesta.

– Valheilla voi saada turvapaikan, koska systeemi ymmärtää valehtelua.

Pekka kertoo työnantajansa etsineen valehtelun syitä turvanhakijoiden korruptoituneista kotimaista, joissa on ollut pakko lahjoa ihmisiä saadakseen esimerkiksi terveydenhuoltoa tai työpaikan.

Pekan mielestä moni suomalainen suhtautuu lapsellisen laupiaasti tulijoiden epärehellisyyteen, vaikka muutoin peräänkuulutamme suoraselkäisyyttä ja sitä, että miehen on oltava sanojensa mittainen.

– Rettelöitsijät siirretään vähäksi aikaa toiseen vokkiin, mutta sanktioita ei seuraa valheista, pettämisestä, työharjoitteluissa varastelusta tai vaikkapa siitä, että lähtee salista pois kesken naisten oikeuksien luennon, Pekka luettelee muistellen erään naispuolisen kollegansa sanoja.

– Hän ei ollut kahdessa vuosikymmenessä kuullut niin paljon valheita kuin viimeisen kahden kuukauden aikana vastaanottokeskuksessa.

Salassapito estää avoimuuden

”Pekka” ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, sillä hänen edustamansa järjestön työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus. Se herättää opettajassa ristiriitaisia tunteita.

– Onhan toki mahdollista, että kotimaan työntekijän kriittiset kommentit saattavat tuoda uhkaa kriisimaassa olevalle työntekijälle, Pekka miettii.

– Toisaalta tarvitaan oikeaa tietoa eikä siloteltuja tarinoita.

Turvapaikanhakijat ovat eniten tekemisissä opettajiensa ja ohjaajiensa kanssa. Opetus- ja ohjauspuolella olisikin kattava asiantuntijuus monikulttuurisesta arjesta.

Varsinkin maahanmuuttajataustaiset ohjaajat erottavat nopeasti ”interreilaajat” todellisen turvan tarpeessa olevista maanmiehistään.

– Ne asiantuntijat, jotka ovat avanneet suunsa, on leimattu rasisteiksi ja fasisteiksi, Pekka ihmettelee.

Osaavat vaatia ja valehdella

Kun valtaosa turvapaikanhakijoista on paremman elintason etsijöitä, mutta heihin kohdistetaan samoja toimenpiteitä kuin aitoihin turvan tarvitsijoihin, niin suossa ollaan, kertoo Suomen uutiset.

Pekka kertoo järkyttyneensä siitä, miten löysä systeemi on kyseessä.

– Tulijat oppivat vaatimaan, että palkinnon pitää langeta omalle kohdalle kuin manulle illallinen. Sallittua on kaikki, mistä on itselle etua. Rahaa saa valehtelemalla ja ponnistelematta, kaikkea on lupa kokeilla ja aina löytyy neuvojia ohjeistamaan, mitä vieraassa valtiossa kannattaa sanoa saadakseen turvapaikan ja maksimaaliset sosiaalietuudet.

– Turvapaikanhakijat eivät kunnioita meitä avokätisyytemme takia. He pitävät meitä hölmöinä, Pekka kiteyttää.

Ollaan jouten ja tehdään lapsia

Nuorisotyössä korostetaan, että yksi pelastettu nuori tuo yhteiskunnalle miljoonan euron säästön, ja ettei Suomella ole varaa kasvattaa nurkkiin jääviä tukien nostajia.

Pekka näkee tavoitteessa huutavan ristiriidan suhteessa siihen, mitä nyt tapahtuu turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Mitä järkeä on maahantuoda nuorukaisia toimettomiksi maahan, jossa työllistyminen on vaikeaa suomalaisillekin?

Pekka nostaa pöydälle ison joukon opettajana tekemiään havaintoja, joista ei saisi puhua. Hän puhuu turvapaikanhakijoiden kirjavasta joukosta, johon kuuluu myös laiskoja ja heikkolahjaisia yksilöitä. Sellaisille ei ole mitään kysyntää suomalaisilla työmarkkinoilla.

– Jotkut tavoittelevat vain lojumista, joutilaisuutta ja kaveriyhteisöä Helsingissä sekä lastensiittämistä lapsilisien ja muiden tukien toivossa. Tabu on myös puhua kansakunnista, jotka ovat vuosikymmeniä jäljessä meitä ihmisoikeuksissa ja tasa-arvossa. Jos tätä faktaa ei saa sanoa ääneen, niin miten sitä ikinä pystytään ratkaisemaankaan?

Käsittämätöntä turvapaikkauutisointia

Vielä vuosikymmen sitten moni ajatteli, ettei kylmä Pohjola kiinnosta lämpimien maiden asukkaita, eikä kukaan jätä kotimaataan vapaaehtoisesti.

– Minäkin olin silloin väärässä, toteaa Pekka nyt vuonna 2017 ja puistelee päätään miettiessään Bagdadin poikia television ääressä kuuntelemassa, kuinka Suomen pääministeri lupaa majoittaa pakolaisia kotiinsa.

Pekka manaa yli ymmärryksen mennyttä turvapaikkauutisointia, joka on alusta asti nojannut mielikuviin. Esimerkiksi palautuslentojen ikoniksi nostettiin suloinen afganistanilaistaapero, mutta unohdettiin kertoa, että mitä enemmän palautuksia hankaloitetaan ja mitä enemmän turvapaikanhakijoita tulee, sitä reippaammin suomalaisten on leikattava omasta hyvinvoinnistaan.

– Joku 39 miljoonan koulutusleikkaus on ihan pientä tässä hulluudessa, Pekka summaa.

– Olen nähnyt, kuinka kallista erikoissairaanhoitoa tarjotaan jopa heille, jotka ovat saaneet karkotuspäätöksen toisessa EU-maassa.

Kohta ollaan kuin Ruotsissa

Pekan mukaan hallitsematon turvapaikkapolitiikka on johtanut siihen, että Suomi on tehnyt nopeusennätyksen oman kansakuntansa turvallisuuden heikentämisessä.

– En näe tässä kehityksessä mitään valoa. Ruotsi tulee tänne vielä.

Pekka viittaa Ruotsilla todellisuuteen, jossa poliisivoimat ja pelastuslaitos eivät uskalla mennä tiettyihin maahanmuuttajalähiöihin, eikä niiden kouluihin löydy halukkaita opettajia.

– Vaelluksen syyt eivät poistu hajasijoittamalla Lähi-idän kansalaisia ja ongelmia Euroopan maihin, summaa Pekka Suomen uutisille.

Kriittiset vuodet menossa

Pekalle on tarjottu opettajan työtä toisesta vastaanottokeskuksesta.

– Kieltäydyin. Tökkii niin pirusti tämä rahanhaaskuu ja valehtelu.

Pekka ei tiedä, mitä seuraisi, jos hän paljastuisi nimimerkkinsä takaa.

– Itselleni jäisi kuitenkin huono omatunto, jos en kertoisi siitä, minkä näen vakavana uhkana. Kriittiset vuodet ovat meneillään, eikä meistä kukaan halua tulevaisuudessa todeta imperfektissä, että Suomi oli maailman turvallisin maa, Pekka sanoo vakavana.

Kansa halutaan vaientaa

Pekka näkee aikamme ilmapiirissä piirteitä, jotka muistuttavat suomettumisesta eli presidentti Urho Kekkosen ajasta. Silloin ei ollut suotavaa puhua pahaa Neuvostoliitosta.

– On uhkaavaa, jos kansalainen ei saa kotimaassaan sanoa, miten asiat ovat.

Artikkelikuvan henkilö ei liity tapaukseen. Kuvituskuva.

Lähde: Suomen uutiset

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.