Liikenne ja viestintäministeri Anne Berner pyrkiikin johdonmukaisesti ja suurella kiireellä, jo kerran veroilla maksetun tieverkon *yhtiöittämiseen*. Mitä se tarkoittaa?
LVM:n mukaan valtion varat eivät riitä ylläpitämään ja kehittämään Suomen liikenneverkkoa. Tämän vuoksi liikenneverkon kehittämishankkeessa on selvitetty, voisiko valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkon liikenneverkon ylläpidosta ja kehittämisestä vastata valtion erityistehtäväyhtiö.
Tieverkon yksityistäminen, ja teilläliikkumisen muuttaminen maksulliseksi sisältyi jo Jorma Ollilan työryhmän v.2013 silloiselle liikenneministeri Marja Kyllöselle esittämään raporttiin. Näin hullu ajatus toki tyrmättiinkin, mutta kun jossain on saatu jotain päähänpinttymää, sehän tulee uudestaan -ja yllättäen kuin autoilijoille ensilumet.
Mainos:
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 15.10.2015 työryhmän valmistelemaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2014/94 eli niin sanotun jakeluinfradirektiivin kansallista toimeenpanoa. Tämän työryhmän raportti julkaistiin 22.11.2016, eriävillä mielipiteillä kommentoituna.
Osa työhön osallistuneista virkamiehistä kysyi, miksi työryhmä ei ollut keskittynyt pyydettyyn työhönsä, vaan raporttiin oli loppumetreillä lisätty outo tieyhtiö:
”Työryhmän työskentelyn päätyttyä raporttiin lisättiin merkittävänä uutena asiakokonaisuutena liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla oleva uudistus, jossa valtion väylät yhtiöitettäisiin, rahoitus irrotettaisiin valtion budjetista ja väylien hoidon ja kehittämisen pohjana toimisivat asiakasmaksut.”
”Liikenneverkkoyhtiön perustaminen ei kuitenkaan liity työryhmän toimeksiantoon eikä myöskään vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkolle asetettavien tavoitteiden saavuttamiseen, eikä tämän asian liittämistä loppuraporttiin ole perusteltu. Liikenneverkkohanke on ollut vireillä jo pitkään, eikä sitä ole käsitelty työryhmän työskentelyn aikana.”
Tieverkko siirretään valtiolta yhtiömuotoiseen omistukseen, mikä mahdollistaa omistuksen siirtämisen yksityisille tahoille esm. osakkeita myymällä.
Teillä liikkumisesta tulee maksullista, ja maksujen periminen yksityistetään teleoperaattoreille yms.
Suomeen muodostuu uusi valtiosta riippumaton verotusjärjestelmä, joka kerää tienkäyttö-perusteisesti rahaa omistajilleen, ei valtiolle.
Yksityisellä sektorilla onkin oltu innostuneita Anne Bernerin ideasta, jota näyttää valmistellun jo vuosia kaikessa hiljaisuudessa, ja maksatusjärjestelmän ympärillä on pyörinyt firmoja, joilla on läheisiä siteitä poliittisiin päättäjiin. Kansalaisille alkaa pikkuhiljaa muodostumaan näkemystä, että Suomessa on tapahtumassa julkisen omaisuuden ”siirtäminen toisiin käsiin”. Jos näin pääsee käymään, sillä voi olla vaikutusta poliittisen järjestelmämme legitimiteettiin äänestäjien ja veronmaksajien silmissä.
Suomeen perustettiin joskus ’Suomen suuriruhtinaallinen posti. ja tele-laitos”, joka 1990-luvulle tultaessa oli nimetty Soneraksi. Liikenne- ja viestintäministerinä taisi silloin olla Olli-Pekka Heinonen. Toistaako historia itseään?
And Atlanta really did things like stay home and make sure they always had a spy on Russell Wilson. In fact, you can even make the case that they so overplayed Russell Wilson's running ability that they cheap China Jerseys gave up a lot of passing plays.. If the team has multiple colors, avoid alternating colors for each letter, and Fake Oakleys alternate per word instead, to make the sign easier to read. Keep in mind how far the banner will be from the audience. When we went for a ride I couldn t keep up with him. I was embarrassed and couldn t figure out why I was so slow. They have the quality of players to win the Champions League, although they did not play well against Roma. One of the problems that they have is a lack of atmosphere on European nights when the crowd should play a big part.. Singh, who grew up in a village of a few hundred people in the northern state of Punjab, has been praised by coaches and scouts for his work ethic and being an effective three point shooter for his size. Nicknamed or one, in his village, the 290 pounder wears size 20 shoes that he says were all but impossible to find in India.. "It will end badly,'' Brady's father told Mark Leibovich of The New York Times when asked about the possibility. "It does end badly. These are the only species of the genus Mellivora. The Guinness Book of Records have named the badger as the most fearless animal. Also, during the quarter, we launched a whole new franchise in late night, The Late Late Show with James Corden had a strong debut, and the audience is building, including the highest ratings yet earlier this week. Creatively, the show is way ahead of where we expected it to be. According to our model, increasing T7 RNAP's translation has a twofold effect in the closed loop configuration; it increases the initial amount of T7 RNAP expressed by the priming promoter, and it amplifies the amount of expressed T7 RNAP by the PFL's T7 promoter. In contrast, in the open loop configuration, increasing the T7 RNAP translation rate only sublinearly increases GFP expression. Those unable to qualify for any credit cards on their own fake oakleys may need to ask a family member or friend for assistance. This gives you a credit card in your own name cheap nfl jerseys and the right to make charges, but no responsibility for paying the bill. During the last five years, Tanger's dividend has increased 63%. The dividend return on Tanger is 3.9%.. Yeah come on lets do it. jordan sale So you're going to go own, all the way, belly to the ground, come in and they're going to clap overhead. As the Lions and Bears struggled to hold on to power (not to mention their power games), the Vikings, Buccaneers and Packers confounded the pundits by href="http://cheapjerseysupply.com/" target="_blank">cheap jerseys winning unexpected battles. After just one victory from six outings the Lions at last played like a team that made it to the NFC Championship game last year, thrashing the arrivistes 38 7.. wholesale football jerseys
MIHIN VITUUN NE 8 MILJARTIA MENEE TAI KENEN KYSYN VAAN KYLLÄ VARMAAN PIISAA
Hannes631
9 years ago
Matuille ja muille tänne loisimaan tulleille ja tuleville.
Veteraani
9 years ago
Tieliikenteeltä kerätään vuosittain polttoaineveroina, autoveroina ja käyttömaksuina 8 miljardia euroa. Teiden ylläpitoon käytetään 1,7 miljardia.
Siinä luvut, ryhdytäänpä sitten pohtimaan miksi ei rahat riitä teiden ylläpitoon.
Olisiko niin että rahoja käytetään johonkin aivan muuhun tarkoitukseen?
On sanottu ettei autoilijoiden verorasitus kasva?
Miten teiden yhtiöittäminen muuttaisi muuhun käyttöön menevää 6,3 miljardia?
Toki jos kyseinen 8 miljardia kerätään maksuina, eikä veroina, niin silloin verorasitus pienenee.
Mutta jos budjetista lähtee 8 miljardia, joista 6,3 on käytetty erilaisiin sosiaalimenoihin, niin syntyy ”pieni” reikä joka pitää paikata jotenkin.
Bernerin uudistus suuntaa rahavirran veroparatiisiyrityksille, jotka ostavat tieverkon. Budjetista siis jää tulopuoleta 6,3 miljardia, millä summalla vähennetään palveluja. Byrokratiaa ei toki leikata.
Suomi suomalaisille
9 years ago
Blogisti Ebolakani kirjoittaa:
””Kestävyysvajeena” kerrotun valheen ainoa tarkoitus
”Helsingin Sanomat – Kestävyysvaje uhkaa Suomen luottoluokitusta
…
Suomessa ollaan melko yksimielisiä siitä, että julkisen talouden tulot ovat jäämässä pitkällä aikavälillä pienemmiksi kuin menot. Tämän vajeen laskeminen on kuitenkin vaikeaa, ja arviot kestävyysvajeen suuruudesta vaihtelevat.
…
Mistä kestävyysvaje johtuu?
Kestävyysvajeen keskeisenä syynä on pidetty väestön ikääntymistä. Kun yhä suurempi osa väestöstä on vanhuksia, muun muassa julkisten palveluiden tarve kasvaa. Tämä on omiaan kasvattamaan julkisia menoja.
…”
Ebolakani kirjoittaa edelleen:
…
Mutta silti meillä on ongelma, jota kutsutaan ”kestävyysvajeeksi”. Julkisen talouden tulot ovat jäämässä pitkällä aikavälillä pienemmiksi kuin menot.
Miksi näin? Miten voi olla mahdollista, ettei tällaista ongelmaa ollut olemassakaan esimerkiksi Toisen maailmansodan aikana? Yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertainen vastaus: siksi, koska keskuspankki rahoitti valtion alijäämät (PDF). Mutta nyt – tänään – Suomi on EMU:n jäsen, jossa:
Anteeksi, Kani toistaa tuon tummennetun alueen [ks. artikkelia], koska se on (melkein) tärkein kohta ko. kuvassa:
JULKISEN SEKTORIN KESKUSPANKKIRAHOITUS KIELLETÄÄN.
Ja tämä tässä on ”kestävyysvajeen” aiheuttaja.
On siis aivan täysin turhaa ja ennen kaikkea valheellista selittää ”kestävyysvajetta” esimerkiksi väestön ikääntymisellä, julkisen menojen kasvulla tai työttömien laiskuudella. Tämä on täyttä valhetta. Mikään edellä mainituista ei ole ongelma! Ongelmana on se, ettei tällä hetkellä käytössä oleva taloudellinen järjestelmä ole yhteensopiva demokratian kanssa…”
Koko artikkeli: ebolakani blogspot fi/2013/11/kestavyysvajeena-kerrotun-valheen-ainoa.html
[Laite tyhjiin väleihin pisteet, koska tämä kommentti ei mene automaattisesta sensuurista pistein varustettuna läpi]
Kuinka sinetöitiin demokratian kanssa yhteensopimaton järjestelmä eli se, että Suomen pankki ei enää voi harjoittaa keskuspankkirahoitusta:
” Suomalainen EU-vaalipetos tiivistettynä ”A-nelosella””,
jormajaakkola fi/EY-vaalipetos%20A-nelosella
[Laite tyhjään väliin piste, koska tämä kommentti ei mene automaattisesta sensuurista pisteellä varustettuna läpi]
Vielä sivumennen sanottuna: Bilderberg-Erkon BRYSSELIN Pravda on PRAVDA eli ”totuus” vaikkahan voissa paistaisi – vastaavassa merkityksessä kuin neuvostoaikainen Moskovan Pravda oli ”totuus”!!
(Neuvostoaikana Virossa eläneet ja Suomeen muuttaneet ihmettelevätkin kuinka suomalaiset näyttävän uskovan lähes kaiken mitä sanomalehdissä (ja tietysti valtamediassa yleensä) kerrotaan!)
Suomi suomalaisille
9 years ago
Eipä niin pahaa etteikö jotain hyvääkin: ”Saksassa 1930-luvulla rakennettiin hienot moottoritiet KESKUSPANKKIRAHOITUKSELLA ja samalla pudotettiin n. seitsemän miljoonan hengen työttömyys olemattomiin.
Lakeuren murrettu lukko
9 years ago
Edellisen liikenneministeri Kyllösen tyrmättyä seurantapisneksen ja sillä tavalla rahoitetut liikenne- ja väylämaksut, tilalle istutettiin bulvaaniberner joka sai välittömästi Suomen kansalaisuuden, tultuaan mitä ilmeisemmin koldmansassin suosiollisella avustuksella valituksi kepulien kansanedustajaksi.
Aloitettuaan myyräntyönsä liikenneministerinä joka hänelle luvattiin, tuloksena on Kyllösen tyrmäämän hankkeen uudelleen lämmittäminen ja ajaminen väenväkisin kuin käärmettä pyssyyn. Yhdessä taustalla häärivän piliperkki Ollilan kanssa, tavoite on yksityistäminen ja kansallisomaisuuden hävitys. Kahdeksan miljardia euroa on suuri raha kärrättäväksi veroparatiiseissa toimiville ja piilossa pysyville sijoittajille. Jos myyräntyö tulee onnistumaan, tulemme näkemään samat omistajakuviot kuin Ylen lähetinverkon myynnissä Digitalle ja Fortumin sähkönsiirtoverkon myynnissä ”kanadalaisille eläkeläismummoille ja australialaisille roistopankeille”, joista jokainen on kärähtänyt huumeiden rahanpesusta.
Tälläistäkö omistusta suomalaiset tosissaan haluaa, jossa jokaisen kansalaisen liikkumisen vapaus ja jokamiehen oikeudet on poljettu ja muutettu yksityisomaisuudeksi, jota kaiken lisäksi joutuvat itse ulkomaille rahoittamaan?
Oudoksi menee
9 years ago
Nyt minä en ymmärrä. Miten verovaroin ylläpidettävään tieverkostoon ei riittäisi rahaa? Eihän valition tarvitsisi kuin asettaa lentoliikenteelle samat vero kuin maaliikenteelle. Ja sen jälkeen Suomi hukkuisi rahaan.
Miten tämä ”Bernerin Toosa” hoitaisi homman paremmin?
Jutler H. Igend
9 years ago
Berner. Oisko nyt fiksua pakata kimpsut ja kampsut ja lähteä mahd. nopeesti kiitämään täältä?
Talmud
9 years ago
juutalaiset saatana eikö teille mene jakeluun!
Leese ehti elämänsä aikana julkaista suuren määrän kirjoja, lehtiä ja artikkeleita. 1920-luvun lopulla Leese perusti Imperial Fascist League –järjestön. Yhdistyksen nimestä huolimatta Leesen ajattelu muistutti aina enemmän Hitlerin kansallissosialismia kuin Mussolinin fasismia. Leese oli esimerkiksi Der Stürmer –lehden päätoimittaja Julius Streicherin ystävä.
Ei siis ihme, että Leese oli erittäin kiinnostunut juutalaisten roolista länsimaisessa eliitissä, minkä myös tämä artikkeli osoittaa. Toimitus on joutunut lakiteknisistä syistä tekemään pieniä muokkauksia joihinkin sanamuotoihin.
Esipuhe
Rahan luonne on helppo ymmärtää. Se on yksi ihmisen yksinkertaisimmista keksinnöistä. Se syntyi pakon sanelemana täyttämään yksinkertaisen tarpeen. Sittemmin rahan luonne on kuitenkin täysin tietoisesti pyritty hämärtämään, ja nykyään mihinkään muuhun instituutioon ei liity niin suuria väärinkäsityksiä kuin rahaan.
Arnold Leese.
Arnold Leese.
Harva meistä voi sanoa suhtautuvansa rahaan täysin välinpitämättömästi. Valtaosalle ihmisistä raha on kohtalonkysymys. Rahanvallan edustajille mikään ei ole niin tärkeää kuin se, että tavallinen kansa ei jatkossakaan ymmärrä joutuneensa finanssieliitin uhreiksi. Rahanvallan edustajat eivät edes halua rivikansalaisten tietävän, keitä he ovat.
Rahaan liittyvät väärinkäsitykset johtuvat nimenomaan siitä, että finanssieliitti pyrkii tietoisesti pitämään suuret massat tietämättöminä. Rahan voima perustuu siihen, etteivät rahan uhrit ymmärrä tulleensa ryöstetyiksi.
Eliitti vaurastuu ja kasvattaa valtaansa jatkuvasti vain siksi, että kansa on tietämätöntä eikä nouse vastarintaan. Valehtelevat toimittajat ja pankeille uskolliset professorit tekevät uupumatta työtä sen eteen, ettei tilanne muuttuisi tulevaisuudessakaan.
Kaikki aihetta tutkivat ovat pian huomanneet, että rahanvallan edustajien tärkein strategia on kiistää koko rahanvallan olemassaolo sekä kutsua riistoa hyveeksi.
Rahanvalta väittää, että se, mikä rappeuttaa yhteiskuntaa, onkin todellisuudessa ainut yhteiskuntaa pystyssä pitävä voima. Nyky-yhteiskunnassa rahasta on tullut ”jumala” ja pankeista temppeleitä. Jotta voisimme pelastaa yhteiskunnan ja maanmiehemme perikadolta, on meidän murskattava kaikki rahan luonteeseen liittyvät kieroutuneet väärinkäsitykset.
Rahanvalta voi tahtoessaan synnyttää siis kuplia ja lamoja kontrolloimalla rahan keinotekoista niukkuutta.
Rahanvalta ei kuitenkaan koskaan tahdo pitää kierrossa olevan rahan määrää niin suurena, että se kykenisi pitkällä aikavälillä tyydyttämään kaikki teollisuuden tarpeet ja takaamaan täystyöllisyyden. Tämä näet tuhoaisi pankkien ylivalta-aseman. Pankkiirit nauttivat ylivallasta siksi, että todellinen liike-elämä ja teollisuus ovat riippuvaisia velkarahasta, josta pankit kiskovat korkoa. Keinotekoisen niukkuuden lakkauttaminen merkitsisi sitä, ettei pankkisektori voisi enää pitää reaalitaloutta lypsylehmänään.
Britannia voitti ensimmäisen maailmansodan painamalla ”poikkeustilan” tekosyyllä seteleitä, joita ei oltu sidottu maan todellisiin kultavarantoihin. Sodan loputtua Kansainliitto (ja sitä hallinneet pankkiirit) kuitenkin pakotti maamme takaisin kultakantaan. Näin pankkien ylivalta suhteessa teollisuuteen ja yrityksiin saatiin taattua.
Ernesti
9 years ago
Juurikin näin talmud se on uskomatonta kuinka syvällä aivopesu on! Ei suostuta näkemään !!
Kuinka arjalainen rahajärjestelmä eroaa koronkiskonnasta
Arjalainen rahajärjestelmä on rakentava, kun taas koronkiskontaan perustuva rahajärjestelmä on tuhoava.
Arjalaisen näkemyksen mukaan rahoittajan tulee olla yhtiön osakas eli rahoittaa toimintaa esimerkiksi hankkimalla yhtiön osakkeita. Tällöin hänen kohtalonsa on sidottu yhtiön kohtaloon; arjalainen rahoittaja kohtaa riskit kuin mies ja vaurastuu vain, jos investointien kohteena oleva yhtiö menestyy.
Koronkiskoja sen sijaan lainaa rahaa yhtiölle altistumatta itse kuitenkaan yritystoiminnan riskeille. Koronkiskonta on saastuttanut jo koko yhteiskunnan ja tuhonnut arjalaiset ihanteet, minkä vuoksi rahanlainaajien asema on konkurssitilanteissa parempi kuin osakkeenomistajien asema.
Arjalaisen näkemyksen mukaan kohtuullinen korko on palkkio riskinotosta. Sen sijaan koronkiskojan mielestä korko on pelkkä lunnasraha keinotekoisesti niukkana pidetystä ”hyödykkeestä”, rahasta.
Monet ovat lukeneet, kuinka (usein juutalaisomisteiset) yhtiöt ovat haalineet itselleen valtaosan Etelä-Afrikan timanttiesiintymistä. Ylivalta-asemansa vuoksi yhtiöt ovat voineet paisuttaa timanttien hinnan kymmenen kertaa niiden todellista arvoa suuremmaksi. Keinottelija saa tähtitieteellisiä summia ilmaista rahaa, kun taas todellista työtä tekevät kansalaiset eivät välttämättä pääse edes koskaan näkemään aitoja timantteja.
Nuorten suomalaisten keskuudessa, jotka saivat feminisoivaa sukupuolenkorjaushoitoa, erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa myöhemmin tarvinneiden osuus kasvoi yli kuusinkertaiseksi. Kansallisen rekisteritutkimuksen takana olevat tutkijat eivät havainneet merkkejä mielenterveyden kohentumisesta, jota hoidoilla oli luvattu saavuttaa.
Tutkimus julkaistiin Acta Paediatrica -tiedelehdessä 4. huhtikuuta 2026, ja se perustuu suomalaisiin terveysrekistereihin. Se kattaa kaikki alle 23-vuotiaat, jotka hakeutuivat vuosina 1996–2019 hoitoon Suomen kahteen keskitettyyn sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön Helsingin ja Tampereen yliopistollisiin sairaaloihin: yhteensä 2 083 henkilöä, joita verrattiin 16 643 väestöstä poimittuun verrokkiin. Seuranta-aika alkoi ensimmäisestä käynnistä ja jatkui kesäkuuhun 2022 saakka, ollen keskimäärin 5,49 vuotta ja enimmillään 25 vuotta.
Jo ennen tutkimusjaksoa 45,7 prosenttia lähetteen saaneista oli saanut erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa, kun verrokeilla vastaava luku oli 15,0 prosenttia. Vähintään kaksi vuotta ensimmäisen sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikössä käynnin jälkeen osuus oli noussut 61,7 prosenttiin, kun taas verrokkiryhmässä luku pysyi 14,6 prosentissa. Lähetteen saaneista 38,2 prosenttia eli 796 henkilöä läpi lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen hormoneilla ja/tai leikkauksilla.
Juuri tässä ryhmässä kasvu on dramaattista. Niiden joukossa, jotka tavoittelivat naiseutta ja saivat feminisoivaa hoitoa, erikoissairaanhoitotasoisen psykiatrisen hoidon tarve nousi 9,8 prosentista ennen arviointia 60,7 prosenttiin sen jälkeen. Maskulinisoivassa hoidossa osuus nousi 21,6 prosentista 54,5 prosenttiin. Niillä, jotka arvioitiin mutta jotka eivät saaneet lääketieteellistä hoitoa, luvut olivat korkeita jo alussa ja muuttuivat vain marginaalisesti: 53,1 prosentista 59,7 prosenttiin naiseutta tavoittelevilla ja 65,0 prosentista 67,2 prosenttiin mieheyttä tavoittelevilla. Tutkijat itse huomauttavat, että vaikea psykiatrinen sairastavuus voi olla este lääketieteelliselle hoidolle, mikä todennäköisesti selittää hoitoryhmän matalamman lähtötason.
Mainos:
Vakavampaa sairastavuutta myöhemmissä kohorteissa
Tutkimus jakaa aineiston myös ajallisesti. Vuosina 2011–2019 lähetteen saaneista – aikana, jolloin lähetteiden määrä räjähti koko länsimaissa – 47,9 prosenttia oli saanut erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa jo ennen sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön tuloaan, kun verrokkiryhmässä luku oli 15,3 prosenttia. Tämä on suunnilleen kaksinkertainen määrä verrattuna vuosien 1996–2010 kohorttiin. Verrokkiryhmässä vastaavaa kasvua ei havaittu.
Kun tutkijat vakioivat syntymävuoden, indeksivuoden ja aiemman psykiatrisen hoidon, erot tasoittuivat lääketieteellistä hoitoa saaneiden ja ilman jääneiden välillä: vakavan psykiatrisen sairastuvuuden riski oli noin kolminkertainen naisverrokkeihin ja viisinkertainen miesverrokkeihin nähden. Rekisteritutkimus ei voi kokeellisesti määrittää, mitä itse interventiot aiheuttavat. Aineisto kuitenkin osoittaa, etteivät hoidon tarpeet vähene hoitojen jälkeen – ja että ne kasvoivat jyrkästi hoitoryhmässä.
Tutkijat: ei osoitettuja hyötyjä
Tampereen yliopiston tiedotteessa 14. huhtikuuta 2026 tutkimuksen pääkirjoittaja Sami-Matti Ruuska kommentoi tuloksia.
— Nuoruusiässä aloitettuihin lääketieteellisiin sukupuolenkorjausinterventioihin on kohdistettu suuria odotuksia, sillä niiden on uskottu vaikuttavan suotuisasti mielenterveyteen ja yleiseen toimintakykyyn. Tämä poikkeuksellisen kattava ja valtakunnallisesti edustava rekisteripohjainen seurantatutkimus ei kuitenkaan osoittanut näitä hyötyjä. Päinvastoin, tulokset viittaavat mielenterveyden heikkenemiseen henkilöillä, jotka läpikäyvät lääketieteellisiä sukupuolenkorjausinterventioita, hän sanoo.
Tutkimuksen johtopäätöksissä tutkijat toteavat lyhyesti, että "psykiatriset tarpeet eivät vähene lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen jälkeen". He kirjoittavat edelleen, että jo ennen klinikalle hakeutumista esiintyvä laaja psykiatrinen sairastavuus ja sen kasvu ajan myötä viittaavat siihen, että sukupuolidysforia saattaa joillakin näistä nuorista olla toissijaista muihin mielenterveysongelmiin nähden.
Tutkijoiden tekemä johtopäätös on, että sukupuolenkorjausta hakevien nuorten mielenterveysongelmat on tutkittava perusteellisesti ja hoidettava asianmukaisesti – sekä ennen peruuttamattomia lääketieteellisiä interventioita että niiden jälkeen.
Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.
Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:
— Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.
Mainos:
Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla
Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.
Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.
Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.
Iranin sota ja Ukrainan hyökkäykset venäläisiin jalostamoihin kiristävät kansainvälisiä dieselmarkkinoita. Pohjoismaiset pumppuhinnat seuraavat maailmantilannetta: ruotsalainen diesel lähestyy 24 kruunua (2,13 €) litralta, ja lasku kasvaa kuljetusyrittäjille, viljelijöille ja työmatkalaisille Norjasta Suomeen.
Jokaiselle autoilijalle jokainen hinnannousu on konkreettinen. Circle K ja OKQ8 ovat nostaneet dieselin hintaa Ruotsissa 90 äyrillä (0,08 €). Kuljetusliike, joka tankkaa 30 000 litraa kuukaudessa, maksaa tällöin 27 000 kruunua (2 392 €) enemmän, kun taas keskellä satoa olevat maanviljelijät ja maaseudun työmatkalaiset kohtaavat saman kehityksen pienemmässä mittakaavassa.
Circle K, OKQ8 ja Preem listaavat dieselin hinnan lähelle 24 kruunua (2,13 €) syyskuun 16. päivästä alkaen. Premium-diesel on hieman yli 24,50 kruunua (2,17 €). 95-oktaaninen bensiini on hinnoiteltu hieman yli 18,50 kruunuun (1,64 €) kahden päivän aikana tapahtuneiden 75 ja 60 äyrin korotusten jälkeen, yhteensä 1,35 kruunua (0,12 €). Nämä ovat yhtiöiden listahintoja; yksityisasiakkaiden ilmoitetut pumppuhinnat voivat olla alhaisempia.
Muu Pohjoismaat eivät ole eristyksissä. Tanskassa Circle K listaa dieselin hinnaksi noin 21 kruunua (2,81 €) litralta sisältäen alv:n 17. syyskuuta alkaen, kun taas suurten ketjujen ilmoitetut pumppuhinnat ovat noin 19,50 kruunua (2,61 €). Norjan väliaikainen polttoaineveron alennus päättyi 1. syyskuuta; diesel maksaa tällöin enimmillään hieman yli 29 Norjan kruunua (2,69 €) ja bensiini noin 27,50 kruunua (2,55 €), asemien välillä ollessa useiden kruunujen eroja. Suomessa kuljettajien raportoimat keskimääräiset pumppuhinnat ovat noin 2,50 euroa litralta dieselille ja hieman yli 2,30 euroa 95-oktaaniselle.
Mainos:
Venäläiset jalostamot seisovat
Rosneftin omistamat jalostamot Syzranissa ja Saratovissa ovat lopettaneet jalostuksen Ukrainan lennokkihyökkäysten jälkeen. Syzranin pääyksikkö on vaurioitunut, ja korjausten odotetaan kestävän vähintään kuukauden.
Puolet Venäjän kuudesta suurimmasta dieseliä tuottavasta jalostamosta on joutunut leikkaamaan tuotantoaan jyrkästi tai sulkemaan toimintansa syyskuun aikana. IEA:n mukaan venäläiseen jalostamoon on isketty keskimäärin joka kolmas päivä vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana.
Venäjä, joka on normaalisti maailman toiseksi suurin dieselin viejä, on rajoittanut vientiä ja jatkanut vientikieltoaan 30. syyskuuta asti. Enemmän polttoainetta jää siten Venäjän kotimarkkinoille samalla kun tarjonta maan ulkopuolella kutistuu.
Paine tulee useista suunnista. Euroopan diesel-futuurien hintaero Brent-raakaöljyyn nähden saavutti ennätystasot syyskuun alussa, ja hyökkäykset jalostamoihin sekä Venäjällä että Lähi-idässä ovat kiristäneet jo ennestään koeteltua maailmanlaajuista jalostuskapasiteettia. Iranin sota vetää samaan suuntaan.
Trump osoittaa Ukrainaa
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sysäsi syyn Ukrainan niskaan puhuessaan toimittajille Doonbegissa, Irlannissa, 13. syyskuuta.
— Herra Zelenskyin on tehtävä yksi asia: Hänen on lopetettava dieselpolttoaineen tuhoaminen Venäjällä, Trump sanoi.
— Älkää iskekö dieselpolttoaineeseen. Se vahingoittaa maailmaa, hän lisäsi.
Tämä on Trumpin väite. Hyökkäykset ovat vaikuttaneet Venäjän tuotantoon, mutta häiriöt Lähi-idässä ovat merkittävä tekijä globaalien markkinoiden kiristymisessä.
Ruotsin hallituksen arvion mukaan Ruotsia uhkaavat pääasiassa korkeammat hinnat, ei polttoainepula. Maalla on omaa jalostuskapasiteettia ja se käyttää pitkälti Pohjanmeren öljyä – mutta pohjoismaisten pumppujen hintaa ei määrätä tyhjiössä.
Ulkokuntosaleista on tullut tuttu näky ruotsalaisissa puistoissa ja kuntopoluilla. Niiden moderni historia alkaa sveitsiläisestä metsästä vuonna 1968 ja kulkee kiinalaisten puistokuntolaitteiden kautta nykypäivän pohjoismaisiin tiloihin, joissa treeni yhdistyy päivänvaloon, luontoon ja vapaaseen pääsyyn.
Toisen maailmansodan jälkeen työelämä muuttui suuressa osassa Eurooppaa. Yhä useammat siirtyivät fyysisesti raskaista töistä istuvaan toimistotyöhön, ja viisipäiväinen työviikko toi mukanaan enemmän vapaa-aikaa.
Tämä muutos synnytti sekä uuden fitness-kulttuurin että huolen siitä, mitä mukavampi ja modernimpi elämäntapa teki keholle.
Idea modernista ulkokuntosalista syntyi Zürichissä. Voimisteluseura harjoitteli metsässä käyttäen tukkeja, kantoja ja muita luonnon esteitä. Metsätyömiesten raivaustyöt antoivat virikkeen pysyvän kuntopolun perustamiseen.
Mainos:
Vakuutusyhtiö Vitan tuella ensimmäinen moderni Vita Parcours -kuntopolku avattiin Flunternin kaupunginosassa vuonna 1968, käy ilmi Zürichin virallisen matkailuorganisaation julkaisemasta katsauksesta.
Kun metsästä tuli kuntosali
Alkuperäinen malli ei muistuttanut nykypäivän kompakteja, metallisilla kuntolaitteilla täytettyjä puistoja.
Tyypillinen polku oli kahdesta kahteen ja puoleen kilometriin pitkä, ja sen varrella oli noin 15 asemaa. Käyttäjät voivat harjoittaa voimaa, notkeutta ja kestävyyttä oman kehon painolla, tukeilla ja yksinkertaisilla välineillä.
Asemat olivat avoimia ja vailla henkilökuntaa, eikä pääsyyn tarvittu lupaa. Kansanterveyttä ajan henkeen: ei vastaanottotiskiä, ei jäsenkorttia eikä aukioloaikoja. Metsä tarjosi harjoitustilan missä tahansa tahdissa, yksin tai yhdessä muiden kanssa.
1970-luvun aikana turistit ja ulkosveitsiläiset levittivät ideaa Sveitsin ulkopuolelle. Saksassa poluista tuli tunnettuja nimellä Trimm-dich-Pfade, ja vastaavia tiloja ilmestyi muun muassa Itävaltaan, Ranskaan, Belgiaan ja Yhdysvaltoihin.
Sveitsin liittovaltion ulkoasiainministeriön mukaan maailmalla on noin 2 500 Vita Parcours -tyyppistä kuntopolkua, joista noin 500 sijaitsee Sveitsissä.
Nämä luvut viittaavat metsäpolkuihin, joiden asemat on sijoitettu reitin varrelle, eivät nykypäivän kompakteihin ulkokuntosaleihin.
Saksalainen Trimm-dich-Pfad-malli oli sveitsiläisten kuntopolkujen suora seuraaja. Kielin avajaisissa 23. kesäkuuta 1973 kunnan työntekijät esittelivät harjoituksia yhdellä asemista. Kuva: Friedrich Magnussen/Stadtarchiv Kiel, CC BY-SA 3.0 DE
Puistokuntolaitteet Kiinassa
Seuraava merkittävä askel otettiin, kun harjoitusasemat siirtyivät kuntopoluilta asuinalueille ja kaupunginpuistoihin.
Kiina otti käyttöön kansallisen fyysisen aktiivisuuden ohjelman vuonna 1995. Maa asensi julkisia kuntolaitteita puistoihin, toreille, teiden varsille ja asuinalueille.
Pekingissä laajamittainen laajentuminen alkoi 1990-luvun lopulla. Investoinnit kasvoivat entisestään ennen vuoden 2008 olympialaisia.
Värikkäät, säänkestävät koneet ryhmiteltiin usein pienelle alueelle. Koneet toimivat käyttäjän omalla voimalla. Ihmiset saattoivat tehdä jalkaprässejä, vetoharjoituksia, tasapainotreenejä ja nivelten liikkuvuusharjoitteita.
Tällöin ulkokuntosali alkoi muistuttaa sitä, minkä tunnistamme nykyään: ilmainen paikka harjoitella keskellä arkea, pikemminkin kuin sarja asemia juoksupolun varrella.
Ulkokuntosali Haikoun kaupungissa Kiinassa. Kuva: Anna Frodesiak
Pekingistä Ruotsiin
Kiinalainen malli sai suoran seuraajan Ruotsissa. Vuonna 2008 Göteborg avasi kaksi laitepohjaista ulkokuntosalia Angerediin ja Lövgärdetiin.
Aloite tuli fysioterapeutilta, joka oli nähnyt ihmisten harjoittelevan Pekingin puistoissa. Göteborgin kaupunki kuvaili tiloja Ruotsin ensimmäisiksi juuri tällaista tyyppiä edustaviksi.
Kukin kuntosali koostui yhdestätoista laitteesta, jotka hyödynsivät kehon painoa ja vastusta vapaiden painojen sijaan.
Ideana ei ollut pelkästään tuoda laitteita saataville. Paikallinen Hälsoteket-terveyskeskus järjesti myös ryhmämuotoisia kiertoharjoittelusessioita.
Sveitsiläinen rajoittamattoman liikunnan ihanne kohtasi kiinalaisen puistomallin ja ruotsalaisen kunnallisen kansanterveyspolitiikan.
Erilaiset pohjoismaiset versiot
Tanska kehitti oman mallinsa varhain. TræningsPavillonen-yritys kertoo asentaneensa maan ensimmäiset modernit julkiset voimaharjoittelulaitteet Aarhusin Tangkrogeniin vuonna 2003. Tanskalainen malli sisälsi katon ja sääsuojan, mikä mukautti sen sateeseen, tuuleen ja voimakkaaseen auringonpaisteeseen.
Suomessa yksinkertaisia vatsalihaspenkkejä ja tankoja oli seissyt kuntopolkujen varrella vuosikymmeniä. 2010-luvulla kaupungit alkoivat investoida kehittyneempiin ja kestävämpiin laitteisiin, jotka mahdollistivat myös raskaamman voimaharjoittelun. Kun Yle kuvaili kehitystä, Helsingissä oli ulkokuntosaleja noin 140 paikassa.
Konseptin takana oleva yritys sanoo Norjan ensimmäisen Tufteparkenin avautuneen Askeriin vuonna 2012. Norjalainen versio perustui metallikehikoihin kehonpainoharjoittelua varten ja levisi nopeasti kuntiin, kouluihin ja asuinalueille. Yrityksen mukaan maassa on yli 200 tällaista puistoa.
Pohjoismaiset ulkokuntosalit ovat kehittyneet eri tavoin: ruotsalaiset puulaitteet ja puistokoneet, suomalaiset tilat juoksupolujen yhteydessä, norjalaiset kehonpainoharjoittelupuistot ja tanskalaiset rakenteet osittaisella sääsuojalla. Yhteistä niille on se, että ne ovat avoimia, ilmaisia ja käytettävissä ilman varauksia.
Ulkokuntosali Skjoldhøjkilenissä, Tanskassa, jossa laitteet on ryhmitelty selkeästi määritellylle harjoittelualueelle. Kuva: RhinoMind/CC BY-SA 3.0
Ulkokuntosalit Ruotsissa
Kukaan ei tiedä tarkalleen, kuinka monta ulkokuntosalia Ruotsissa on, mutta niiden arvioitu määrä voidaan laskea. Toimitilasuunnitelmassaan Uppsalan kunta ilmoitti vuonna 2023 olevan 1,47 ulkokuntosalia 10 000 asukasta kohti, kun keskiarvo sen vertailukunnissa oli 1,31.
Sovellettuna 290 kuntaan ja noin 10,6 miljoonan asukkaan väestöön, tämä antaa arvioksi noin 1 400 ulkokuntosalia koko maassa. Tämä on toimituksen oma arvio, joka perustuu yhden kunnan lukuihin ja vertailuryhmän keskiarvoon – ei virallisiin kansallisiin tilastoihin.
Sellaisia tilastoja ei ole olemassa. Ruotsista puuttuvat kattavat kansalliset tiedot ulkokuntosalien määrästä, mutta vuoden 2019 tilastokyselyssä 86 prosenttia kunnista ilmoitti, että niillä on pääsy ulkokuntosalille.
Tukholman kaupunki kertoo, että kaupungissa on tällä hetkellä 108 ulkokuntosalia kuntopolkujen, pallokenttien ja muiden avoimien liikuntapaikkojen lisäksi.
Läheisyys ei aina riitä
Kysymys ei ole siitä, onko ulkokuntosalilla harjoittelulla vaikutusta, vaan siitä, saako sellaisen olemassaolo lähistöllä todella useammat ihmiset liikkumaan. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia.
Eräässä australialaisessa tutkimuksessa tutkijat tarkkailivat puistoa ennen ja jälkeen ulkokuntosalin asentamisen. Vuoden kuluttua kohtalaista tai reipasta liikuntaa harrastavien iäkkäämpien puistovieraiden osuus oli noussut 1,6 prosentista 5,1 prosenttiin. Itse ulkokuntosalialueella aktiivisten vierailijoiden osuus nousi 6 prosentista 40 prosenttiin.
Tutkimus oli kuitenkin luonnollinen koe, joka suoritettiin yhdessä ainoassa puistossa, eikä se osoita, että samat tulokset saataisiin kaikkialla.
Tutkimus kahdesta puistosta Kaliforniassa viittasi samaan suuntaan. Kuntolaitteiden asentamisen jälkeen todennäköisyys, että kävijät harrastaisivat reipasta fyysistä aktiivisuutta, kasvoi vastaavasti 19 ja 23 prosenttia. Suurin muutos näkyi siellä, missä laitteet oli ryhmitelty selkeästi rajatulle harjoittelualueelle, mikä viittaa siihen, että sijoittelulla on merkitystä.
Ulkokuntosali voi kuitenkin seistä lähes tyhjillään.
Eräässä kanadalaisessa tutkimuksessa vain 2,7 prosenttia aikuisista puistovieraista käytti laitteita yli 100 tunnin havainnoinnin aikana. Samaan aikaan 22,3 prosenttia sanoi haastatteluissa käyttävänsä niitä vähintään kerran kuukaudessa. Ristiriita osoittaa, kuinka helposti ihmiset voivat yliarvioida käyttönsä kuvaillessaan omia tapojaan.
Haastatellut kävijät olivat silti positiivisia tilojen suhteen.
Yksi Tukholman 108 ulkokuntosalista, sijoitettuna puistoon. Kuva: Jan Sundstedt
Käytön lisäämiseksi he toivoivat selkeämpää tietoa, esittelytilaisuuksia ja ohjattua toimintaa sekä parempia laitteita ja huoltoa. Yhdeksän tutkimuksen tutkimuskatsaus havaitsi samanlaisia malleja: ihmiset arvostivat sitä, että ulkokuntosalit olivat ilmaisia ja toimivat sosiaalisina kohtaamispaikkoina, mutta tuki, suunnittelu ja markkinointi vaikuttivat siihen, käytettiinkö tiloja todella.
Ruotsalainen tutkimus liikuntapaikoista yleensä osoittaa myös, että läheisyydellä on merkitystä. Ihmiset, joiden kodin kilometrin säteellä oli vähintään neljä liikuntapaikkaa, olivat aktiivisia keskimäärin 5,5 minuuttia enemmän päivässä kuin ihmiset, joiden lähellä oli enintään yksi liikuntapaikka, Ruotsin urheiluliiton (Riksidrottsförbundet) katsauksen mukaan.
Löydös koskee kuitenkin kaikentyyppisiä liikuntapaikkoja, eikä se pysty eristämään nimenomaan ulkokuntosalien vaikutusta.
Tutkimus osoittaa, että lähellä oleva ulkokuntosali voi alentaa kynnystä liikkumiseen ja lisätä aktiivisuutta, mutta laitteet eivät tee työtä itsestään. Näkyvä sijoittelu, turvallinen ympäristö, ymmärrettävät ohjeet ja säännöllinen huolto vaikuttavat ratkaisevilta sen kannalta, käyttävätkö ihmiset investointia todella.
Ulkona vai sisällä?
Ulkokuntosalin selkein etu on saavutettavuus. Treeni ei maksa mitään, ei vaadi jäsenyyttä ja se voidaan yhdistää kävelyyn tai juoksuun. Päivänvalo ja vihreä ympäristö voivat myös tehdä harjoittelusta houkuttelevampaa.
Sisä- ja ulkoliikuntaa vertaillut tutkimuskatsaus totesi, että osallistujat pitivät ulkoliikuntaa merkittävästi nautinnollisempana, kun intensiteetti oli sama.
Fysiologiset erot olivat sitä vastoin pieniä tai epäselviä. Ulkoympäristö näyttää siis vaikuttavan pääasiassa kokemuksen ja motivaation kautta, ei tekemällä samasta harjoituksesta automaattisesti fyysisesti tehokkaampaa.
Yksi Tukholman monista ulkokuntosaleista luonnonkauniissa ympäristössä. Kuva: Jan Sundstedt
"Raitis ilma" ei myöskään ole taattu. Vilkkaan liikenteen lähellä sijaitseva ulkokuntosali voi altistaa käyttäjät ilmansaasteille, kun hengitystiheys kasvaa. Tutkimus osoittaa, että liikunnan hyödyt ovat silti suuremmat kuin riskit useimmissa ympäristöissä, mutta sijainnilla on väliä – erityisesti iäkkäille ja niille, joilla on sydän- tai keuhkosairauksia.
Sisäkuntosalit tarjoavat muita etuja: tasaisen lämpötilan, säädettävät painot, enemmän laitteita ja paremman mahdollisuuden opastukseen.
Ulkokuntosali tarjoaa sen sijaan matalan kynnyksen ja tekee liikkumisesta näkyvää arjessa. Ehkäpä se selittää myös sen pitkäikäisyyden – Zürichin metsien tukeista nykypäivän pohjoismaisten puistojen metallikehikoihin ja puulaitteisiin.
MIHIN VITUUN NE 8 MILJARTIA MENEE TAI KENEN KYSYN VAAN KYLLÄ VARMAAN PIISAA
Matuille ja muille tänne loisimaan tulleille ja tuleville.
Tieliikenteeltä kerätään vuosittain polttoaineveroina, autoveroina ja käyttömaksuina 8 miljardia euroa. Teiden ylläpitoon käytetään 1,7 miljardia.
Siinä luvut, ryhdytäänpä sitten pohtimaan miksi ei rahat riitä teiden ylläpitoon.
Olisiko niin että rahoja käytetään johonkin aivan muuhun tarkoitukseen?
On sanottu ettei autoilijoiden verorasitus kasva?
Miten teiden yhtiöittäminen muuttaisi muuhun käyttöön menevää 6,3 miljardia?
Toki jos kyseinen 8 miljardia kerätään maksuina, eikä veroina, niin silloin verorasitus pienenee.
Mutta jos budjetista lähtee 8 miljardia, joista 6,3 on käytetty erilaisiin sosiaalimenoihin, niin syntyy ”pieni” reikä joka pitää paikata jotenkin.
Bernerin uudistus suuntaa rahavirran veroparatiisiyrityksille, jotka ostavat tieverkon. Budjetista siis jää tulopuoleta 6,3 miljardia, millä summalla vähennetään palveluja. Byrokratiaa ei toki leikata.
Blogisti Ebolakani kirjoittaa:
””Kestävyysvajeena” kerrotun valheen ainoa tarkoitus
”Helsingin Sanomat – Kestävyysvaje uhkaa Suomen luottoluokitusta
…
Suomessa ollaan melko yksimielisiä siitä, että julkisen talouden tulot ovat jäämässä pitkällä aikavälillä pienemmiksi kuin menot. Tämän vajeen laskeminen on kuitenkin vaikeaa, ja arviot kestävyysvajeen suuruudesta vaihtelevat.
…
Mistä kestävyysvaje johtuu?
Kestävyysvajeen keskeisenä syynä on pidetty väestön ikääntymistä. Kun yhä suurempi osa väestöstä on vanhuksia, muun muassa julkisten palveluiden tarve kasvaa. Tämä on omiaan kasvattamaan julkisia menoja.
…”
Ebolakani kirjoittaa edelleen:
…
Mutta silti meillä on ongelma, jota kutsutaan ”kestävyysvajeeksi”. Julkisen talouden tulot ovat jäämässä pitkällä aikavälillä pienemmiksi kuin menot.
Miksi näin? Miten voi olla mahdollista, ettei tällaista ongelmaa ollut olemassakaan esimerkiksi Toisen maailmansodan aikana? Yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertainen vastaus: siksi, koska keskuspankki rahoitti valtion alijäämät (PDF). Mutta nyt – tänään – Suomi on EMU:n jäsen, jossa:
Anteeksi, Kani toistaa tuon tummennetun alueen [ks. artikkelia], koska se on (melkein) tärkein kohta ko. kuvassa:
JULKISEN SEKTORIN KESKUSPANKKIRAHOITUS KIELLETÄÄN.
Ja tämä tässä on ”kestävyysvajeen” aiheuttaja.
On siis aivan täysin turhaa ja ennen kaikkea valheellista selittää ”kestävyysvajetta” esimerkiksi väestön ikääntymisellä, julkisen menojen kasvulla tai työttömien laiskuudella. Tämä on täyttä valhetta. Mikään edellä mainituista ei ole ongelma! Ongelmana on se, ettei tällä hetkellä käytössä oleva taloudellinen järjestelmä ole yhteensopiva demokratian kanssa…”
Koko artikkeli: ebolakani blogspot fi/2013/11/kestavyysvajeena-kerrotun-valheen-ainoa.html
[Laite tyhjiin väleihin pisteet, koska tämä kommentti ei mene automaattisesta sensuurista pistein varustettuna läpi]
Kuinka sinetöitiin demokratian kanssa yhteensopimaton järjestelmä eli se, että Suomen pankki ei enää voi harjoittaa keskuspankkirahoitusta:
” Suomalainen EU-vaalipetos tiivistettynä ”A-nelosella””,
jormajaakkola fi/EY-vaalipetos%20A-nelosella
[Laite tyhjään väliin piste, koska tämä kommentti ei mene automaattisesta sensuurista pisteellä varustettuna läpi]
Vielä sivumennen sanottuna: Bilderberg-Erkon BRYSSELIN Pravda on PRAVDA eli ”totuus” vaikkahan voissa paistaisi – vastaavassa merkityksessä kuin neuvostoaikainen Moskovan Pravda oli ”totuus”!!
(Neuvostoaikana Virossa eläneet ja Suomeen muuttaneet ihmettelevätkin kuinka suomalaiset näyttävän uskovan lähes kaiken mitä sanomalehdissä (ja tietysti valtamediassa yleensä) kerrotaan!)
Eipä niin pahaa etteikö jotain hyvääkin: ”Saksassa 1930-luvulla rakennettiin hienot moottoritiet KESKUSPANKKIRAHOITUKSELLA ja samalla pudotettiin n. seitsemän miljoonan hengen työttömyys olemattomiin.
Edellisen liikenneministeri Kyllösen tyrmättyä seurantapisneksen ja sillä tavalla rahoitetut liikenne- ja väylämaksut, tilalle istutettiin bulvaaniberner joka sai välittömästi Suomen kansalaisuuden, tultuaan mitä ilmeisemmin koldmansassin suosiollisella avustuksella valituksi kepulien kansanedustajaksi.
Aloitettuaan myyräntyönsä liikenneministerinä joka hänelle luvattiin, tuloksena on Kyllösen tyrmäämän hankkeen uudelleen lämmittäminen ja ajaminen väenväkisin kuin käärmettä pyssyyn. Yhdessä taustalla häärivän piliperkki Ollilan kanssa, tavoite on yksityistäminen ja kansallisomaisuuden hävitys. Kahdeksan miljardia euroa on suuri raha kärrättäväksi veroparatiiseissa toimiville ja piilossa pysyville sijoittajille. Jos myyräntyö tulee onnistumaan, tulemme näkemään samat omistajakuviot kuin Ylen lähetinverkon myynnissä Digitalle ja Fortumin sähkönsiirtoverkon myynnissä ”kanadalaisille eläkeläismummoille ja australialaisille roistopankeille”, joista jokainen on kärähtänyt huumeiden rahanpesusta.
Tälläistäkö omistusta suomalaiset tosissaan haluaa, jossa jokaisen kansalaisen liikkumisen vapaus ja jokamiehen oikeudet on poljettu ja muutettu yksityisomaisuudeksi, jota kaiken lisäksi joutuvat itse ulkomaille rahoittamaan?
Nyt minä en ymmärrä. Miten verovaroin ylläpidettävään tieverkostoon ei riittäisi rahaa? Eihän valition tarvitsisi kuin asettaa lentoliikenteelle samat vero kuin maaliikenteelle. Ja sen jälkeen Suomi hukkuisi rahaan.
Miten tämä ”Bernerin Toosa” hoitaisi homman paremmin?
Berner. Oisko nyt fiksua pakata kimpsut ja kampsut ja lähteä mahd. nopeesti kiitämään täältä?
juutalaiset saatana eikö teille mene jakeluun!
Leese ehti elämänsä aikana julkaista suuren määrän kirjoja, lehtiä ja artikkeleita. 1920-luvun lopulla Leese perusti Imperial Fascist League –järjestön. Yhdistyksen nimestä huolimatta Leesen ajattelu muistutti aina enemmän Hitlerin kansallissosialismia kuin Mussolinin fasismia. Leese oli esimerkiksi Der Stürmer –lehden päätoimittaja Julius Streicherin ystävä.
Ei siis ihme, että Leese oli erittäin kiinnostunut juutalaisten roolista länsimaisessa eliitissä, minkä myös tämä artikkeli osoittaa. Toimitus on joutunut lakiteknisistä syistä tekemään pieniä muokkauksia joihinkin sanamuotoihin.
Esipuhe
Rahan luonne on helppo ymmärtää. Se on yksi ihmisen yksinkertaisimmista keksinnöistä. Se syntyi pakon sanelemana täyttämään yksinkertaisen tarpeen. Sittemmin rahan luonne on kuitenkin täysin tietoisesti pyritty hämärtämään, ja nykyään mihinkään muuhun instituutioon ei liity niin suuria väärinkäsityksiä kuin rahaan.
Arnold Leese.
Arnold Leese.
Harva meistä voi sanoa suhtautuvansa rahaan täysin välinpitämättömästi. Valtaosalle ihmisistä raha on kohtalonkysymys. Rahanvallan edustajille mikään ei ole niin tärkeää kuin se, että tavallinen kansa ei jatkossakaan ymmärrä joutuneensa finanssieliitin uhreiksi. Rahanvallan edustajat eivät edes halua rivikansalaisten tietävän, keitä he ovat.
Rahaan liittyvät väärinkäsitykset johtuvat nimenomaan siitä, että finanssieliitti pyrkii tietoisesti pitämään suuret massat tietämättöminä. Rahan voima perustuu siihen, etteivät rahan uhrit ymmärrä tulleensa ryöstetyiksi.
Eliitti vaurastuu ja kasvattaa valtaansa jatkuvasti vain siksi, että kansa on tietämätöntä eikä nouse vastarintaan. Valehtelevat toimittajat ja pankeille uskolliset professorit tekevät uupumatta työtä sen eteen, ettei tilanne muuttuisi tulevaisuudessakaan.
Kaikki aihetta tutkivat ovat pian huomanneet, että rahanvallan edustajien tärkein strategia on kiistää koko rahanvallan olemassaolo sekä kutsua riistoa hyveeksi.
Rahanvalta väittää, että se, mikä rappeuttaa yhteiskuntaa, onkin todellisuudessa ainut yhteiskuntaa pystyssä pitävä voima. Nyky-yhteiskunnassa rahasta on tullut ”jumala” ja pankeista temppeleitä. Jotta voisimme pelastaa yhteiskunnan ja maanmiehemme perikadolta, on meidän murskattava kaikki rahan luonteeseen liittyvät kieroutuneet väärinkäsitykset.
Rahanvalta voi tahtoessaan synnyttää siis kuplia ja lamoja kontrolloimalla rahan keinotekoista niukkuutta.
Rahanvalta ei kuitenkaan koskaan tahdo pitää kierrossa olevan rahan määrää niin suurena, että se kykenisi pitkällä aikavälillä tyydyttämään kaikki teollisuuden tarpeet ja takaamaan täystyöllisyyden. Tämä näet tuhoaisi pankkien ylivalta-aseman. Pankkiirit nauttivat ylivallasta siksi, että todellinen liike-elämä ja teollisuus ovat riippuvaisia velkarahasta, josta pankit kiskovat korkoa. Keinotekoisen niukkuuden lakkauttaminen merkitsisi sitä, ettei pankkisektori voisi enää pitää reaalitaloutta lypsylehmänään.
Britannia voitti ensimmäisen maailmansodan painamalla ”poikkeustilan” tekosyyllä seteleitä, joita ei oltu sidottu maan todellisiin kultavarantoihin. Sodan loputtua Kansainliitto (ja sitä hallinneet pankkiirit) kuitenkin pakotti maamme takaisin kultakantaan. Näin pankkien ylivalta suhteessa teollisuuteen ja yrityksiin saatiin taattua.
Juurikin näin talmud se on uskomatonta kuinka syvällä aivopesu on! Ei suostuta näkemään !!
Kuinka arjalainen rahajärjestelmä eroaa koronkiskonnasta
Arjalainen rahajärjestelmä on rakentava, kun taas koronkiskontaan perustuva rahajärjestelmä on tuhoava.
Arjalaisen näkemyksen mukaan rahoittajan tulee olla yhtiön osakas eli rahoittaa toimintaa esimerkiksi hankkimalla yhtiön osakkeita. Tällöin hänen kohtalonsa on sidottu yhtiön kohtaloon; arjalainen rahoittaja kohtaa riskit kuin mies ja vaurastuu vain, jos investointien kohteena oleva yhtiö menestyy.
Koronkiskoja sen sijaan lainaa rahaa yhtiölle altistumatta itse kuitenkaan yritystoiminnan riskeille. Koronkiskonta on saastuttanut jo koko yhteiskunnan ja tuhonnut arjalaiset ihanteet, minkä vuoksi rahanlainaajien asema on konkurssitilanteissa parempi kuin osakkeenomistajien asema.
Arjalaisen näkemyksen mukaan kohtuullinen korko on palkkio riskinotosta. Sen sijaan koronkiskojan mielestä korko on pelkkä lunnasraha keinotekoisesti niukkana pidetystä ”hyödykkeestä”, rahasta.
Monet ovat lukeneet, kuinka (usein juutalaisomisteiset) yhtiöt ovat haalineet itselleen valtaosan Etelä-Afrikan timanttiesiintymistä. Ylivalta-asemansa vuoksi yhtiöt ovat voineet paisuttaa timanttien hinnan kymmenen kertaa niiden todellista arvoa suuremmaksi. Keinottelija saa tähtitieteellisiä summia ilmaista rahaa, kun taas todellista työtä tekevät kansalaiset eivät välttämättä pääse edes koskaan näkemään aitoja timantteja.