Mainos:

VOKin opettaja: Turvapaikkajärjestelmä perustuu valehtelulle – ”Turvapaikanhakijat pitävät meitä hölmöinä”

Julkaistu 13.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Vastaanottokeskuksessa opettajana toiminut "Pekka" (nimi muutettu) ei halunnut enää jatkaa työtään turvapaikanhakijoiden kanssa. – Tökkii niin pirusti tämä rahanhaaskuu ja valehtelu.

Pekka opetti vastaanottokeskuksessa suomen kieltä noin 160 maahanmuuttajalle, joista valtaosa on ollut alle 30-vuotiaita irakilaismiehiä.

– Harva irakilainen osasi aakkosia kuukausien koulutuksen jälkeen. Monella oli suuria vaikeuksia päästä sängystä ylös ennen puolta päivää, Pekka toteaa Suomen uutisille.

Vain harvalla oikeasti hätä

Oppilaiden joukossa oli irakilaisten lisäksi myös afgaaneja, somaleja ja muualta Afrikasta tulleita nuorukaisia.

Mainos:

– Vain muutamat heistä vaikuttivat vakavasti traumatisoituneilta, Pekka arvioi.

Jos turvapaikka myönnettäisiin oppimishalun, motivaation ja kulttuurisen kiinnostuksen perusteella, Pekka antaisi sen vain kymmenelle oppilaalleen.

– Lähinnä afgaaneille, ahkerille somaleille ja muualta Afrikasta tulleille.

Valheita ymmärretään herkästi

Opettajan näkökulmasta katsottuna suurin turvapaikkaan liittyvä ongelma on valehtelu. Koko järjestelmä on kuin valheiden kudelma alkaen papereiden väärentämisestä ja ihmissalakuljetuksesta.

– Valheilla voi saada turvapaikan, koska systeemi ymmärtää valehtelua.

Pekka kertoo työnantajansa etsineen valehtelun syitä turvanhakijoiden korruptoituneista kotimaista, joissa on ollut pakko lahjoa ihmisiä saadakseen esimerkiksi terveydenhuoltoa tai työpaikan.

Pekan mielestä moni suomalainen suhtautuu lapsellisen laupiaasti tulijoiden epärehellisyyteen, vaikka muutoin peräänkuulutamme suoraselkäisyyttä ja sitä, että miehen on oltava sanojensa mittainen.

– Rettelöitsijät siirretään vähäksi aikaa toiseen vokkiin, mutta sanktioita ei seuraa valheista, pettämisestä, työharjoitteluissa varastelusta tai vaikkapa siitä, että lähtee salista pois kesken naisten oikeuksien luennon, Pekka luettelee muistellen erään naispuolisen kollegansa sanoja.

– Hän ei ollut kahdessa vuosikymmenessä kuullut niin paljon valheita kuin viimeisen kahden kuukauden aikana vastaanottokeskuksessa.

Salassapito estää avoimuuden

”Pekka” ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, sillä hänen edustamansa järjestön työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus. Se herättää opettajassa ristiriitaisia tunteita.

– Onhan toki mahdollista, että kotimaan työntekijän kriittiset kommentit saattavat tuoda uhkaa kriisimaassa olevalle työntekijälle, Pekka miettii.

– Toisaalta tarvitaan oikeaa tietoa eikä siloteltuja tarinoita.

Turvapaikanhakijat ovat eniten tekemisissä opettajiensa ja ohjaajiensa kanssa. Opetus- ja ohjauspuolella olisikin kattava asiantuntijuus monikulttuurisesta arjesta.

Varsinkin maahanmuuttajataustaiset ohjaajat erottavat nopeasti ”interreilaajat” todellisen turvan tarpeessa olevista maanmiehistään.

– Ne asiantuntijat, jotka ovat avanneet suunsa, on leimattu rasisteiksi ja fasisteiksi, Pekka ihmettelee.

Osaavat vaatia ja valehdella

Kun valtaosa turvapaikanhakijoista on paremman elintason etsijöitä, mutta heihin kohdistetaan samoja toimenpiteitä kuin aitoihin turvan tarvitsijoihin, niin suossa ollaan, kertoo Suomen uutiset.

Pekka kertoo järkyttyneensä siitä, miten löysä systeemi on kyseessä.

– Tulijat oppivat vaatimaan, että palkinnon pitää langeta omalle kohdalle kuin manulle illallinen. Sallittua on kaikki, mistä on itselle etua. Rahaa saa valehtelemalla ja ponnistelematta, kaikkea on lupa kokeilla ja aina löytyy neuvojia ohjeistamaan, mitä vieraassa valtiossa kannattaa sanoa saadakseen turvapaikan ja maksimaaliset sosiaalietuudet.

– Turvapaikanhakijat eivät kunnioita meitä avokätisyytemme takia. He pitävät meitä hölmöinä, Pekka kiteyttää.

Ollaan jouten ja tehdään lapsia

Nuorisotyössä korostetaan, että yksi pelastettu nuori tuo yhteiskunnalle miljoonan euron säästön, ja ettei Suomella ole varaa kasvattaa nurkkiin jääviä tukien nostajia.

Pekka näkee tavoitteessa huutavan ristiriidan suhteessa siihen, mitä nyt tapahtuu turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Mitä järkeä on maahantuoda nuorukaisia toimettomiksi maahan, jossa työllistyminen on vaikeaa suomalaisillekin?

Pekka nostaa pöydälle ison joukon opettajana tekemiään havaintoja, joista ei saisi puhua. Hän puhuu turvapaikanhakijoiden kirjavasta joukosta, johon kuuluu myös laiskoja ja heikkolahjaisia yksilöitä. Sellaisille ei ole mitään kysyntää suomalaisilla työmarkkinoilla.

– Jotkut tavoittelevat vain lojumista, joutilaisuutta ja kaveriyhteisöä Helsingissä sekä lastensiittämistä lapsilisien ja muiden tukien toivossa. Tabu on myös puhua kansakunnista, jotka ovat vuosikymmeniä jäljessä meitä ihmisoikeuksissa ja tasa-arvossa. Jos tätä faktaa ei saa sanoa ääneen, niin miten sitä ikinä pystytään ratkaisemaankaan?

Käsittämätöntä turvapaikkauutisointia

Vielä vuosikymmen sitten moni ajatteli, ettei kylmä Pohjola kiinnosta lämpimien maiden asukkaita, eikä kukaan jätä kotimaataan vapaaehtoisesti.

– Minäkin olin silloin väärässä, toteaa Pekka nyt vuonna 2017 ja puistelee päätään miettiessään Bagdadin poikia television ääressä kuuntelemassa, kuinka Suomen pääministeri lupaa majoittaa pakolaisia kotiinsa.

Pekka manaa yli ymmärryksen mennyttä turvapaikkauutisointia, joka on alusta asti nojannut mielikuviin. Esimerkiksi palautuslentojen ikoniksi nostettiin suloinen afganistanilaistaapero, mutta unohdettiin kertoa, että mitä enemmän palautuksia hankaloitetaan ja mitä enemmän turvapaikanhakijoita tulee, sitä reippaammin suomalaisten on leikattava omasta hyvinvoinnistaan.

– Joku 39 miljoonan koulutusleikkaus on ihan pientä tässä hulluudessa, Pekka summaa.

– Olen nähnyt, kuinka kallista erikoissairaanhoitoa tarjotaan jopa heille, jotka ovat saaneet karkotuspäätöksen toisessa EU-maassa.

Kohta ollaan kuin Ruotsissa

Pekan mukaan hallitsematon turvapaikkapolitiikka on johtanut siihen, että Suomi on tehnyt nopeusennätyksen oman kansakuntansa turvallisuuden heikentämisessä.

– En näe tässä kehityksessä mitään valoa. Ruotsi tulee tänne vielä.

Pekka viittaa Ruotsilla todellisuuteen, jossa poliisivoimat ja pelastuslaitos eivät uskalla mennä tiettyihin maahanmuuttajalähiöihin, eikä niiden kouluihin löydy halukkaita opettajia.

– Vaelluksen syyt eivät poistu hajasijoittamalla Lähi-idän kansalaisia ja ongelmia Euroopan maihin, summaa Pekka Suomen uutisille.

Kriittiset vuodet menossa

Pekalle on tarjottu opettajan työtä toisesta vastaanottokeskuksesta.

– Kieltäydyin. Tökkii niin pirusti tämä rahanhaaskuu ja valehtelu.

Pekka ei tiedä, mitä seuraisi, jos hän paljastuisi nimimerkkinsä takaa.

– Itselleni jäisi kuitenkin huono omatunto, jos en kertoisi siitä, minkä näen vakavana uhkana. Kriittiset vuodet ovat meneillään, eikä meistä kukaan halua tulevaisuudessa todeta imperfektissä, että Suomi oli maailman turvallisin maa, Pekka sanoo vakavana.

Kansa halutaan vaientaa

Pekka näkee aikamme ilmapiirissä piirteitä, jotka muistuttavat suomettumisesta eli presidentti Urho Kekkosen ajasta. Silloin ei ollut suotavaa puhua pahaa Neuvostoliitosta.

– On uhkaavaa, jos kansalainen ei saa kotimaassaan sanoa, miten asiat ovat.

Artikkelikuvan henkilö ei liity tapaukseen. Kuvituskuva.

Lähde: Suomen uutiset

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

14 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Vastaanottokeskuksissa rikolliset hyyssäävät rikollisia. Mikään mitä niiden seinien sisällä tapahtuu ei kestä lähempää tarkastelua.

Päähän potkimista,nautin
Päähän potkimista,nautin
9 years ago

Eiköhän jatketa hölmöinä olemista niin ei matujen tarvitse vitsejään muuttaa.

Taskuromaani
Taskuromaani
9 years ago

Se lusikka tulee vielä oikeaan käteen, toivotaan ettei liian myöhään.

Ottopoika
Ottopoika
9 years ago

Ja KOKOOMUS -viherkommarit haluu noita lisää ottaa”kiintiö pakolaisina” HERÄTKÄÄ ja äänestäkää PS

KNFD
KNFD
9 years ago

Ainahan nuo sitten kokevat kauheata rasismia lähdettyään vokeista. Kun tajuavat että tavalliset ihmiset eivät useimmiten teeskentele edes uskovansa heitä.

Jos joskus joku on ollut työssä jossa on näitä itämaan viisaita miehiä. Tietää mitä pelleilyä kaikki on.

Muutamista positiivisista poikkeuksista huolimatta kaikki tajuaa millainen näiden mentaliteetti on.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
9 years ago

Hallinto ja päättäjät pitää vaihtaa, vaikka pakolla, muuten ei mikään muutu.

Sotilaantytär
Sotilaantytär
9 years ago

Nyt tarvitaan uusia vaatimuksia vetää virkamiehet vastuuseen Suomen vahingoittamisesta myöntäessään väärin perustein oleskelulupia tänne aiheetta tunkeutuneille nuorille miehille. Suomi on nyt täynnä, emme tarvitse yhtään loisijaa, emmekä apinan ja ihmisen välimuotoa minnekään huutamaan ja metelöimään alkeellisten rummutustensa kanssa.Vain merkkivaatteet erottavat nämä apinoista, vaikka kantavatkin suvakkihorojen kirjoittamia lappuja. No, nämähän eivät itse hevin opi edes aakkosia, kertoo 160 pakolaista opettanut ”Pekka”. Ja joukossa oli vain kymmenkunta oikeasti turvapaikan tarpeessa ja heikkolahjaisia tai vammaisia. Eiköhän se ollut ×-pääministeri Vanhasen Isän tekemä tutkimus ainakin somaleiden älykkyydestä, joka vastaa lievää kehitysvammaisuutta.On turhaa uhrata voimavaroja oman kansan kustannuksella ihmisiin jotka pystyvät vain huutamaan: ” Natsien kätyrit, kytät, siat…”. Ja tätä huutaa muunmuassa nainen, joka on henkensä velkaa Suomelle (musta somppu). Tämä musta ”tynnyri” pyöri megafonin kanssa ja johti huutokuoroa huutaen jopa päin poliisin naamaa.

Da-De
Da-De
9 years ago

Pitäis kyllä pistää päättäjät kuuntelemaan mitä tosiaan koraanissa lukee jos he sitten vähän järkiintyisivät ja palautukset nopeutuisi Pitäshän tietää että valhetta syytävät matut ja nauraavat suomen päättäjille

Sotilaantytär
Sotilaantytär
9 years ago

Antakaa äänenne perussuomalaisille!Ajetaan roistot pois ja pettäjät ja takinkääntäjät eduskunnasta ja hallituksesta. Sipilälle matkaliput sinne missä pippuri kasvaa ja Orpo ja Risikko ja evääksi vähän Irjalta jääneitä kirkonviinoja. Soini ei sitten samaan koneeseen mahdukaan painorajan vuoksi, mutta Merkel-rouvan kone kyllä noutaa Soinin syömään hillolettuja.
Niinistö vetäytyy eläkkeelle lopen uupuneena,harrastaen vielä lahjoituspyörien keräilyä bussipysäkille jääneille…
Ja Laura Huhtasaari on uusi, viisas ja edustava presidenttimme!!!
Eläköön Suomi!

Sotilaantytär
Sotilaantytär
9 years ago

Millähän saisi suomalaiset lukemaan koraania?
Aloittaisivat lehmän suurasta, se avaa silmät ,millainen kohtalo odottaa ns. vääräuskoisia,eli meitä kantasuomalaisia.
Jos emme karkoita näitä pakanauskonnon harjoittajia moskeijoineen ja valheineen, he turmelevat maamme ja kansamme. Julmuus, kaulojen katkaisut, naisten ja lasten raiskaukset ja omaisuuden ryöstöt jne. jne.
Tänään A-studiossa 2 imaamia puhuivat pehmoisia, kun islameita on niin vähän , lihavan imaamin mukaan 1%. Mutta miten he saavat niin paljon pahaa aikaan?
Tämä nuorempi imaami on aiemmin sanonut kuinka homoille kuuluu kuolemantuomio ja islamit haluavat sarian lain myös Suomeen.
Jos olisivat rehellisiä,poistuisivat Suomesta vapaaehtoisesti. Miksi olla maassa, jonka kansa ei heitä ikinä hyväksy? Ainiin, sehän on se taikaseinä!

Lukekaa se koraani!

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago
Reply to  Sotilaantytär

Oikea asenne ja loistavaa tekstiä! Tuota koraania suomalaiset eivät suostu lukemaan kuin aseella uhaten (vaikka tarpeellista olisikin) Tehokkainta valistustyötä on valtavista
kustannuksista kertominen -rahasta on, ikävä kyllä, tullut suomalaisille liiankin rakasta ja pelko sen vähenemisestä ( matutukseen ) saa heräämistä aikaiseksi niissäkin jotka ei pysty hahmottamaan suurta kokonaisuutta.

-Kaikki keinot käyttöön että saadaan apaattisimmatkin heräämään todellisuuteen -ei saa nukkua pommiin!

Karri Nyman
Karri Nyman
9 years ago

Tulee niin mieleen -90 luku ja Kari Suomalaisen pilapiirrokset Hölmölä. Poliisi on ystävällinen pakolaisille ” Olemme perillä Hölmölässä”

Äly hoi
Äly hoi
9 years ago

””Turvapaikanhakijat pitävät meitä hölmöinä””
Tottahan se onkin! Ei mikään muu maa maailmassa ole niin hölmö kuin me suomalaiset tässä asiassa. No, ehkä saksalaiset samaa luokkaa, umpihölmöjä. Surullista, mutta totta!

Suomi 100
Suomi 100
9 years ago

Totuutta ei saa kertoa, kolmas banni menossa kun kerroin miten asiat on juutalaisten hallitsemassa Facessa. Tallinan aukiolla itiksessä oli joukko somppuja jotka valistivat meitä ohikulkijoita tähän tyyliin: Te olette kohta meidän palvelijoita johon toinen mustapää, eiku te olette kohta meidän orja liitunaama. Tähän tyyliin mennään. Hyvä Sipilän Suomi 100 vuotta.

Tutkimus: Psykiatrisen hoidon tarve kasvoi jyrkästi sukupuolenkorjaushoitojen jälkeen

Julkaistu eilen 14:58 – Kirjoittaja Toimitus

Nuorten suomalaisten keskuudessa, jotka saivat feminisoivaa sukupuolenkorjaushoitoa, erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa myöhemmin tarvinneiden osuus kasvoi yli kuusinkertaiseksi. Kansallisen rekisteritutkimuksen takana olevat tutkijat eivät havainneet merkkejä mielenterveyden kohentumisesta, jota hoidoilla oli luvattu saavuttaa.

Tutkimus julkaistiin Acta Paediatrica -tiedelehdessä 4. huhtikuuta 2026, ja se perustuu suomalaisiin terveysrekistereihin. Se kattaa kaikki alle 23-vuotiaat, jotka hakeutuivat vuosina 1996–2019 hoitoon Suomen kahteen keskitettyyn sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön Helsingin ja Tampereen yliopistollisiin sairaaloihin: yhteensä 2 083 henkilöä, joita verrattiin 16 643 väestöstä poimittuun verrokkiin. Seuranta-aika alkoi ensimmäisestä käynnistä ja jatkui kesäkuuhun 2022 saakka, ollen keskimäärin 5,49 vuotta ja enimmillään 25 vuotta.

Jo ennen tutkimusjaksoa 45,7 prosenttia lähetteen saaneista oli saanut erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa, kun verrokeilla vastaava luku oli 15,0 prosenttia. Vähintään kaksi vuotta ensimmäisen sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikössä käynnin jälkeen osuus oli noussut 61,7 prosenttiin, kun taas verrokkiryhmässä luku pysyi 14,6 prosentissa. Lähetteen saaneista 38,2 prosenttia eli 796 henkilöä läpi lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen hormoneilla ja/tai leikkauksilla.

Juuri tässä ryhmässä kasvu on dramaattista. Niiden joukossa, jotka tavoittelivat naiseutta ja saivat feminisoivaa hoitoa, erikoissairaanhoitotasoisen psykiatrisen hoidon tarve nousi 9,8 prosentista ennen arviointia 60,7 prosenttiin sen jälkeen. Maskulinisoivassa hoidossa osuus nousi 21,6 prosentista 54,5 prosenttiin. Niillä, jotka arvioitiin mutta jotka eivät saaneet lääketieteellistä hoitoa, luvut olivat korkeita jo alussa ja muuttuivat vain marginaalisesti: 53,1 prosentista 59,7 prosenttiin naiseutta tavoittelevilla ja 65,0 prosentista 67,2 prosenttiin mieheyttä tavoittelevilla. Tutkijat itse huomauttavat, että vaikea psykiatrinen sairastavuus voi olla este lääketieteelliselle hoidolle, mikä todennäköisesti selittää hoitoryhmän matalamman lähtötason.

Mainos:

Vakavampaa sairastavuutta myöhemmissä kohorteissa

Tutkimus jakaa aineiston myös ajallisesti. Vuosina 2011–2019 lähetteen saaneista – aikana, jolloin lähetteiden määrä räjähti koko länsimaissa – 47,9 prosenttia oli saanut erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa jo ennen sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön tuloaan, kun verrokkiryhmässä luku oli 15,3 prosenttia. Tämä on suunnilleen kaksinkertainen määrä verrattuna vuosien 1996–2010 kohorttiin. Verrokkiryhmässä vastaavaa kasvua ei havaittu.

Kun tutkijat vakioivat syntymävuoden, indeksivuoden ja aiemman psykiatrisen hoidon, erot tasoittuivat lääketieteellistä hoitoa saaneiden ja ilman jääneiden välillä: vakavan psykiatrisen sairastuvuuden riski oli noin kolminkertainen naisverrokkeihin ja viisinkertainen miesverrokkeihin nähden. Rekisteritutkimus ei voi kokeellisesti määrittää, mitä itse interventiot aiheuttavat. Aineisto kuitenkin osoittaa, etteivät hoidon tarpeet vähene hoitojen jälkeen – ja että ne kasvoivat jyrkästi hoitoryhmässä.

Tutkijat: ei osoitettuja hyötyjä

Tampereen yliopiston tiedotteessa 14. huhtikuuta 2026 tutkimuksen pääkirjoittaja Sami-Matti Ruuska kommentoi tuloksia.

Nuoruusiässä aloitettuihin lääketieteellisiin sukupuolenkorjausinterventioihin on kohdistettu suuria odotuksia, sillä niiden on uskottu vaikuttavan suotuisasti mielenterveyteen ja yleiseen toimintakykyyn. Tämä poikkeuksellisen kattava ja valtakunnallisesti edustava rekisteripohjainen seurantatutkimus ei kuitenkaan osoittanut näitä hyötyjä. Päinvastoin, tulokset viittaavat mielenterveyden heikkenemiseen henkilöillä, jotka läpikäyvät lääketieteellisiä sukupuolenkorjausinterventioita, hän sanoo.

Tutkimuksen johtopäätöksissä tutkijat toteavat lyhyesti, että "psykiatriset tarpeet eivät vähene lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen jälkeen". He kirjoittavat edelleen, että jo ennen klinikalle hakeutumista esiintyvä laaja psykiatrinen sairastavuus ja sen kasvu ajan myötä viittaavat siihen, että sukupuolidysforia saattaa joillakin näistä nuorista olla toissijaista muihin mielenterveysongelmiin nähden.

Tutkijoiden tekemä johtopäätös on, että sukupuolenkorjausta hakevien nuorten mielenterveysongelmat on tutkittava perusteellisesti ja hoidettava asianmukaisesti – sekä ennen peruuttamattomia lääketieteellisiä interventioita että niiden jälkeen.

Google ostaa puolet suomalaisen ydinvoimalan sähköstä vuoteen 2049 asti

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.

Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:

Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.

Mainos:

Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla

Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.

Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.

Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.

Sodat nostavat dieselin hintoja Pohjoismaissa

Julkaistu 17.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Iranin sota ja Ukrainan hyökkäykset venäläisiin jalostamoihin kiristävät kansainvälisiä dieselmarkkinoita. Pohjoismaiset pumppuhinnat seuraavat maailmantilannetta: ruotsalainen diesel lähestyy 24 kruunua (2,13 €) litralta, ja lasku kasvaa kuljetusyrittäjille, viljelijöille ja työmatkalaisille Norjasta Suomeen.

Jokaiselle autoilijalle jokainen hinnannousu on konkreettinen. Circle K ja OKQ8 ovat nostaneet dieselin hintaa Ruotsissa 90 äyrillä (0,08 €). Kuljetusliike, joka tankkaa 30 000 litraa kuukaudessa, maksaa tällöin 27 000 kruunua (2 392 €) enemmän, kun taas keskellä satoa olevat maanviljelijät ja maaseudun työmatkalaiset kohtaavat saman kehityksen pienemmässä mittakaavassa.

Circle K, OKQ8 ja Preem listaavat dieselin hinnan lähelle 24 kruunua (2,13 €) syyskuun 16. päivästä alkaen. Premium-diesel on hieman yli 24,50 kruunua (2,17 €). 95-oktaaninen bensiini on hinnoiteltu hieman yli 18,50 kruunuun (1,64 €) kahden päivän aikana tapahtuneiden 75 ja 60 äyrin korotusten jälkeen, yhteensä 1,35 kruunua (0,12 €). Nämä ovat yhtiöiden listahintoja; yksityisasiakkaiden ilmoitetut pumppuhinnat voivat olla alhaisempia.

Muu Pohjoismaat eivät ole eristyksissä. Tanskassa Circle K listaa dieselin hinnaksi noin 21 kruunua (2,81 €) litralta sisältäen alv:n 17. syyskuuta alkaen, kun taas suurten ketjujen ilmoitetut pumppuhinnat ovat noin 19,50 kruunua (2,61 €). Norjan väliaikainen polttoaineveron alennus päättyi 1. syyskuuta; diesel maksaa tällöin enimmillään hieman yli 29 Norjan kruunua (2,69 €) ja bensiini noin 27,50 kruunua (2,55 €), asemien välillä ollessa useiden kruunujen eroja. Suomessa kuljettajien raportoimat keskimääräiset pumppuhinnat ovat noin 2,50 euroa litralta dieselille ja hieman yli 2,30 euroa 95-oktaaniselle.

Mainos:

Venäläiset jalostamot seisovat

Rosneftin omistamat jalostamot Syzranissa ja Saratovissa ovat lopettaneet jalostuksen Ukrainan lennokkihyökkäysten jälkeen. Syzranin pääyksikkö on vaurioitunut, ja korjausten odotetaan kestävän vähintään kuukauden.

Puolet Venäjän kuudesta suurimmasta dieseliä tuottavasta jalostamosta on joutunut leikkaamaan tuotantoaan jyrkästi tai sulkemaan toimintansa syyskuun aikana. IEA:n mukaan venäläiseen jalostamoon on isketty keskimäärin joka kolmas päivä vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana.

Venäjä, joka on normaalisti maailman toiseksi suurin dieselin viejä, on rajoittanut vientiä ja jatkanut vientikieltoaan 30. syyskuuta asti. Enemmän polttoainetta jää siten Venäjän kotimarkkinoille samalla kun tarjonta maan ulkopuolella kutistuu.

Paine tulee useista suunnista. Euroopan diesel-futuurien hintaero Brent-raakaöljyyn nähden saavutti ennätystasot syyskuun alussa, ja hyökkäykset jalostamoihin sekä Venäjällä että Lähi-idässä ovat kiristäneet jo ennestään koeteltua maailmanlaajuista jalostuskapasiteettia. Iranin sota vetää samaan suuntaan.

Trump osoittaa Ukrainaa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sysäsi syyn Ukrainan niskaan puhuessaan toimittajille Doonbegissa, Irlannissa, 13. syyskuuta.

Herra Zelenskyin on tehtävä yksi asia: Hänen on lopetettava dieselpolttoaineen tuhoaminen Venäjällä, Trump sanoi.

Älkää iskekö dieselpolttoaineeseen. Se vahingoittaa maailmaa, hän lisäsi.

Tämä on Trumpin väite. Hyökkäykset ovat vaikuttaneet Venäjän tuotantoon, mutta häiriöt Lähi-idässä ovat merkittävä tekijä globaalien markkinoiden kiristymisessä.

Ruotsin hallituksen arvion mukaan Ruotsia uhkaavat pääasiassa korkeammat hinnat, ei polttoainepula. Maalla on omaa jalostuskapasiteettia ja se käyttää pitkälti Pohjanmeren öljyä – mutta pohjoismaisten pumppujen hintaa ei määrätä tyhjiössä.

Metsäkuntopolulta kaupunkisalille – ulkokuntosalien tie Pohjoismaihin

Julkaistu 17.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ulkokuntosaleista on tullut tuttu näky ruotsalaisissa puistoissa ja kuntopoluilla. Niiden moderni historia alkaa sveitsiläisestä metsästä vuonna 1968 ja kulkee kiinalaisten puistokuntolaitteiden kautta nykypäivän pohjoismaisiin tiloihin, joissa treeni yhdistyy päivänvaloon, luontoon ja vapaaseen pääsyyn.

Toisen maailmansodan jälkeen työelämä muuttui suuressa osassa Eurooppaa. Yhä useammat siirtyivät fyysisesti raskaista töistä istuvaan toimistotyöhön, ja viisipäiväinen työviikko toi mukanaan enemmän vapaa-aikaa.

Tämä muutos synnytti sekä uuden fitness-kulttuurin että huolen siitä, mitä mukavampi ja modernimpi elämäntapa teki keholle.

Idea modernista ulkokuntosalista syntyi Zürichissä. Voimisteluseura harjoitteli metsässä käyttäen tukkeja, kantoja ja muita luonnon esteitä. Metsätyömiesten raivaustyöt antoivat virikkeen pysyvän kuntopolun perustamiseen.

Mainos:

Vakuutusyhtiö Vitan tuella ensimmäinen moderni Vita Parcours -kuntopolku avattiin Flunternin kaupunginosassa vuonna 1968, käy ilmi Zürichin virallisen matkailuorganisaation julkaisemasta katsauksesta.

Kun metsästä tuli kuntosali

Alkuperäinen malli ei muistuttanut nykypäivän kompakteja, metallisilla kuntolaitteilla täytettyjä puistoja.

Tyypillinen polku oli kahdesta kahteen ja puoleen kilometriin pitkä, ja sen varrella oli noin 15 asemaa. Käyttäjät voivat harjoittaa voimaa, notkeutta ja kestävyyttä oman kehon painolla, tukeilla ja yksinkertaisilla välineillä.

Asemat olivat avoimia ja vailla henkilökuntaa, eikä pääsyyn tarvittu lupaa. Kansanterveyttä ajan henkeen: ei vastaanottotiskiä, ei jäsenkorttia eikä aukioloaikoja. Metsä tarjosi harjoitustilan missä tahansa tahdissa, yksin tai yhdessä muiden kanssa.

1970-luvun aikana turistit ja ulkosveitsiläiset levittivät ideaa Sveitsin ulkopuolelle. Saksassa poluista tuli tunnettuja nimellä Trimm-dich-Pfade, ja vastaavia tiloja ilmestyi muun muassa Itävaltaan, Ranskaan, Belgiaan ja Yhdysvaltoihin.

Sveitsin liittovaltion ulkoasiainministeriön mukaan maailmalla on noin 2 500 Vita Parcours -tyyppistä kuntopolkua, joista noin 500 sijaitsee Sveitsissä.

Nämä luvut viittaavat metsäpolkuihin, joiden asemat on sijoitettu reitin varrelle, eivät nykypäivän kompakteihin ulkokuntosaleihin.

Neljä miestä puvuissa tekee kyykkyjä kuntopolulla Kielissä vuonna 1973
Saksalainen Trimm-dich-Pfad-malli oli sveitsiläisten kuntopolkujen suora seuraaja. Kielin avajaisissa 23. kesäkuuta 1973 kunnan työntekijät esittelivät harjoituksia yhdellä asemista. Kuva: Friedrich Magnussen/Stadtarchiv Kiel, CC BY-SA 3.0 DE

Puistokuntolaitteet Kiinassa

Seuraava merkittävä askel otettiin, kun harjoitusasemat siirtyivät kuntopoluilta asuinalueille ja kaupunginpuistoihin.

Kiina otti käyttöön kansallisen fyysisen aktiivisuuden ohjelman vuonna 1995. Maa asensi julkisia kuntolaitteita puistoihin, toreille, teiden varsille ja asuinalueille.

Pekingissä laajamittainen laajentuminen alkoi 1990-luvun lopulla. Investoinnit kasvoivat entisestään ennen vuoden 2008 olympialaisia.

Värikkäät, säänkestävät koneet ryhmiteltiin usein pienelle alueelle. Koneet toimivat käyttäjän omalla voimalla. Ihmiset saattoivat tehdä jalkaprässejä, vetoharjoituksia, tasapainotreenejä ja nivelten liikkuvuusharjoitteita.

Tällöin ulkokuntosali alkoi muistuttaa sitä, minkä tunnistamme nykyään: ilmainen paikka harjoitella keskellä arkea, pikemminkin kuin sarja asemia juoksupolun varrella.

Ulkokuntosali Haikoun kaupungissa Kiinassa. Kuva: Anna Frodesiak

Pekingistä Ruotsiin

Kiinalainen malli sai suoran seuraajan Ruotsissa. Vuonna 2008 Göteborg avasi kaksi laitepohjaista ulkokuntosalia Angerediin ja Lövgärdetiin.

Aloite tuli fysioterapeutilta, joka oli nähnyt ihmisten harjoittelevan Pekingin puistoissa. Göteborgin kaupunki kuvaili tiloja Ruotsin ensimmäisiksi juuri tällaista tyyppiä edustaviksi.

Kukin kuntosali koostui yhdestätoista laitteesta, jotka hyödynsivät kehon painoa ja vastusta vapaiden painojen sijaan.

Ideana ei ollut pelkästään tuoda laitteita saataville. Paikallinen Hälsoteket-terveyskeskus järjesti myös ryhmämuotoisia kiertoharjoittelusessioita.

Sveitsiläinen rajoittamattoman liikunnan ihanne kohtasi kiinalaisen puistomallin ja ruotsalaisen kunnallisen kansanterveyspolitiikan.

Erilaiset pohjoismaiset versiot

Tanska kehitti oman mallinsa varhain. TræningsPavillonen-yritys kertoo asentaneensa maan ensimmäiset modernit julkiset voimaharjoittelulaitteet Aarhusin Tangkrogeniin vuonna 2003. Tanskalainen malli sisälsi katon ja sääsuojan, mikä mukautti sen sateeseen, tuuleen ja voimakkaaseen auringonpaisteeseen.

Suomessa yksinkertaisia vatsalihaspenkkejä ja tankoja oli seissyt kuntopolkujen varrella vuosikymmeniä. 2010-luvulla kaupungit alkoivat investoida kehittyneempiin ja kestävämpiin laitteisiin, jotka mahdollistivat myös raskaamman voimaharjoittelun. Kun Yle kuvaili kehitystä, Helsingissä oli ulkokuntosaleja noin 140 paikassa.

Konseptin takana oleva yritys sanoo Norjan ensimmäisen Tufteparkenin avautuneen Askeriin vuonna 2012. Norjalainen versio perustui metallikehikoihin kehonpainoharjoittelua varten ja levisi nopeasti kuntiin, kouluihin ja asuinalueille. Yrityksen mukaan maassa on yli 200 tällaista puistoa.

Pohjoismaiset ulkokuntosalit ovat kehittyneet eri tavoin: ruotsalaiset puulaitteet ja puistokoneet, suomalaiset tilat juoksupolujen yhteydessä, norjalaiset kehonpainoharjoittelupuistot ja tanskalaiset rakenteet osittaisella sääsuojalla. Yhteistä niille on se, että ne ovat avoimia, ilmaisia ja käytettävissä ilman varauksia.

Ulkokuntosali Skjoldhøjkilenissä, Tanskassa, jossa laitteet on ryhmitelty selkeästi määritellylle harjoittelualueelle. Kuva: RhinoMind/CC BY-SA 3.0

Ulkokuntosalit Ruotsissa

Kukaan ei tiedä tarkalleen, kuinka monta ulkokuntosalia Ruotsissa on, mutta niiden arvioitu määrä voidaan laskea. Toimitilasuunnitelmassaan Uppsalan kunta ilmoitti vuonna 2023 olevan 1,47 ulkokuntosalia 10 000 asukasta kohti, kun keskiarvo sen vertailukunnissa oli 1,31.

Sovellettuna 290 kuntaan ja noin 10,6 miljoonan asukkaan väestöön, tämä antaa arvioksi noin 1 400 ulkokuntosalia koko maassa. Tämä on toimituksen oma arvio, joka perustuu yhden kunnan lukuihin ja vertailuryhmän keskiarvoon – ei virallisiin kansallisiin tilastoihin.

Sellaisia tilastoja ei ole olemassa. Ruotsista puuttuvat kattavat kansalliset tiedot ulkokuntosalien määrästä, mutta vuoden 2019 tilastokyselyssä 86 prosenttia kunnista ilmoitti, että niillä on pääsy ulkokuntosalille.

Tukholman kaupunki kertoo, että kaupungissa on tällä hetkellä 108 ulkokuntosalia kuntopolkujen, pallokenttien ja muiden avoimien liikuntapaikkojen lisäksi.

Läheisyys ei aina riitä

Kysymys ei ole siitä, onko ulkokuntosalilla harjoittelulla vaikutusta, vaan siitä, saako sellaisen olemassaolo lähistöllä todella useammat ihmiset liikkumaan. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia.

Eräässä australialaisessa tutkimuksessa tutkijat tarkkailivat puistoa ennen ja jälkeen ulkokuntosalin asentamisen. Vuoden kuluttua kohtalaista tai reipasta liikuntaa harrastavien iäkkäämpien puistovieraiden osuus oli noussut 1,6 prosentista 5,1 prosenttiin. Itse ulkokuntosalialueella aktiivisten vierailijoiden osuus nousi 6 prosentista 40 prosenttiin.

Tutkimus oli kuitenkin luonnollinen koe, joka suoritettiin yhdessä ainoassa puistossa, eikä se osoita, että samat tulokset saataisiin kaikkialla.

Tutkimus kahdesta puistosta Kaliforniassa viittasi samaan suuntaan. Kuntolaitteiden asentamisen jälkeen todennäköisyys, että kävijät harrastaisivat reipasta fyysistä aktiivisuutta, kasvoi vastaavasti 19 ja 23 prosenttia. Suurin muutos näkyi siellä, missä laitteet oli ryhmitelty selkeästi rajatulle harjoittelualueelle, mikä viittaa siihen, että sijoittelulla on merkitystä.

Ulkokuntosali voi kuitenkin seistä lähes tyhjillään.

Eräässä kanadalaisessa tutkimuksessa vain 2,7 prosenttia aikuisista puistovieraista käytti laitteita yli 100 tunnin havainnoinnin aikana. Samaan aikaan 22,3 prosenttia sanoi haastatteluissa käyttävänsä niitä vähintään kerran kuukaudessa. Ristiriita osoittaa, kuinka helposti ihmiset voivat yliarvioida käyttönsä kuvaillessaan omia tapojaan.

Haastatellut kävijät olivat silti positiivisia tilojen suhteen.

Yksi Tukholman 108 ulkokuntosalista, sijoitettuna puistoon. Kuva: Jan Sundstedt

Käytön lisäämiseksi he toivoivat selkeämpää tietoa, esittelytilaisuuksia ja ohjattua toimintaa sekä parempia laitteita ja huoltoa. Yhdeksän tutkimuksen tutkimuskatsaus havaitsi samanlaisia malleja: ihmiset arvostivat sitä, että ulkokuntosalit olivat ilmaisia ja toimivat sosiaalisina kohtaamispaikkoina, mutta tuki, suunnittelu ja markkinointi vaikuttivat siihen, käytettiinkö tiloja todella.

Ruotsalainen tutkimus liikuntapaikoista yleensä osoittaa myös, että läheisyydellä on merkitystä. Ihmiset, joiden kodin kilometrin säteellä oli vähintään neljä liikuntapaikkaa, olivat aktiivisia keskimäärin 5,5 minuuttia enemmän päivässä kuin ihmiset, joiden lähellä oli enintään yksi liikuntapaikka, Ruotsin urheiluliiton (Riksidrottsförbundet) katsauksen mukaan.

Löydös koskee kuitenkin kaikentyyppisiä liikuntapaikkoja, eikä se pysty eristämään nimenomaan ulkokuntosalien vaikutusta.

Tutkimus osoittaa, että lähellä oleva ulkokuntosali voi alentaa kynnystä liikkumiseen ja lisätä aktiivisuutta, mutta laitteet eivät tee työtä itsestään. Näkyvä sijoittelu, turvallinen ympäristö, ymmärrettävät ohjeet ja säännöllinen huolto vaikuttavat ratkaisevilta sen kannalta, käyttävätkö ihmiset investointia todella.

Ulkona vai sisällä?

Ulkokuntosalin selkein etu on saavutettavuus. Treeni ei maksa mitään, ei vaadi jäsenyyttä ja se voidaan yhdistää kävelyyn tai juoksuun. Päivänvalo ja vihreä ympäristö voivat myös tehdä harjoittelusta houkuttelevampaa.

Sisä- ja ulkoliikuntaa vertaillut tutkimuskatsaus totesi, että osallistujat pitivät ulkoliikuntaa merkittävästi nautinnollisempana, kun intensiteetti oli sama.

Fysiologiset erot olivat sitä vastoin pieniä tai epäselviä. Ulkoympäristö näyttää siis vaikuttavan pääasiassa kokemuksen ja motivaation kautta, ei tekemällä samasta harjoituksesta automaattisesti fyysisesti tehokkaampaa.

Yksi Tukholman monista ulkokuntosaleista luonnonkauniissa ympäristössä. Kuva: Jan Sundstedt

"Raitis ilma" ei myöskään ole taattu. Vilkkaan liikenteen lähellä sijaitseva ulkokuntosali voi altistaa käyttäjät ilmansaasteille, kun hengitystiheys kasvaa. Tutkimus osoittaa, että liikunnan hyödyt ovat silti suuremmat kuin riskit useimmissa ympäristöissä, mutta sijainnilla on väliä – erityisesti iäkkäille ja niille, joilla on sydän- tai keuhkosairauksia.

Sisäkuntosalit tarjoavat muita etuja: tasaisen lämpötilan, säädettävät painot, enemmän laitteita ja paremman mahdollisuuden opastukseen.

Ulkokuntosali tarjoaa sen sijaan matalan kynnyksen ja tekee liikkumisesta näkyvää arjessa. Ehkäpä se selittää myös sen pitkäikäisyyden – Zürichin metsien tukeista nykypäivän pohjoismaisten puistojen metallikehikoihin ja puulaitteisiin.