VOKin opettaja: Turvapaikkajärjestelmä perustuu valehtelulle – ”Turvapaikanhakijat pitävät meitä hölmöinä”

Julkaistu 13.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Vastaanottokeskuksessa opettajana toiminut "Pekka" (nimi muutettu) ei halunnut enää jatkaa työtään turvapaikanhakijoiden kanssa. – Tökkii niin pirusti tämä rahanhaaskuu ja valehtelu.

Pekka opetti vastaanottokeskuksessa suomen kieltä noin 160 maahanmuuttajalle, joista valtaosa on ollut alle 30-vuotiaita irakilaismiehiä.

– Harva irakilainen osasi aakkosia kuukausien koulutuksen jälkeen. Monella oli suuria vaikeuksia päästä sängystä ylös ennen puolta päivää, Pekka toteaa Suomen uutisille.

Vain harvalla oikeasti hätä

Oppilaiden joukossa oli irakilaisten lisäksi myös afgaaneja, somaleja ja muualta Afrikasta tulleita nuorukaisia.

– Vain muutamat heistä vaikuttivat vakavasti traumatisoituneilta, Pekka arvioi.

Jos turvapaikka myönnettäisiin oppimishalun, motivaation ja kulttuurisen kiinnostuksen perusteella, Pekka antaisi sen vain kymmenelle oppilaalleen.

– Lähinnä afgaaneille, ahkerille somaleille ja muualta Afrikasta tulleille.

Valheita ymmärretään herkästi

Opettajan näkökulmasta katsottuna suurin turvapaikkaan liittyvä ongelma on valehtelu. Koko järjestelmä on kuin valheiden kudelma alkaen papereiden väärentämisestä ja ihmissalakuljetuksesta.

– Valheilla voi saada turvapaikan, koska systeemi ymmärtää valehtelua.

Pekka kertoo työnantajansa etsineen valehtelun syitä turvanhakijoiden korruptoituneista kotimaista, joissa on ollut pakko lahjoa ihmisiä saadakseen esimerkiksi terveydenhuoltoa tai työpaikan.

Pekan mielestä moni suomalainen suhtautuu lapsellisen laupiaasti tulijoiden epärehellisyyteen, vaikka muutoin peräänkuulutamme suoraselkäisyyttä ja sitä, että miehen on oltava sanojensa mittainen.

– Rettelöitsijät siirretään vähäksi aikaa toiseen vokkiin, mutta sanktioita ei seuraa valheista, pettämisestä, työharjoitteluissa varastelusta tai vaikkapa siitä, että lähtee salista pois kesken naisten oikeuksien luennon, Pekka luettelee muistellen erään naispuolisen kollegansa sanoja.

– Hän ei ollut kahdessa vuosikymmenessä kuullut niin paljon valheita kuin viimeisen kahden kuukauden aikana vastaanottokeskuksessa.

Salassapito estää avoimuuden

”Pekka” ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, sillä hänen edustamansa järjestön työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus. Se herättää opettajassa ristiriitaisia tunteita.

– Onhan toki mahdollista, että kotimaan työntekijän kriittiset kommentit saattavat tuoda uhkaa kriisimaassa olevalle työntekijälle, Pekka miettii.

– Toisaalta tarvitaan oikeaa tietoa eikä siloteltuja tarinoita.

Turvapaikanhakijat ovat eniten tekemisissä opettajiensa ja ohjaajiensa kanssa. Opetus- ja ohjauspuolella olisikin kattava asiantuntijuus monikulttuurisesta arjesta.

Varsinkin maahanmuuttajataustaiset ohjaajat erottavat nopeasti ”interreilaajat” todellisen turvan tarpeessa olevista maanmiehistään.

– Ne asiantuntijat, jotka ovat avanneet suunsa, on leimattu rasisteiksi ja fasisteiksi, Pekka ihmettelee.

Osaavat vaatia ja valehdella

Kun valtaosa turvapaikanhakijoista on paremman elintason etsijöitä, mutta heihin kohdistetaan samoja toimenpiteitä kuin aitoihin turvan tarvitsijoihin, niin suossa ollaan, kertoo Suomen uutiset.

Pekka kertoo järkyttyneensä siitä, miten löysä systeemi on kyseessä.

– Tulijat oppivat vaatimaan, että palkinnon pitää langeta omalle kohdalle kuin manulle illallinen. Sallittua on kaikki, mistä on itselle etua. Rahaa saa valehtelemalla ja ponnistelematta, kaikkea on lupa kokeilla ja aina löytyy neuvojia ohjeistamaan, mitä vieraassa valtiossa kannattaa sanoa saadakseen turvapaikan ja maksimaaliset sosiaalietuudet.

– Turvapaikanhakijat eivät kunnioita meitä avokätisyytemme takia. He pitävät meitä hölmöinä, Pekka kiteyttää.

Ollaan jouten ja tehdään lapsia

Nuorisotyössä korostetaan, että yksi pelastettu nuori tuo yhteiskunnalle miljoonan euron säästön, ja ettei Suomella ole varaa kasvattaa nurkkiin jääviä tukien nostajia.

Pekka näkee tavoitteessa huutavan ristiriidan suhteessa siihen, mitä nyt tapahtuu turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Mitä järkeä on maahantuoda nuorukaisia toimettomiksi maahan, jossa työllistyminen on vaikeaa suomalaisillekin?

Pekka nostaa pöydälle ison joukon opettajana tekemiään havaintoja, joista ei saisi puhua. Hän puhuu turvapaikanhakijoiden kirjavasta joukosta, johon kuuluu myös laiskoja ja heikkolahjaisia yksilöitä. Sellaisille ei ole mitään kysyntää suomalaisilla työmarkkinoilla.

– Jotkut tavoittelevat vain lojumista, joutilaisuutta ja kaveriyhteisöä Helsingissä sekä lastensiittämistä lapsilisien ja muiden tukien toivossa. Tabu on myös puhua kansakunnista, jotka ovat vuosikymmeniä jäljessä meitä ihmisoikeuksissa ja tasa-arvossa. Jos tätä faktaa ei saa sanoa ääneen, niin miten sitä ikinä pystytään ratkaisemaankaan?

Käsittämätöntä turvapaikkauutisointia

Vielä vuosikymmen sitten moni ajatteli, ettei kylmä Pohjola kiinnosta lämpimien maiden asukkaita, eikä kukaan jätä kotimaataan vapaaehtoisesti.

– Minäkin olin silloin väärässä, toteaa Pekka nyt vuonna 2017 ja puistelee päätään miettiessään Bagdadin poikia television ääressä kuuntelemassa, kuinka Suomen pääministeri lupaa majoittaa pakolaisia kotiinsa.

Pekka manaa yli ymmärryksen mennyttä turvapaikkauutisointia, joka on alusta asti nojannut mielikuviin. Esimerkiksi palautuslentojen ikoniksi nostettiin suloinen afganistanilaistaapero, mutta unohdettiin kertoa, että mitä enemmän palautuksia hankaloitetaan ja mitä enemmän turvapaikanhakijoita tulee, sitä reippaammin suomalaisten on leikattava omasta hyvinvoinnistaan.

– Joku 39 miljoonan koulutusleikkaus on ihan pientä tässä hulluudessa, Pekka summaa.

– Olen nähnyt, kuinka kallista erikoissairaanhoitoa tarjotaan jopa heille, jotka ovat saaneet karkotuspäätöksen toisessa EU-maassa.

Kohta ollaan kuin Ruotsissa

Pekan mukaan hallitsematon turvapaikkapolitiikka on johtanut siihen, että Suomi on tehnyt nopeusennätyksen oman kansakuntansa turvallisuuden heikentämisessä.

– En näe tässä kehityksessä mitään valoa. Ruotsi tulee tänne vielä.

Pekka viittaa Ruotsilla todellisuuteen, jossa poliisivoimat ja pelastuslaitos eivät uskalla mennä tiettyihin maahanmuuttajalähiöihin, eikä niiden kouluihin löydy halukkaita opettajia.

– Vaelluksen syyt eivät poistu hajasijoittamalla Lähi-idän kansalaisia ja ongelmia Euroopan maihin, summaa Pekka Suomen uutisille.

Kriittiset vuodet menossa

Pekalle on tarjottu opettajan työtä toisesta vastaanottokeskuksesta.

– Kieltäydyin. Tökkii niin pirusti tämä rahanhaaskuu ja valehtelu.

Pekka ei tiedä, mitä seuraisi, jos hän paljastuisi nimimerkkinsä takaa.

– Itselleni jäisi kuitenkin huono omatunto, jos en kertoisi siitä, minkä näen vakavana uhkana. Kriittiset vuodet ovat meneillään, eikä meistä kukaan halua tulevaisuudessa todeta imperfektissä, että Suomi oli maailman turvallisin maa, Pekka sanoo vakavana.

Kansa halutaan vaientaa

Pekka näkee aikamme ilmapiirissä piirteitä, jotka muistuttavat suomettumisesta eli presidentti Urho Kekkosen ajasta. Silloin ei ollut suotavaa puhua pahaa Neuvostoliitosta.

– On uhkaavaa, jos kansalainen ei saa kotimaassaan sanoa, miten asiat ovat.

Artikkelikuvan henkilö ei liity tapaukseen. Kuvituskuva.

Lähde: Suomen uutiset

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu tänään 13:06 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.