Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.
Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.
Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.
Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.
Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen
Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.
Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.
Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.
Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus
Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.
Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.
Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.
Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.
Suomi on saatu siihen tilaan jossa jokaisesta palkansaajasta tehdään yksityisyrittäjä. Ja helpoiten se käy kun ryhtyy toiminimeksi, jolloin joutuu maksamaan alv:n lisäksi tuloveroa. Oy tai säätiö olisivat pitkän päälle kannattavampia, mutta eiväthän suomalaiset jaksa ajatella seuraavaa tai sitä seuraavaa sukupolvea. Riittää että oma napa on turvattu.
Toisaalta, verottaja tekee kaikkensa lopettaakseen yrityksiä joissa ei ole riskiä. Tai jotka eivät verottajan mukaan tuota tarpeeksi veromarkkoja sen tlille. Lähetikös verottaja vuosi sitten 15 000 osakeyhtiölle kirjeen missä se kertoi poistavansa ne alv-rekisteristä. No, minä totesin että positetaan vaan. Tyhjensin firman tilin ja lopetin firman. Ja verottajaa kiukutti kun se ei saanut tilin rahoista perittyä yhtään veroa. Yritys kun oli minulle enemmän velkaa kuin tilillä oli rahaa. Se pitkäjänteisyys ja pitkänäköisyys, ”You see”.
Pitkän päälle noista toiminimistä ei hyvä heilu.No saadaan tilastoja nyt putsattua ja vuoden parin päästä velallisia pölkylle,näin pahoin pelkään.
Sehän tässä huolettaakin että suurin osa yrittäjistä ei osaa matematiikkaa eikä kirjanpitoa sillä tarkkuudella kuin se pitäisi hallita. Ja kun laki sanoo täysin yksiselitteisesti ”Yrittäjän pitää tietää”. Niin se tarkoittaa että vaikka kirjanpitäjät sanoisivat mitä ja vaikka ennen olisi ollut käytäntö mitä, niin jokainen tapaus on yksilöllinen.
Se taas tarkoittaa sitä että klme-viiden vuoden päästä suurin osa noistakin yrityksistä on tehnyt konkurssin ja siinä ohessa menevät yrittäjien omaisuudet velkojen maksuun. Ja juuri tästä on kyse ky:ssä. Valtio tarvitsee yksityisten ihmisten omaisuuden taloutensa pyörittämiseen.
Kuinka moni tiesi että 70% uusista yrityksistä, myös sellaisista joita tuetaan taloudellisesti, menee konkurssiin? Se on tilastollinen fakta. Mutta pitkässä juoksussa nuo 30% kuittaavat konkurssienkin tappiot. MIKÄLI yritystä ei myydä/sulauteta toiseen. Nykypäivänä harvoin yrittäjällä on mielenkiintoa tehdä hommia 30-40 vuotta. Vaan yritys koitetaan rahastaa heti kun mahdollista.
Kuulostaa näpertely-yrittämiseltä. Yrittäähän kehitysmaalaisetkin paljon. Myyvät juureksia ja puoli mätiä hedelmiä saadakseen muutaman lantin. Tähän on Suomikin menossa.
Heh, jengi pistää yrityksiä pystyyn, kun eivät tajua, että täällä näillä veroasteillla yrittämiset ei kannata. Yhä useammat tuttuni, joilla on tmi alalla kuin alalla on lopettamassa tai jo lopettanut toiminnan, kun käteen ei jää sen enempää kuin kävisi ulkopuolisella töissä, eli rahat riittää juuri ja juuri työmaille kulkemiseen. Olen saanut kuunnella kaikilta sellasta tilitystä nykyisen hallitus kyrpien epäonnistumisesta, ja yrittämisen kannattamattomuuksista. Itsekkin ajattelin ensin yrittäjäksi, mutta sitten tulin järkiini, enkä ajatellut muuttaa metsään asumaan, pantattuani taloni ja omaisuuteni yrittämiseen.