Valtamedia on pienen porukan taskussa – Omistukset keskittyvät muutamille

Julkaistu 18.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Viime vuosilta tuttu, valtamedian suorastaan herttaisen yhteneväinen uutisointilinja saattaa perustua muuhunkin kuin yhteisiin arvoihin ja ”pyrkimykseen mahdollisimman totuudenmukaiseen uutisointiin”, ainakin mikäli katsellaan suurimpien mediatalojen omistussuhteita. Näyttäisi siltä, että kotimaiset suurimmat mediat omistaa ristiin varsin pieni määrä ihmisiä ja yrityksiä, vaikka näennäisesti erilaisia julkaisuja on vino pino.

Erityisesti kolme sukua nousee esiin…

Sanoma-konsernin pääomistajat:

Jane ja Aatos Erkon Säätiö 24,44%

Herlin Antti 11,68%

Holding Manutas Oy (Omistaja Antti Herlin) 11,68%

Langenskiöld Lars Robin Eljas 7,53%

Sanoma-konsernin julkaisuja ovat Helsingin Sanomat, Iltasanomat, tv-kanava Nelonen sekä HSMetro-ilmaislehti (ennen Metro). Helsingin Sanomat ovat levikiltään Suomen suurin sanomalehti.

Alma-median pääomistajat:

Ilkka-Yhtymä Oyj 27,3%

Mariatorp Oy 19,03%

Otava Oy 10,11%

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 6,47%

Alma-media julkaisee muun muassa Kauppalehteä, Talouselämä-lehteä, Aamulehteä, useita maakuntalehtiä, UusiSuomi-lehteä ja Iltalehteä. Liiketoimintaan sisältyy myöskin mm. Monster-työnvälityspalvelu ja Etuovi.com, Vuokraovi.com sekä Mikrobitti-lehti.

Mariatorp Oy:n omisti Antti Herlinin hiljattain kuollut veli Niklas Herlin. Herlinin suku on mm. yhtiöidensä Mariatorpin ja Holding Manutasin välityksellä pääomistajana molemmissa suurimmissa mediataloissa.

Ilkka-Yhtymän pääomistajana on Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, jonka pääomistajia taas ovat KAUPPAHUONE LAAKKONEN OY sekä Yrjö, että Hannu Laakkonen. Tämän lisäksi mainittavalla omistuksella on mukana Herttaässä ab (Kai Mäkelä). Mäkelä oli aiemmin Alma-median pääomistajia yrityksiensä Herttaässän ja Herttakakkosen kautta, mutta myi suorat omistuksensa Ilkka-Yhtymälle.

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on osakkaana Sanoma-konsernissa, Alma-mediassa ja Ilkka-yhtymässä.

Kotimaisen MTV Oy:n omistaa kansainvälinen mediajätti Bonnier. MTV Oy:n kanavavalikoimaan kuuluu MTV, Sub Tv ja AVA. Tämän lisäksi sillä on monimuotoista maksukanavatoimintaa. Bonnierin media-alan omistuksiin Suomessa kuuluu myöskin perinteiset kirjakustantamot WSOY ja Tammi. Bonnier julkaisee myöskin Tieteen kuvalehteä ja Tieteen Kuvalehti Historia-lehteä.

Pääasiassa aikakauslehtien sekä kirjojen kustantamiseen ja tuottamiseen erikoistunut Otava-Konserni on käytännössä täysin Reenpään suvun omistama. Sen omistuksiin on siirtynyt muun muassa Suomen kuvalehdet ja sen mukana Suomen kuvalehti, Hymy ja Seura. Uutistoimintaan se osallistuu muun muassa ampparit.com-uutisfeedin muodossa.

Keskisuomalainen Oyj julkaisee lukuisien paikallislehtien lisäksi alueellisia lehtiä, kuten Keskisuomalaista, Etelä-Suomen Sanomia (ESS) ja Keski-Uusimaata. Vesa-Pekka Kangaskorpi on pääomistajia Keskisuomalainen Oyj:ssä. Kangaskorven suku omistaa kyseisestä yrityksestä noin kymmenen prosenttia. Hän on myöskin Ilkka-yhtymän hallintoneuvoston jäsen.

Vaikkakin suuri osa median omistuksesta menee ristiin ja hyvinkin usein uutisoinnista on havaittavissa tietynlainen asenteellisuus ja idealismi, löytyy sillekin valvojansa. JSN…

Mitä on Julkisen Sanan Neuvoston taustalla?

JSN on median valvova silmä, jonka sana painaa melkoisesti Suomessa. Esimerkiksi Nykysuomi on useassakin yhteydessä kuullut perustelun ”Nykysuomi on valemedia, koska se ei kuulu julkisen sanan neuvostoon”. Kuitenkaan esimerkiksi itsenäisyyspäivän tapahtumista ilmennyttä valtamedioiden suoranaista valehtelua ei olla ainakaan toistaiseksi viety JSN:n käsiteltäväksi. JSN on onnistunut tekemään itsestään ylimmän auktoriteetin sen määrittelemiseksi, mitä Suomessa pidetään totena.

Julkisen sanan neuvosto kuvaa itseään seuraavasti:

” Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa. JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa. Sen päätöksiä seurataan silti tarkoin.”

Neuvosto koostuu ”yleisöä edustavista” sekä ”joukkoviestintää edustavista” jäsenistä. Yleisöä edustavat, niinsanotut ”maallikot” on merkitty kirjaimella Y ja joukkoviestintää edustavat ”ammattilaiset” kirjaimella V.

Puheenjohtaja: Elina Grundström (Vihreän Langan entinen päätoimittaja)

Antti Kokkonen V (Lapin Kansa/Alma-media päätoimittaja)

Jyrki Huotari V ( MTV:n ohjelmapäällikkö/Bonnier)

Lauri Haapanen V (Freelance-toimittaja ja Helsingin yliopiston tutkija)

Maria Swanljung Y (Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tutkija, entinen YLE:n toimittaja)

Pasi Kivioja Y (Freelance-toimittaja, median ja viestinnän yrittäjä)

Paula Paloranta Y (Keskuskauppakamarin markkinointioikeudellisten asioiden asiantuntija, liiketapalautakunnan ja mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri)

Riitta Korhonen V (ET-lehden päätoimittaja/ Sanoma Oy)

Johanna Vehkoo V (”Faktantarkastaja”, freelance- toimittaja, tutkija, feministisen ajatushautomo ”Hatun” johtajia)

Pirjo Auvinen V (Toimittaja, YLE. Entinen Savon sanomien/Sanoma Oy, Kansan uutisten ja Demarin toimittaja)

Hannu Helineva V (Tuottaja Vartti/Kouvola)

Heikki Kuutti Y (Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori)

Venla Mäntysalo Y (Vaasan yliopiston tohtorikoulutettava)

Neuvostoa on kritisoitu muun muassa siitä, että se valvoo käytännössä omien jäsentensä ja näiden työnantajien toimintaa, eikä siinä ole ulkopuolisia jäseniä. Neuvosto on perustettu vuonna 1968 ja alun perin sen puheenjohtajaksi pääsyn vaatimus oli ulkopuolisuus media-alalta. Puheenjohtajina nähtiin esimerkiksi poliitikkoja sekä akateemikkoja. Asia muuttui vuonna 2007 ja nykyisin puheenjohtaja on poikkeuksetta ”alalta”.

Viestinnän Keskusliitto arvosteli muun muassa YLE:a siitä, että se muodosti oman valvontaelimen omaa toimintaansa valvomaan:

”Yleisradion hallintoneuvosto on osa yhtiön johtoa ja velvollinen edistämään yhtiön etua. Ei ole uskottavaa, että arvioinnin kohde arvioi ja valvoo omaa toimintaansa.”

Viestinnän keskusliitto ei kuitenkaan näe ongelmaa siinä, että JSN:n jäsenistä vain kolme ei ole media-alalla työssä ja alan suurimpiin tekijöihin kuuluvien yritysten työntekijät valvovat itseään ja omia työnantajiaan.

Valtamedian riippumattomuutta ei juuri ole kyseenalaistettu, vaan säännöllisesti on ylenkatsottu pienen piirin omistukseen päätyneen tiedonvälityksen yksipuolisuutta ja poliittista väritystä. Jos valtiollista mediaa, YLE:a ei lasketa, Suomessa näkyy säännöllisesti tv-uutisia vain kahden eri instanssin omistamista lähteistä ja päivittäisten sanomalehtien omistajat ovat käytännössä muutamien ihmisten käsissä. Valtakunnallisia, viisipäiväisiä sanomalehtiä julkaisee käytännössä vain kaksi toimijaa. Kirjallisuuden julkaiseminen on keskittynyt vielä tehokkaammin, sillä kuten aiemmin artikkelissa kerrottiin, Suomen suurimmat kirjakustantajat ovat ajautuneet ulkomaisen Bonnierin haltuun.

Lähteet: Sanoma, Alma-media, Ilkka, Ilkka2, PKKOYJ, Keskisuomalainen oyj, JSN, JSN2, SK, Medialiitto, Sanomalehdet.fi, amk.fi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.