https://nykysuomi.com/valtamedia-on-pienen-porukan-taskussa-omistukset-keskittyvat-muutamille/

Featured

Valtamedia on pienen porukan taskussa – Omistukset keskittyvät muutamille

Julkaistu 18.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Viime vuosilta tuttu, valtamedian suorastaan herttaisen yhteneväinen uutisointilinja saattaa perustua muuhunkin kuin yhteisiin arvoihin ja ”pyrkimykseen mahdollisimman totuudenmukaiseen uutisointiin”, ainakin mikäli katsellaan suurimpien mediatalojen omistussuhteita. Näyttäisi siltä, että kotimaiset suurimmat mediat omistaa ristiin varsin pieni määrä ihmisiä ja yrityksiä, vaikka näennäisesti erilaisia julkaisuja on vino pino.

Erityisesti kolme sukua nousee esiin…

Sanoma-konsernin pääomistajat:

Jane ja Aatos Erkon Säätiö 24,44%

Herlin Antti 11,68%

Holding Manutas Oy (Omistaja Antti Herlin) 11,68%

Langenskiöld Lars Robin Eljas 7,53%

Sanoma-konsernin julkaisuja ovat Helsingin Sanomat, Iltasanomat, tv-kanava Nelonen sekä HSMetro-ilmaislehti (ennen Metro). Helsingin Sanomat ovat levikiltään Suomen suurin sanomalehti.

Alma-median pääomistajat:

Ilkka-Yhtymä Oyj 27,3%

Mariatorp Oy 19,03%

Otava Oy 10,11%

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 6,47%

Alma-media julkaisee muun muassa Kauppalehteä, Talouselämä-lehteä, Aamulehteä, useita maakuntalehtiä, UusiSuomi-lehteä ja Iltalehteä. Liiketoimintaan sisältyy myöskin mm. Monster-työnvälityspalvelu ja Etuovi.com, Vuokraovi.com sekä Mikrobitti-lehti.

Mariatorp Oy:n omisti Antti Herlinin hiljattain kuollut veli Niklas Herlin. Herlinin suku on mm. yhtiöidensä Mariatorpin ja Holding Manutasin välityksellä pääomistajana molemmissa suurimmissa mediataloissa.

Ilkka-Yhtymän pääomistajana on Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, jonka pääomistajia taas ovat KAUPPAHUONE LAAKKONEN OY sekä Yrjö, että Hannu Laakkonen. Tämän lisäksi mainittavalla omistuksella on mukana Herttaässä ab (Kai Mäkelä). Mäkelä oli aiemmin Alma-median pääomistajia yrityksiensä Herttaässän ja Herttakakkosen kautta, mutta myi suorat omistuksensa Ilkka-Yhtymälle.

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on osakkaana Sanoma-konsernissa, Alma-mediassa ja Ilkka-yhtymässä.

Kotimaisen MTV Oy:n omistaa kansainvälinen mediajätti Bonnier. MTV Oy:n kanavavalikoimaan kuuluu MTV, Sub Tv ja AVA. Tämän lisäksi sillä on monimuotoista maksukanavatoimintaa. Bonnierin media-alan omistuksiin Suomessa kuuluu myöskin perinteiset kirjakustantamot WSOY ja Tammi. Bonnier julkaisee myöskin Tieteen kuvalehteä ja Tieteen Kuvalehti Historia-lehteä.

Pääasiassa aikakauslehtien sekä kirjojen kustantamiseen ja tuottamiseen erikoistunut Otava-Konserni on käytännössä täysin Reenpään suvun omistama. Sen omistuksiin on siirtynyt muun muassa Suomen kuvalehdet ja sen mukana Suomen kuvalehti, Hymy ja Seura. Uutistoimintaan se osallistuu muun muassa ampparit.com-uutisfeedin muodossa.

Keskisuomalainen Oyj julkaisee lukuisien paikallislehtien lisäksi alueellisia lehtiä, kuten Keskisuomalaista, Etelä-Suomen Sanomia (ESS) ja Keski-Uusimaata. Vesa-Pekka Kangaskorpi on pääomistajia Keskisuomalainen Oyj:ssä. Kangaskorven suku omistaa kyseisestä yrityksestä noin kymmenen prosenttia. Hän on myöskin Ilkka-yhtymän hallintoneuvoston jäsen.

Vaikkakin suuri osa median omistuksesta menee ristiin ja hyvinkin usein uutisoinnista on havaittavissa tietynlainen asenteellisuus ja idealismi, löytyy sillekin valvojansa. JSN…

Mitä on Julkisen Sanan Neuvoston taustalla?

JSN on median valvova silmä, jonka sana painaa melkoisesti Suomessa. Esimerkiksi Nykysuomi on useassakin yhteydessä kuullut perustelun ”Nykysuomi on valemedia, koska se ei kuulu julkisen sanan neuvostoon”. Kuitenkaan esimerkiksi itsenäisyyspäivän tapahtumista ilmennyttä valtamedioiden suoranaista valehtelua ei olla ainakaan toistaiseksi viety JSN:n käsiteltäväksi. JSN on onnistunut tekemään itsestään ylimmän auktoriteetin sen määrittelemiseksi, mitä Suomessa pidetään totena.

Julkisen sanan neuvosto kuvaa itseään seuraavasti:

” Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa. JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa. Sen päätöksiä seurataan silti tarkoin.”

Neuvosto koostuu ”yleisöä edustavista” sekä ”joukkoviestintää edustavista” jäsenistä. Yleisöä edustavat, niinsanotut ”maallikot” on merkitty kirjaimella Y ja joukkoviestintää edustavat ”ammattilaiset” kirjaimella V.

Puheenjohtaja: Elina Grundström (Vihreän Langan entinen päätoimittaja)

Antti Kokkonen V (Lapin Kansa/Alma-media päätoimittaja)

Jyrki Huotari V ( MTV:n ohjelmapäällikkö/Bonnier)

Lauri Haapanen V (Freelance-toimittaja ja Helsingin yliopiston tutkija)

Maria Swanljung Y (Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkija, entinen YLE:n toimittaja)

Pasi Kivioja Y (Freelance-toimittaja, median ja viestinnän yrittäjä)

Paula Paloranta Y (Keskuskauppakamarin markkinointioikeudellisten asioiden asiantuntija, liiketapalautakunnan ja mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri)

Riitta Korhonen V (ET-lehden päätoimittaja/ Sanoma Oy)

Johanna Vehkoo V (”Faktantarkastaja”, freelance- toimittaja, tutkija, feministisen ajatushautomo ”Hatun” johtajia)

Pirjo Auvinen V (Toimittaja, YLE. Entinen Savon sanomien/Sanoma Oy, Kansan uutisten ja Demarin toimittaja)

Hannu Helineva V (Tuottaja Vartti/Kouvola)

Heikki Kuutti Y (Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori)

Venla Mäntysalo Y (Vaasan yliopiston tohtorikoulutettava)

Neuvostoa on kritisoitu muun muassa siitä, että se valvoo käytännössä omien jäsentensä ja näiden työnantajien toimintaa, eikä siinä ole ulkopuolisia jäseniä. Neuvosto on perustettu vuonna 1968 ja alun perin sen puheenjohtajaksi pääsyn vaatimus oli ulkopuolisuus media-alalta. Puheenjohtajina nähtiin esimerkiksi poliitikkoja sekä akateemikkoja. Asia muuttui vuonna 2007 ja nykyisin puheenjohtaja on poikkeuksetta ”alalta”.

Viestinnän Keskusliitto arvosteli muun muassa YLE:a siitä, että se muodosti oman valvontaelimen omaa toimintaansa valvomaan:

”Yleisradion hallintoneuvosto on osa yhtiön johtoa ja velvollinen edistämään yhtiön etua. Ei ole uskottavaa, että arvioinnin kohde arvioi ja valvoo omaa toimintaansa.”

Viestinnän keskusliitto ei kuitenkaan näe ongelmaa siinä, että JSN:n jäsenistä vain kolme ei ole media-alalla työssä ja alan suurimpiin tekijöihin kuuluvien yritysten työntekijät valvovat itseään ja omia työnantajiaan.

Valtamedian riippumattomuutta ei juuri ole kyseenalaistettu, vaan säännöllisesti on ylenkatsottu pienen piirin omistukseen päätyneen tiedonvälityksen yksipuolisuutta ja poliittista väritystä. Jos valtiollista mediaa, YLE:a ei lasketa, Suomessa näkyy säännöllisesti tv-uutisia vain kahden eri instanssin omistamista lähteistä ja päivittäisten sanomalehtien omistajat ovat käytännössä muutamien ihmisten käsissä. Valtakunnallisia, viisipäiväisiä sanomalehtiä julkaisee käytännössä vain kaksi toimijaa. Kirjallisuuden julkaiseminen on keskittynyt vielä tehokkaammin, sillä kuten aiemmin artikkelissa kerrottiin, Suomen suurimmat kirjakustantajat ovat ajautuneet ulkomaisen Bonnierin haltuun.

Lähteet: Sanoma, Alma-media, Ilkka, Ilkka2, PKKOYJ, Keskisuomalainen oyj, JSN, JSN2, SK, Medialiitto, Sanomalehdet.fi, amk.fi

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu tänään 13:06 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.

https://nykysuomi.com/yli-puolet-suomalaisista-eparoi-vierailla-naapureidensa-luona/

Kotimaa

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

— Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com