Mainos:

Valtamedia on pienen porukan taskussa – Omistukset keskittyvät muutamille

Julkaistu 18.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Viime vuosilta tuttu, valtamedian suorastaan herttaisen yhteneväinen uutisointilinja saattaa perustua muuhunkin kuin yhteisiin arvoihin ja ”pyrkimykseen mahdollisimman totuudenmukaiseen uutisointiin”, ainakin mikäli katsellaan suurimpien mediatalojen omistussuhteita. Näyttäisi siltä, että kotimaiset suurimmat mediat omistaa ristiin varsin pieni määrä ihmisiä ja yrityksiä, vaikka näennäisesti erilaisia julkaisuja on vino pino.

Erityisesti kolme sukua nousee esiin…

Sanoma-konsernin pääomistajat:

Jane ja Aatos Erkon Säätiö 24,44%

Herlin Antti 11,68%

Mainos:

Holding Manutas Oy (Omistaja Antti Herlin) 11,68%

Langenskiöld Lars Robin Eljas 7,53%

Sanoma-konsernin julkaisuja ovat Helsingin Sanomat, Iltasanomat, tv-kanava Nelonen sekä HSMetro-ilmaislehti (ennen Metro). Helsingin Sanomat ovat levikiltään Suomen suurin sanomalehti.

Alma-median pääomistajat:

Ilkka-Yhtymä Oyj 27,3%

Mariatorp Oy 19,03%

Otava Oy 10,11%

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 6,47%

Alma-media julkaisee muun muassa Kauppalehteä, Talouselämä-lehteä, Aamulehteä, useita maakuntalehtiä, UusiSuomi-lehteä ja Iltalehteä. Liiketoimintaan sisältyy myöskin mm. Monster-työnvälityspalvelu ja Etuovi.com, Vuokraovi.com sekä Mikrobitti-lehti.

Mariatorp Oy:n omisti Antti Herlinin hiljattain kuollut veli Niklas Herlin. Herlinin suku on mm. yhtiöidensä Mariatorpin ja Holding Manutasin välityksellä pääomistajana molemmissa suurimmissa mediataloissa.

Ilkka-Yhtymän pääomistajana on Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, jonka pääomistajia taas ovat KAUPPAHUONE LAAKKONEN OY sekä Yrjö, että Hannu Laakkonen. Tämän lisäksi mainittavalla omistuksella on mukana Herttaässä ab (Kai Mäkelä). Mäkelä oli aiemmin Alma-median pääomistajia yrityksiensä Herttaässän ja Herttakakkosen kautta, mutta myi suorat omistuksensa Ilkka-Yhtymälle.

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on osakkaana Sanoma-konsernissa, Alma-mediassa ja Ilkka-yhtymässä.

Kotimaisen MTV Oy:n omistaa kansainvälinen mediajätti Bonnier. MTV Oy:n kanavavalikoimaan kuuluu MTV, Sub Tv ja AVA. Tämän lisäksi sillä on monimuotoista maksukanavatoimintaa. Bonnierin media-alan omistuksiin Suomessa kuuluu myöskin perinteiset kirjakustantamot WSOY ja Tammi. Bonnier julkaisee myöskin Tieteen kuvalehteä ja Tieteen Kuvalehti Historia-lehteä.

Pääasiassa aikakauslehtien sekä kirjojen kustantamiseen ja tuottamiseen erikoistunut Otava-Konserni on käytännössä täysin Reenpään suvun omistama. Sen omistuksiin on siirtynyt muun muassa Suomen kuvalehdet ja sen mukana Suomen kuvalehti, Hymy ja Seura. Uutistoimintaan se osallistuu muun muassa ampparit.com-uutisfeedin muodossa.

Keskisuomalainen Oyj julkaisee lukuisien paikallislehtien lisäksi alueellisia lehtiä, kuten Keskisuomalaista, Etelä-Suomen Sanomia (ESS) ja Keski-Uusimaata. Vesa-Pekka Kangaskorpi on pääomistajia Keskisuomalainen Oyj:ssä. Kangaskorven suku omistaa kyseisestä yrityksestä noin kymmenen prosenttia. Hän on myöskin Ilkka-yhtymän hallintoneuvoston jäsen.

Vaikkakin suuri osa median omistuksesta menee ristiin ja hyvinkin usein uutisoinnista on havaittavissa tietynlainen asenteellisuus ja idealismi, löytyy sillekin valvojansa. JSN…

Mitä on Julkisen Sanan Neuvoston taustalla?

JSN on median valvova silmä, jonka sana painaa melkoisesti Suomessa. Esimerkiksi Nykysuomi on useassakin yhteydessä kuullut perustelun ”Nykysuomi on valemedia, koska se ei kuulu julkisen sanan neuvostoon”. Kuitenkaan esimerkiksi itsenäisyyspäivän tapahtumista ilmennyttä valtamedioiden suoranaista valehtelua ei olla ainakaan toistaiseksi viety JSN:n käsiteltäväksi. JSN on onnistunut tekemään itsestään ylimmän auktoriteetin sen määrittelemiseksi, mitä Suomessa pidetään totena.

Julkisen sanan neuvosto kuvaa itseään seuraavasti:

” Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa. JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa. Sen päätöksiä seurataan silti tarkoin.”

Neuvosto koostuu ”yleisöä edustavista” sekä ”joukkoviestintää edustavista” jäsenistä. Yleisöä edustavat, niinsanotut ”maallikot” on merkitty kirjaimella Y ja joukkoviestintää edustavat ”ammattilaiset” kirjaimella V.

Puheenjohtaja: Elina Grundström (Vihreän Langan entinen päätoimittaja)

Antti Kokkonen V (Lapin Kansa/Alma-media päätoimittaja)

Jyrki Huotari V ( MTV:n ohjelmapäällikkö/Bonnier)

Lauri Haapanen V (Freelance-toimittaja ja Helsingin yliopiston tutkija)

Maria Swanljung Y (Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkija, entinen YLE:n toimittaja)

Pasi Kivioja Y (Freelance-toimittaja, median ja viestinnän yrittäjä)

Paula Paloranta Y (Keskuskauppakamarin markkinointioikeudellisten asioiden asiantuntija, liiketapalautakunnan ja mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri)

Riitta Korhonen V (ET-lehden päätoimittaja/ Sanoma Oy)

Johanna Vehkoo V (”Faktantarkastaja”, freelance- toimittaja, tutkija, feministisen ajatushautomo ”Hatun” johtajia)

Pirjo Auvinen V (Toimittaja, YLE. Entinen Savon sanomien/Sanoma Oy, Kansan uutisten ja Demarin toimittaja)

Hannu Helineva V (Tuottaja Vartti/Kouvola)

Heikki Kuutti Y (Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori)

Venla Mäntysalo Y (Vaasan yliopiston tohtorikoulutettava)

Neuvostoa on kritisoitu muun muassa siitä, että se valvoo käytännössä omien jäsentensä ja näiden työnantajien toimintaa, eikä siinä ole ulkopuolisia jäseniä. Neuvosto on perustettu vuonna 1968 ja alun perin sen puheenjohtajaksi pääsyn vaatimus oli ulkopuolisuus media-alalta. Puheenjohtajina nähtiin esimerkiksi poliitikkoja sekä akateemikkoja. Asia muuttui vuonna 2007 ja nykyisin puheenjohtaja on poikkeuksetta ”alalta”.

Viestinnän Keskusliitto arvosteli muun muassa YLE:a siitä, että se muodosti oman valvontaelimen omaa toimintaansa valvomaan:

”Yleisradion hallintoneuvosto on osa yhtiön johtoa ja velvollinen edistämään yhtiön etua. Ei ole uskottavaa, että arvioinnin kohde arvioi ja valvoo omaa toimintaansa.”

Viestinnän keskusliitto ei kuitenkaan näe ongelmaa siinä, että JSN:n jäsenistä vain kolme ei ole media-alalla työssä ja alan suurimpiin tekijöihin kuuluvien yritysten työntekijät valvovat itseään ja omia työnantajiaan.

Valtamedian riippumattomuutta ei juuri ole kyseenalaistettu, vaan säännöllisesti on ylenkatsottu pienen piirin omistukseen päätyneen tiedonvälityksen yksipuolisuutta ja poliittista väritystä. Jos valtiollista mediaa, YLE:a ei lasketa, Suomessa näkyy säännöllisesti tv-uutisia vain kahden eri instanssin omistamista lähteistä ja päivittäisten sanomalehtien omistajat ovat käytännössä muutamien ihmisten käsissä. Valtakunnallisia, viisipäiväisiä sanomalehtiä julkaisee käytännössä vain kaksi toimijaa. Kirjallisuuden julkaiseminen on keskittynyt vielä tehokkaammin, sillä kuten aiemmin artikkelissa kerrottiin, Suomen suurimmat kirjakustantajat ovat ajautuneet ulkomaisen Bonnierin haltuun.

Lähteet: Sanoma, Alma-media, Ilkka, Ilkka2, PKKOYJ, Keskisuomalainen oyj, JSN, JSN2, SK, Medialiitto, Sanomalehdet.fi, amk.fi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
goyim
goyim
8 years ago
CFF
CFF
8 years ago

Täytyy muistaa että kun on kysymys omistajuudesta ja vallasta yksi suku/klaani/imperiumi nousee ylitse muiden.

Rothschildit.

En usko että edes nämä näennäisesti suomalaiset mediat olisivat ilman Rothschildien omistaja kytköstä – epäsuorasti tai suorasti.

Kun omistaa lähes kaiken mitä maailmassa voi omistaa, joko suoraan tai välikäsien kautta päädytään aina takaisin lähtöruutuun.

Rothschildit.

Reuters joka syöttää mailmalle uutiset on Rothschildien.
Koko pankkisektori on Rothschildien omistuksessa/hallinnassa.

Kukaan ei tiedä kuinka suuri Rothschildien omaisuus on, mutta arvioit liikkuvat 500 miljardista-5000 miljardiin euroon. Vähintään 10-100x Suomen valtion budjetti.

500 euroa on Rothschildeille K-I-R-J-A-I-M-E-L-L-I-S-E-S-T-I juomaraha.

Jos korkotulot ja osingot tuottavat vuodessa noin 10 miljardia. Puhumattakaan muista tuloista ja myyntivoitoista pelkästään se tekeee 10 vuodessa 100 miljardia!

Rothschildit pyörittävät maailmaa kuin omaa karuselliaan.

Mahdollisesti he ovat myös näiden hämäräperäisten kryptovaluuttojen takana jonka tarkoituksena on imeä ihmisten todellinen varallisuus(asunnot, kiinteistöt, jalometallit, ym.) ja antaa vastineeksi spekulatiivisia mielikuviturahakkeita.

Forbes ei uskalla mainita Rothschildeja kun listataan maailman rikkaimmat.

https://www.youtube.com/watch?v=5rtRL0vvUBQ

huugo
huugo
8 years ago

Epäilyttävän oloista porukkaa. Tuo JSN on yksi vitsi kun katsoo ketä siellä vaikuttaa. Vitunvirkkaaja Johanna Vehkoo, ei jumalauta mitä äärisuvakki feministejä. HS kokeili miten pitkälle voi mennä ja nyt taisi tulla raja vastaan. Onko käsky tullut Soroksen suunnalta. Tämä ”kansanryhmä” hämmentää maailmaa vähän joka suunnalla. Tehdään sitä mitä osaavat parhaiten ja rahaa on käyttää vaikka minkälaiseen operaatioon. Hajaannusta ja vastakkainasettelua ja ovat vieneet sen seuravalle tasolle, eli valtiotasolle. Kansat on jo saatu toisiaan vastaan ja nyt vuorossa suunnitelma 2.0. Tuossa A-studiossa oli jotain omituista, kuin käsikirjoitettu. Kanerava ja se toinen Limnéll ? pieksivät ensin HS:n päätoimittajaa koko lähetyksen ajan olan takaa ja kun lähetys oli lopuillaan, tämä Limnéll suorastaan nuoleskeli ”päätoimittajaa” Oliko käsky tullut ylempää mennä käsikirjoitetun kaavan mukaan.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.

Harvinainen Muumimuki myytiin ennätyssummalla

Julkaistu 24.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Testiversio "Diving with Seashells" valmistettiin kymmenen kappaletta ja jaettiin Arabian tehtaan henkilökunnalle.

Harvinainen Muumimuki on myyty 46 023 eurolla. Muumimukit rahaksi -verkkokaupan mukaan kyseessä on korkein tunnettu summa, joka Muumimukista on koskaan maksettu.

Kauppa kertoi keskiviikkona, että huutokauppa alkoi viime vuoden lopulla ja viisi huutajaa tarjosi yli 40 000 euroa. Ostaja on liikkeen mukaan pitkäaikainen keräilijä Pohjoismaista. Kauppa viimeisteltiin huhtikuussa.

Muki on nimeltään Uimahyppy simpukoilla, ruotsiksi Simhopp med snäckskal. Tavallinen Uimahyppy-muki oli sarjan ensimmäinen kesämuki ja se ilmestyi vuonna 2006. Simpukkaversio oli Arabian koesarja, joka ei koskaan tullut myyntiin. Se annettiin tehtaan henkilökunnalle. Kauppa arvioi, että mukeja on jäljellä noin kymmenen kappaletta.

Ennätys on kaupan oma, ei riippumaton rekisteri

Muumimukit rahaksi -yrityksen toimitusjohtaja Rasmus Rantanen kertoi ruotsinkieliselle Ylelle odottaneensa ennätystä, sillä vastaava muki myytiin edellisen kerran julkisesti viisi vuotta sitten noin 23 000 euron vastaavalla summalla ruotsalaisessa huutokaupassa.

Mainos:

Hän myöntää myös, että vielä korkeampi summa on saatettu maksaa yksityisesti. Piirit ovat kuitenkin pienet, ja hänen mukaansa tällainen kauppa olisi todennäköisesti tullut tietoon.

Kauppa viittaa myös vuoden 2004 Fazer-mukiin, jota valmistettiin 400 numeroitua kappaletta, toisena erittäin arvostettuna painoksena. Kauppa arvioi sen arvoksi 15 000 euroa.

Google ostaa puolet suomalaisen ydinvoimalan sähköstä vuoteen 2049 asti

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Google on allekirjoittanut sähkön ostopöytäkirjan, joka kattaa puolet Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Arkistokuva vuodelta 2020.

Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.

Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:

— Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.

Mainos:

Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla

Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.

Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.

Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.