Mainos:

Uusia yrityksiä yli kolmetuhatta enemmän kuin vuotta aikaisemmin – Lähes kaikki ovat toiminimiyrittäjiä

Julkaistu 18.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus

Kaupparekisteriin merkittiin viime vuonna 34 216 uutta yritystä. Määrä on 3 460 yritystä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lähes kaikki uudet yritykset ovat yksityisiä elinkeinonharjoittajia eli toiminimiyrittäjiä. Niitä rekisteröitiin 3 311 enemmän kuin vuonna 2016. Osakeyhtiöitten määrä kasvoi 264 uudella osakeyhtiöllä.

Katso koko tilasto prh.fi-verkkosivustolta: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystenlkm/rekisteroidytyritykset.html

Kaupparekisteri on virallinen ja julkinen rekisteri yrityksistä, johon merkitään yrityksiä koskevat tiedot. Yritysten lisäksi kaupparekisterissä ovat myös asunto-osakeyhtiöiden ja asumisoikeusyhdistysten tiedot.

Pääsääntöisesti kaikkien yritysten on ilmoittauduttava kaupparekisteriin. Yritysten on myös ilmoitettava kaupparekisteritietojensa muutokset, ja useimpien yritysten on toimitettava tilinpäätöstietonsa kaupparekisteriin.

Mainos:

Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tarkati harkittu
Tarkati harkittu
8 years ago

Suomi on saatu siihen tilaan jossa jokaisesta palkansaajasta tehdään yksityisyrittäjä. Ja helpoiten se käy kun ryhtyy toiminimeksi, jolloin joutuu maksamaan alv:n lisäksi tuloveroa. Oy tai säätiö olisivat pitkän päälle kannattavampia, mutta eiväthän suomalaiset jaksa ajatella seuraavaa tai sitä seuraavaa sukupolvea. Riittää että oma napa on turvattu.

Toisaalta, verottaja tekee kaikkensa lopettaakseen yrityksiä joissa ei ole riskiä. Tai jotka eivät verottajan mukaan tuota tarpeeksi veromarkkoja sen tlille. Lähetikös verottaja vuosi sitten 15 000 osakeyhtiölle kirjeen missä se kertoi poistavansa ne alv-rekisteristä. No, minä totesin että positetaan vaan. Tyhjensin firman tilin ja lopetin firman. Ja verottajaa kiukutti kun se ei saanut tilin rahoista perittyä yhtään veroa. Yritys kun oli minulle enemmän velkaa kuin tilillä oli rahaa. Se pitkäjänteisyys ja pitkänäköisyys, ”You see”.

Lobbari
Lobbari
8 years ago

Pitkän päälle noista toiminimistä ei hyvä heilu.No saadaan tilastoja nyt putsattua ja vuoden parin päästä velallisia pölkylle,näin pahoin pelkään.

Lyhytnäköistä velkaantumista
Lyhytnäköistä velkaantumista
8 years ago
Reply to  Lobbari

Sehän tässä huolettaakin että suurin osa yrittäjistä ei osaa matematiikkaa eikä kirjanpitoa sillä tarkkuudella kuin se pitäisi hallita. Ja kun laki sanoo täysin yksiselitteisesti ”Yrittäjän pitää tietää”. Niin se tarkoittaa että vaikka kirjanpitäjät sanoisivat mitä ja vaikka ennen olisi ollut käytäntö mitä, niin jokainen tapaus on yksilöllinen.

Se taas tarkoittaa sitä että klme-viiden vuoden päästä suurin osa noistakin yrityksistä on tehnyt konkurssin ja siinä ohessa menevät yrittäjien omaisuudet velkojen maksuun. Ja juuri tästä on kyse ky:ssä. Valtio tarvitsee yksityisten ihmisten omaisuuden taloutensa pyörittämiseen.

Kuinka moni tiesi että 70% uusista yrityksistä, myös sellaisista joita tuetaan taloudellisesti, menee konkurssiin? Se on tilastollinen fakta. Mutta pitkässä juoksussa nuo 30% kuittaavat konkurssienkin tappiot. MIKÄLI yritystä ei myydä/sulauteta toiseen. Nykypäivänä harvoin yrittäjällä on mielenkiintoa tehdä hommia 30-40 vuotta. Vaan yritys koitetaan rahastaa heti kun mahdollista.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8 years ago

Kuulostaa näpertely-yrittämiseltä. Yrittäähän kehitysmaalaisetkin paljon. Myyvät juureksia ja puoli mätiä hedelmiä saadakseen muutaman lantin. Tähän on Suomikin menossa.

Ei kannata
Ei kannata
8 years ago

Heh, jengi pistää yrityksiä pystyyn, kun eivät tajua, että täällä näillä veroasteillla yrittämiset ei kannata. Yhä useammat tuttuni, joilla on tmi alalla kuin alalla on lopettamassa tai jo lopettanut toiminnan, kun käteen ei jää sen enempää kuin kävisi ulkopuolisella töissä, eli rahat riittää juuri ja juuri työmaille kulkemiseen. Olen saanut kuunnella kaikilta sellasta tilitystä nykyisen hallitus kyrpien epäonnistumisesta, ja yrittämisen kannattamattomuuksista. Itsekkin ajattelin ensin yrittäjäksi, mutta sitten tulin järkiini, enkä ajatellut muuttaa metsään asumaan, pantattuani taloni ja omaisuuteni yrittämiseen.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.