Vastaveto läpimädälle valtamedialle? Toimintansa aloittaneen toimittajaliiton puheenjohtaja haastattelussa

Päivitetty 18.12.2019, Julkaistu 18.12.2019 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia
Suomessa aloitti joulukuussa toimintansa uusi media-alan valvontaelin - Toimittajaliitto. Kyseessä on yksityinen hanke, jonka toimialaan kuuluu niin jäseniensä edunvalvonta kuin tarvittaessa tiedollinen ja taloudellinenkin tukeminen. Mistä on kysymys ja miksi jo olemassa oleva journalistiliitto ei riitä? 

Toimittajaliiton kotisivuilta löytyvässä lyhyessä esittelyssä todetaan seuraavaa: "Toimittajaliitto edistää rehellistä suomalaista tiedonvälitystä ja kutsuu riveihinsä bloggaajat, striimaajat, toimittajat, verkkolehtien toimitukset ja ihan tavalliset somettajatkin. Tarjoamme jäsenillemme oman pressikortin sekä oikeusneuvontaa, apurahoja, koulutusta ym. Yhteydessämme toimii riippumaton sääntelyelin Sananvapausneuvosto, joka tutkii epäiltyjä journalistin ohjeiden loukkauksia. Toimittajaliitto sitoutuu noudattamaan  journalistien eettisiä ohjeita."

Suurin ero Journalistiliiton toimintaan löytynee siis siitä, ketkä kaikki ovat tervetulleita jäseniksi, eli käytännössä kaikki. Mainitsemisen arvoista lienee myöskin se, että Journalistiliitto ei hyväksynyt Nykysuomen päätoimittajaa jäsenekseen ja siten eväsi mahdollisuuden mm. niinsanottuun "pressikorttiin".

Nykysuomen lukijoille tuttu nimi puikoissa!

Toimittajaliiton puheenjohtaja Juha Korhonen.

Nykysuomen perustajiin kuuluva ja julkaisun alkuperäinen päätoimittaja Juha Korhonen on valikoitunut Toimittajaliiton puheenjohtajaksi. Toimittajaliitto on jo ehtinyt aiheuttaa laineita valtamedian puolella, joten Nykysuomen periaatteiden mukaisesti lienee paikallaan antaa toisellekin puolelle puheoikeus keskustelussa. Korhonen suostui Nykysuomen haastattelupyyntöön.

Ensinnäkin, kiitos kun suostuitte haastatteluun. Ilmeisesti valtamedian puolelta ei ole kovinkaan paljon kyselty teidän näkemyksiänne oikeastaan yhtään mihinkään, joten kertokaa omin sanoin, miksi koitte tarpeelliseksi perustaa uuden toimijan perinteisen Journalistiliiton rinnalle?

- Juurikin sen vuoksi, ettei valtamedia kysele, eli he rikkovat omia eettisiä ohjeitaan. Vertaan nyt meidän tapaukseen, eli jos joku tuodaan erityisen negatiivisessa valossa esiin, on kysyttävä myös toiselta osapuolelta (tässä tapauksessa meiltä/minulta) näkemystä asiasta.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho totesi MTV:lle, että Toimittajaliiton yksi tarkoitus on horjuttaa yhteiskuntarauhaa. Mitä mieltä olette tästä?

- Niin toi on pöyristyttävä väite. Kertoo journalistiliiton tasosta jotain...

Niin, että lyhyesti ja ytimekkäästi näin?

- Kyllä.

Valtamediassa on nostettu esiin yksityiskohta siitä, että ette noudattaisi mm. JSN:n ja Journalistiliiton linjaamia "journalistien eettisiä ohjeita". Kuinka Toimittajaliiton "journalistin ohjeet" eroavat edellä mainituista?

- Ei pilkullakaan. Meillä on journalistin ohjeet täsmälleen samat kuin ns. "vastuullisella medialla". Ne on täsmälleen samat ja kyseessä on valheuutinen myöskin siksi, että Toimittajaliiton etusivulla mainitaan jäsenten noudattavan myös eettisiä ohjeita.

Kerrotte tarjoavanne tarvittaessa mm. koulutusta, lakiapua, neuvontaa ja jopa rahoitusta jäsenillenne. Tämän lupauksen pitäminen luonnollisesti vaatii rahaa ja esimerkiksi edellämainittu Aho on väittänyt Toimittajaliiton taustalla toimivilla henkilöillä olevan "toimintaa Venäjällä". Lyhyt ja ytimekäs kysymys: Millä ja kenen toimesta Toimittajaliittoa rahoitetaan?

- Yhdistyksen säännöissä lukee, että voimme ottaa lahjoituksia vastaan. Jäsenmaksuilla ja aiomme myös hakea rahankeräyslupaa. Rahankeräyslaki muuttuu maaliskuussa 2020 niin, että 10 000 euroon saakka saa kerätä rahaa ilman rahankeräyslupaa. Mitä taas Venäjään tulee, tästäkään ei löydy Venäjä-rahoitusta. Tämä on nyt nostettu isoimmaksi asiaksi ja aina valtamediassa väitetään, että on Venäjä-yhteyksiä mutta koskaan ei näytetä mitään todisteita asiasta. Esittäkää faktat ja väittäkää sen jälkeen!

Käsittääksemme Toimittajaliiton alaisuudessa toimivaan Sananvapausneuvostoon on tarkoitus nimittää aivan tavallisia, mediaa kuluttavia kansalaisia. Millaista hyötyä koette tästä ratkaisusta olevan ja millaiset ohjenuorat neuvoston toiminnalle annetaan?

- Neuvosto tulee toimimaan yhdistyksen alaisuudessa ja yhdistyksen hallitus tulee valvomaan ja nimittämään neuvoston. Sananvapausneuvoston jäsenten haku alkaa tänään 18.12.2019 ja jäseniä tulee olemaan yhdeksän varsinaista ja yhdeksän varajäsentä. Tarkoitus on, että jäsenet olisivat mahdollisimman vähän kytköksissä medioihin tai Toimittajaliittoon. Eli, että osaisivat vastata kanteluun lukijan suunnalta, koska mediaa tehdään lukijoille. Neuvosto tulee ottamaan kanteluita vastaan kaikilta.

Voitaisiinko sanoa, että Sananvapausneuvosto on vastaveto paljon parjatulle Julkisen sanan neuvostolle, jota vastavuoroisesti pyörittävät suurten mediatalojen johtajat ja työntekijät?

- Ei se mikään vastaveto ole, koska tämä on ensimmäinen uskottava valvontaelin Suomessa. Suomessa ei ole ollut mitään valvontaa ja nyt ensimmäistä kertaa tule valvonta. Neuvoston ja toimittajaliiton yksitärkeä ominaisuus on, että jos sananvapausneuvosto kokee, että lakia on rikottu, Toimittajaliitto auttaa lakiasioissa jäseniään.

Perinteitä kunnioittaen viimeinen kysymyksemme on, mitä tahtoisitte sanoa Nykysuomen lukijoille?

- Lähtekää tukemaan toimittajaliittoa! Meillä voi liittyä myös kannatusjäseneksi hintaan 20 euroa. Niin voimme koordinoida tukea riippumattomille medioille myös rahallisesti. Ja jos pieni mainos sallitaan, huomenna illalla mun youtube-kanavalla tulee live-streami, jossa vastaan katsojien esittämiin kysymyksiin Toimittajaliitosta.

Kiitos haastattelusta Toimittajaliiton puheenjohtaja Juha Korhonen.

Lähde: Toimittajaliitto, MTV,

Muokattu klo 11:24 - Sananvapausneuvoston toiminta ei ala tänään 18.12.2019, vaan jäsenten haku alkaa tänään.

Toim. huom. Nykysuomen päätoimittaja hyväksyttiin Toimittajaliiton jäseneksi.

 

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle