Mainos:

Valtamedia on pienen porukan taskussa – Omistukset keskittyvät muutamille

Julkaistu 18.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Viime vuosilta tuttu, valtamedian suorastaan herttaisen yhteneväinen uutisointilinja saattaa perustua muuhunkin kuin yhteisiin arvoihin ja ”pyrkimykseen mahdollisimman totuudenmukaiseen uutisointiin”, ainakin mikäli katsellaan suurimpien mediatalojen omistussuhteita. Näyttäisi siltä, että kotimaiset suurimmat mediat omistaa ristiin varsin pieni määrä ihmisiä ja yrityksiä, vaikka näennäisesti erilaisia julkaisuja on vino pino.

Erityisesti kolme sukua nousee esiin…

Sanoma-konsernin pääomistajat:

Jane ja Aatos Erkon Säätiö 24,44%

Herlin Antti 11,68%

Mainos:

Holding Manutas Oy (Omistaja Antti Herlin) 11,68%

Langenskiöld Lars Robin Eljas 7,53%

Sanoma-konsernin julkaisuja ovat Helsingin Sanomat, Iltasanomat, tv-kanava Nelonen sekä HSMetro-ilmaislehti (ennen Metro). Helsingin Sanomat ovat levikiltään Suomen suurin sanomalehti.

Alma-median pääomistajat:

Ilkka-Yhtymä Oyj 27,3%

Mariatorp Oy 19,03%

Otava Oy 10,11%

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 6,47%

Alma-media julkaisee muun muassa Kauppalehteä, Talouselämä-lehteä, Aamulehteä, useita maakuntalehtiä, UusiSuomi-lehteä ja Iltalehteä. Liiketoimintaan sisältyy myöskin mm. Monster-työnvälityspalvelu ja Etuovi.com, Vuokraovi.com sekä Mikrobitti-lehti.

Mariatorp Oy:n omisti Antti Herlinin hiljattain kuollut veli Niklas Herlin. Herlinin suku on mm. yhtiöidensä Mariatorpin ja Holding Manutasin välityksellä pääomistajana molemmissa suurimmissa mediataloissa.

Ilkka-Yhtymän pääomistajana on Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, jonka pääomistajia taas ovat KAUPPAHUONE LAAKKONEN OY sekä Yrjö, että Hannu Laakkonen. Tämän lisäksi mainittavalla omistuksella on mukana Herttaässä ab (Kai Mäkelä). Mäkelä oli aiemmin Alma-median pääomistajia yrityksiensä Herttaässän ja Herttakakkosen kautta, mutta myi suorat omistuksensa Ilkka-Yhtymälle.

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on osakkaana Sanoma-konsernissa, Alma-mediassa ja Ilkka-yhtymässä.

Kotimaisen MTV Oy:n omistaa kansainvälinen mediajätti Bonnier. MTV Oy:n kanavavalikoimaan kuuluu MTV, Sub Tv ja AVA. Tämän lisäksi sillä on monimuotoista maksukanavatoimintaa. Bonnierin media-alan omistuksiin Suomessa kuuluu myöskin perinteiset kirjakustantamot WSOY ja Tammi. Bonnier julkaisee myöskin Tieteen kuvalehteä ja Tieteen Kuvalehti Historia-lehteä.

Pääasiassa aikakauslehtien sekä kirjojen kustantamiseen ja tuottamiseen erikoistunut Otava-Konserni on käytännössä täysin Reenpään suvun omistama. Sen omistuksiin on siirtynyt muun muassa Suomen kuvalehdet ja sen mukana Suomen kuvalehti, Hymy ja Seura. Uutistoimintaan se osallistuu muun muassa ampparit.com-uutisfeedin muodossa.

Keskisuomalainen Oyj julkaisee lukuisien paikallislehtien lisäksi alueellisia lehtiä, kuten Keskisuomalaista, Etelä-Suomen Sanomia (ESS) ja Keski-Uusimaata. Vesa-Pekka Kangaskorpi on pääomistajia Keskisuomalainen Oyj:ssä. Kangaskorven suku omistaa kyseisestä yrityksestä noin kymmenen prosenttia. Hän on myöskin Ilkka-yhtymän hallintoneuvoston jäsen.

Vaikkakin suuri osa median omistuksesta menee ristiin ja hyvinkin usein uutisoinnista on havaittavissa tietynlainen asenteellisuus ja idealismi, löytyy sillekin valvojansa. JSN…

Mitä on Julkisen Sanan Neuvoston taustalla?

JSN on median valvova silmä, jonka sana painaa melkoisesti Suomessa. Esimerkiksi Nykysuomi on useassakin yhteydessä kuullut perustelun ”Nykysuomi on valemedia, koska se ei kuulu julkisen sanan neuvostoon”. Kuitenkaan esimerkiksi itsenäisyyspäivän tapahtumista ilmennyttä valtamedioiden suoranaista valehtelua ei olla ainakaan toistaiseksi viety JSN:n käsiteltäväksi. JSN on onnistunut tekemään itsestään ylimmän auktoriteetin sen määrittelemiseksi, mitä Suomessa pidetään totena.

Julkisen sanan neuvosto kuvaa itseään seuraavasti:

” Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa. JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa. Sen päätöksiä seurataan silti tarkoin.”

Neuvosto koostuu ”yleisöä edustavista” sekä ”joukkoviestintää edustavista” jäsenistä. Yleisöä edustavat, niinsanotut ”maallikot” on merkitty kirjaimella Y ja joukkoviestintää edustavat ”ammattilaiset” kirjaimella V.

Puheenjohtaja: Elina Grundström (Vihreän Langan entinen päätoimittaja)

Antti Kokkonen V (Lapin Kansa/Alma-media päätoimittaja)

Jyrki Huotari V ( MTV:n ohjelmapäällikkö/Bonnier)

Lauri Haapanen V (Freelance-toimittaja ja Helsingin yliopiston tutkija)

Maria Swanljung Y (Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkija, entinen YLE:n toimittaja)

Pasi Kivioja Y (Freelance-toimittaja, median ja viestinnän yrittäjä)

Paula Paloranta Y (Keskuskauppakamarin markkinointioikeudellisten asioiden asiantuntija, liiketapalautakunnan ja mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri)

Riitta Korhonen V (ET-lehden päätoimittaja/ Sanoma Oy)

Johanna Vehkoo V (”Faktantarkastaja”, freelance- toimittaja, tutkija, feministisen ajatushautomo ”Hatun” johtajia)

Pirjo Auvinen V (Toimittaja, YLE. Entinen Savon sanomien/Sanoma Oy, Kansan uutisten ja Demarin toimittaja)

Hannu Helineva V (Tuottaja Vartti/Kouvola)

Heikki Kuutti Y (Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori)

Venla Mäntysalo Y (Vaasan yliopiston tohtorikoulutettava)

Neuvostoa on kritisoitu muun muassa siitä, että se valvoo käytännössä omien jäsentensä ja näiden työnantajien toimintaa, eikä siinä ole ulkopuolisia jäseniä. Neuvosto on perustettu vuonna 1968 ja alun perin sen puheenjohtajaksi pääsyn vaatimus oli ulkopuolisuus media-alalta. Puheenjohtajina nähtiin esimerkiksi poliitikkoja sekä akateemikkoja. Asia muuttui vuonna 2007 ja nykyisin puheenjohtaja on poikkeuksetta ”alalta”.

Viestinnän Keskusliitto arvosteli muun muassa YLE:a siitä, että se muodosti oman valvontaelimen omaa toimintaansa valvomaan:

”Yleisradion hallintoneuvosto on osa yhtiön johtoa ja velvollinen edistämään yhtiön etua. Ei ole uskottavaa, että arvioinnin kohde arvioi ja valvoo omaa toimintaansa.”

Viestinnän keskusliitto ei kuitenkaan näe ongelmaa siinä, että JSN:n jäsenistä vain kolme ei ole media-alalla työssä ja alan suurimpiin tekijöihin kuuluvien yritysten työntekijät valvovat itseään ja omia työnantajiaan.

Valtamedian riippumattomuutta ei juuri ole kyseenalaistettu, vaan säännöllisesti on ylenkatsottu pienen piirin omistukseen päätyneen tiedonvälityksen yksipuolisuutta ja poliittista väritystä. Jos valtiollista mediaa, YLE:a ei lasketa, Suomessa näkyy säännöllisesti tv-uutisia vain kahden eri instanssin omistamista lähteistä ja päivittäisten sanomalehtien omistajat ovat käytännössä muutamien ihmisten käsissä. Valtakunnallisia, viisipäiväisiä sanomalehtiä julkaisee käytännössä vain kaksi toimijaa. Kirjallisuuden julkaiseminen on keskittynyt vielä tehokkaammin, sillä kuten aiemmin artikkelissa kerrottiin, Suomen suurimmat kirjakustantajat ovat ajautuneet ulkomaisen Bonnierin haltuun.

Lähteet: Sanoma, Alma-media, Ilkka, Ilkka2, PKKOYJ, Keskisuomalainen oyj, JSN, JSN2, SK, Medialiitto, Sanomalehdet.fi, amk.fi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
goyim
goyim
8
CFF
CFF
8

Täytyy muistaa että kun on kysymys omistajuudesta ja vallasta yksi suku/klaani/imperiumi nousee ylitse muiden.

Rothschildit.

En usko että edes nämä näennäisesti suomalaiset mediat olisivat ilman Rothschildien omistaja kytköstä – epäsuorasti tai suorasti.

Kun omistaa lähes kaiken mitä maailmassa voi omistaa, joko suoraan tai välikäsien kautta päädytään aina takaisin lähtöruutuun.

Rothschildit.

Reuters joka syöttää mailmalle uutiset on Rothschildien.
Koko pankkisektori on Rothschildien omistuksessa/hallinnassa.

Kukaan ei tiedä kuinka suuri Rothschildien omaisuus on, mutta arvioit liikkuvat 500 miljardista-5000 miljardiin euroon. Vähintään 10-100x Suomen valtion budjetti.

500 euroa on Rothschildeille K-I-R-J-A-I-M-E-L-L-I-S-E-S-T-I juomaraha.

Jos korkotulot ja osingot tuottavat vuodessa noin 10 miljardia. Puhumattakaan muista tuloista ja myyntivoitoista pelkästään se tekeee 10 vuodessa 100 miljardia!

Rothschildit pyörittävät maailmaa kuin omaa karuselliaan.

Mahdollisesti he ovat myös näiden hämäräperäisten kryptovaluuttojen takana jonka tarkoituksena on imeä ihmisten todellinen varallisuus(asunnot, kiinteistöt, jalometallit, ym.) ja antaa vastineeksi spekulatiivisia mielikuviturahakkeita.

Forbes ei uskalla mainita Rothschildeja kun listataan maailman rikkaimmat.

https://www.youtube.com/watch?v=5rtRL0vvUBQ

huugo
huugo
8

Epäilyttävän oloista porukkaa. Tuo JSN on yksi vitsi kun katsoo ketä siellä vaikuttaa. Vitunvirkkaaja Johanna Vehkoo, ei jumalauta mitä äärisuvakki feministejä. HS kokeili miten pitkälle voi mennä ja nyt taisi tulla raja vastaan. Onko käsky tullut Soroksen suunnalta. Tämä ”kansanryhmä” hämmentää maailmaa vähän joka suunnalla. Tehdään sitä mitä osaavat parhaiten ja rahaa on käyttää vaikka minkälaiseen operaatioon. Hajaannusta ja vastakkainasettelua ja ovat vieneet sen seuravalle tasolle, eli valtiotasolle. Kansat on jo saatu toisiaan vastaan ja nyt vuorossa suunnitelma 2.0. Tuossa A-studiossa oli jotain omituista, kuin käsikirjoitettu. Kanerava ja se toinen Limnéll ? pieksivät ensin HS:n päätoimittajaa koko lähetyksen ajan olan takaa ja kun lähetys oli lopuillaan, tämä Limnéll suorastaan nuoleskeli ”päätoimittajaa” Oliko käsky tullut ylempää mennä käsikirjoitetun kaavan mukaan.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.