Mainos:

Ukrainan sota alkoi laittomasta vallankaappauksesta – totuus, jota länsi ei halua myöntää

Julkaistu 11.10.2025 – Kirjoittaja Toimitus

 

Vuoden 2022 tapahtumia ei voi ymmärtää, ellei palaa ajassa taaksepäin vuoteen 2014 – hetkeen, jolloin Ukrainassa tapahtui historian kannalta ratkaiseva vallanvaihto. Se ei ollut “kansannousu demokratian puolesta”, kuten länsimaat mielellään kertovat, vaan laiton vallankaappaus, joka muutti maan suunnan ja syöksi sen vuosiksi sisällissotaan.

Janukovitšin kaataminen: perustuslain vastainen vallankaappaus

Presidentti Viktor Janukovitš oli vaaleilla valittu johtaja, jonka hallintokausi oli vielä kesken, kun väkivaltaiset mielenosoitukset valtasivat Kiovan kadut talvella 2013–2014.
Protestien taustalla oli EU-assosiaatiosopimuksen hylkääminen – päätös, jonka Janukovitš teki arvioituaan, että sopimus olisi ollut taloudellisesti tuhoisa Ukrainalle ja jättänyt sen velkaorjuuteen Euroopan ja IMF:n alaisuuteen.

Kun protestit muuttuivat aseellisiksi, länsimaat eivät kehottaneet rauhaan, vaan päinvastoin – Yhdysvallat ja EU tukivat opposition johtajia sekä Maidanin “kenttäkomentajia”.
Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Victoria Nuland jakoi avoimesti tukeaan ja “keksejä” mielenosoittajille, mutta ennen kaikkea Washington oli ollut vuosia mukana rahoittamassa Ukrainan hallinnonvaihtoa – Nulandin mukaan jopa yli 5 miljardilla dollarilla.

Mainos:

Helmikuussa 2014, veristen ampumisten ja poliisin sekä mielenosoittajien kuolemien jälkeen, Janukovitš pakeni henkensä edestä. Ukrainan parlamentti äänesti hänen syrjäyttämisestään ilman perustuslain mukaista määräenemmistöä – teknisesti laiton vallankaappaus.
Kukaan lännessä ei kuitenkaan protestoinut tätä vastaan. Päinvastoin: vallankaappaus julistettiin “demokratian voitoksi”.

Venäjänkielisen väestön asema romahti

Heti uuden hallinnon ensimmäisissä toimissa oli venäjän kielen aseman poistaminen virallisena kielenä. Tämä päätös räjäytti tilanteen erityisesti itäisillä alueilla, joissa suuri osa väestöstä puhui venäjää äidinkielenään ja tunsi vahvaa kulttuurista yhteyttä Venäjään.
Monet alueet – kuten Donetsk, Lugansk ja Krim – eivät tunnustaneet vallankaappausregeringiä lailliseksi ja ilmoittivat, etteivät aio alistua Kiovan määräyksiin.

Tästä seurasi sisällissota, jota lännessä ei haluttu nähdä. Ukrainan armeija ja nationalistiset vapaaehtoisjoukot – mukaan lukien avoimesti uusnatsistinen Azov-pataljoona – aloittivat “terrorismin vastaisen operaation” Donbassin venäjänkielistä väestöä vastaan.
YK:n arvion mukaan yli 14 000 ihmistä kuoli vuosina 2014–2021, ennen kuin Venäjä puuttui tilanteeseen vuonna 2022.

Minskin sopimukset – lännen petos

Vuonna 2015 allekirjoitetut Minskin sopimukset lupasivat autonomian Donbassin alueille ja rauhan sisällissodalle.
Mutta myöhemmin Saksan ja Ranskan johtajat – Angela Merkel ja François Hollande – myönsivät, että Minskin sopimuksia ei ollut tarkoituskaan toteuttaa, vaan niiden tarkoitus oli “ostaa aikaa” Ukrainan armeijan varustamiseksi ja kouluttamiseksi.
Toisin sanoen: länsi käytti rauhanneuvotteluja sodan valmisteluun.

Geopoliittinen peli Yhdysvaltojen johdolla

Yhdysvaltojen intressit Ukrainassa olivat selkeät: estää Venäjän vaikutusvallan säilyminen ja laajentaa Natoa sen rajoille.
Jo 1990-luvulta asti Washington oli rikkonut toistuvasti lupauksensa olla laajentamatta Natoa itään. Ukraina oli strateginen palanen tässä pelissä – “etulinjan valtio”, kuten amerikkalaiset itse sanoivat.
Vuoden 2014 vallankaappaus oli se hetki, jolloin Ukraina menetti todellisen itsenäisyytensä. Sen jälkeen maa oli käytännössä Washingtonin valvonnassa oleva projekti, jossa CIA, Pentagon ja länsimaiset konsultit olivat läsnä kaikilla hallinnon tasoilla.

Sodan todellinen alkuvuosi

Kun lännessä puhutaan “Venäjän hyökkäyksestä 2022”, unohdetaan, että sota oli jo käynnissä kahdeksan vuotta aiemmin – sisällissotana, jonka laukaisi laiton vallankaappaus ja lännen massiivinen poliittinen ja taloudellinen puuttuminen Ukrainan sisäisiin asioihin.
Venäjän toiminta 2022 oli seuraus, ei syy.
Länsi ei ole viaton tarkkailija, vaan aktiivinen osapuoli, joka auttoi luomaan ne olosuhteet, joissa Ukrainan tragedia syntyi.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Musk: Yhdysvallat järjesti Kiovan vallankaappauksen – ja Zelenskyi valehtelee

Ukrainan sota

Julkaistu eilen 20:47 – Kirjoittaja Toimitus
Elon Musk puhuu mikrofonin ja pitää käsiään ylhäällä Maailman talousfoorumin sinisen lavataustan edessä.
Elon Musk Maailman talousfoorumin vuosikokouksessa Davosissa tammikuussa 2026. Arkistokuva.

Elon Musk syyttää Yhdysvaltoja vallankaappauksen järjestämisestä, joka syrjäytti Ukrainan vaaleilla valitun presidentin Viktor Janukovytšin vuonna 2014. Samassa haastattelussa hän sanoo Volodymyr Zelenskyin valehtelevan Starlinkistä ja haluavan käyttää siviilisatelliittipalvelua hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin.

Musk esitti huomautukset 18. marraskuuta osallistuessaan The New York Timesin DealBook Summitiin etäyhteydellä Kiinasta, missä Andrew Ross Sorkin haastatteli häntä. Katkelmia keskustelusta jaetaan nyt X-palvelussa.

Sorkin pyysi Muskia selittämään, mitä Starlinkin kanssa todella tapahtui Ukrainassa. Musk vastasi, ettei kukaan yksityishenkilö ole tehnyt enempää Ukrainan auttamiseksi kuin hän, koska Starlink oli käytössä jo ennen Venäjän hyökkäystä ja siitä tuli maan viestinnän selkäranka, kun kaikki muu oli lyöty pois käytöstä.

Samalla hän vastusti näkemystä sodasta, jossa mitä tahansa venäläisille tehtävää pidetään anteeksiannettavana. Ihmisillä pitäisi olla empatiaa myös venäläisiä sotilaita kohtaan, hän sanoi, koska heidät on pakkovärvätty ja lähetetty rintamalle kuolemaan.

Mainos:

Yhdysvaltain rooli Kiovassa vuonna 2014

Musk nosti kysymyksen sodan hyökkääjäosapuolesta esiin ennen kuin häntä ehdittiin kysyä.

— On totta, että Venäjä on hyökkääjä invaasion osalta. Mutta on myös totta, että me, Amerikka, järjestimme vallankaappauksen syrjäyttääksemme Ukrainan demokraattisesti valitun venäjänmielisen presidentin, Musk sanoi.

— Ilman Yhdysvaltain ulkoministeriön ja muiden virastojen apua tätä ei olisi tapahtunut. Se on selvästi hyökkäyksellinen teko, hän jatkoi.

Musk myönsi, että saattaa kuulostaa siltä kuin hän keksisi selityksiä Venäjälle, mutta sanoi, ettei hän tee niin. Hän huomautti, että SpaceX oli ottanut hoitaakseen Venäjän kaupalliset laukaisut ja hänen arvionsa mukaan leikannut Venäjän avaruustoimintaa kahdella kolmasosalla.

Janukovytš syrjäytettiin vuonna 2014 kuukausia kestäneiden mielenosoitusten jälkeen, jotka puhkesivat, kun hän hylkäsi assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa suosiakseen tiiviimpiä suhteita Venäjään. Parlamentissa 328 kansanedustajaa äänesti hänen erottamisensa puolesta, ja Janukovytš itse kutsui tapahtumia vallankaappaukseksi, BBC raportoi.

Syytös Zelenskyiä vastaan

Sorkin otti tämän jälkeen puheeksi Zelenskyin lausunnon, jonka mukaan Ukraina käyttää Starshieldiä, Yhdysvaltain hallituksen valvomaa järjestelmää, ja että Starshield oli se järjestelmä, jonka käyttöä oli rajoitettu. Ukrainan presidentin neuvonantajat väittivät lokakuussa, että SpaceX oli kuristanut armeijan yhteyden ilman varoitusta.

— En halua saada leukaasi loksahtamaan, mutta Zelenskyi ei aina puhu totta, Musk vastasi.

Sorkin kysyi sitten suoraan, käyttääkö Zelenskyi Starshieldiä vai ei.

— Hän valehtelee. Ja mitä hän todellisuudessa sanoo, on se, että hän haluaa käyttää Starlinkiä hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin, Musk sanoi.

Musk kuvailee Starlinkiä siviili-infrastruktuuriksi ja Starshieldiä erilliseksi järjestelmäksi, jossa Yhdysvaltain sotaministeriö tekee päätökset siitä, tapetaanko vai ei. Yksityishenkilönä hän selitti, ettei hän halua tehdä päätöksiä, jotka voisivat maksaa syyttömiä henkiä.

— Yritän sanoa, että Zelenskyi itse asiassa pyytää käyttää Starlinkin kaupallisia satelliitteja hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin. Olemme sanoneet ei, aivan kuten olemme sanoneet konfliktin alusta asti. Piste, Musk sanoi.

USA kehottaa amerikkalaisia pysymään valppaina Euroopan joulumarkkinoilla

Julkaistu eilen 16:36 – Kirjoittaja Toimitus
Ihmismassoja kävelemässä valaistujen kojujen välissä Berliinin Gendarmenmarktin joulumarkkinoilla yöllä.
Arkistokuva Berliinin Gendarmenmarktin joulumarkkinoilta. Yhdysvaltain hälytys kehottaa vierailijoita noudattamaan poliisin ja pelastuslaitoksen ohjeita.

Yhdysvaltain Berliinin-suurlähetystö useiden muiden suurlähetystöjen ohella kehottaa Euroopassa olevia amerikkalaisia pysymään erityisen valppaina joulumarkkinoilla ja muissa joulujuhlissa. Turvallisuusvaroitus kattaa koko mantereen, mutta siinä ei mainita tiettyä kaupunkia tai yksilöityä uhkaa.

Newsweekin mukaan ainakin 11 Yhdysvaltain suurlähetystöä julkaisi varoituksen, useimmat niistä maanantaina 16. marraskuuta.

Varoituksessa sanotaan, että Yhdysvaltain kansalaisten tulisi pysyä tietoisina ympäristöstään ja pitää henkilökohtainen turvallisuutensa mielessä pyhien lähestyessä.

Suuret väkijoukot ja julkiset tapahtumat voivat joutua terroristiryhmien ja rikollisten kohteiksi. Suurlähetystöt korostavat, että terroristit, mukaan lukien yksin toimivat, voivat iskeä vain vähäisellä varoituksella tai ilman varoitusta.

Mainos:

Ruuhkaisissa matkailukohteissa vierailijoiden tulisi olla erityisen valppaita ja noudattaa aina poliisin ja pelastuslaitoksen ohjeita.

Suurlähetystöt antavat myös seuraavat neuvot:

  • Vältä mielenosoituksia ja alueita, joilla poliisi suorittaa laajaa operaatiota.
  • Älä herätä huomiota ja pidä arvoesineesi tallessa.
  • Kerro läheisillesi matkasuunnitelmistasi.
  • Seuraa paikallisia uutisia ja rekisteröidy Yhdysvaltain ulkoministeriön Smart Traveler Enrollment Program (STEP) -ohjelmaan.

Matkustus ja arki voivat myös häiriintyä pyhien aikana.

Suurlähetystöjen mukaan lakot ja mielenosoitukset ovat yleistyneet viime kuukausina, ja perättömät pommiuhkaukset ovat häirinneet lentoliikennettä useissa Euroopan maissa marraskuussa.

Suurlähetystöt neuvovat matkustajia tarkistamaan lentoyhtiöltään, vaikuttaako tämä heidän matkaansa. Jos kyseessä on evakuointi tai lentosi ohjataan toiselle kentälle, noudata paikallisten viranomaisten tai henkilökunnan ohjeita.

Ruotsin terrorismin uhkataso pysyy kohotettuna tasolla 3 viisiportaisella asteikolla Ruotsin turvallisuuspoliisin mukaan.

Tanskan parlamentti hyväksyi Grönlantia koskevan puolustussopimuksen Yhdysvaltojen kanssa

Donald Trumpin Yhdysvallat

Julkaistu eilen 15:35 – Kirjoittaja Toimitus
Korkealta otettu näkymä tyhjään Folketingetin saliin, jossa on puisia työpöytiä ja sinivihreitä istuimia kaarevissa riveissä kohti puhujankoroketta.
Tanskan parlamentti hyväksyi Grönlannin puolustussopimuksen äänin 109–0 (arkistokuva).

Tanskan parlamentti, kansankäräjät, äänesti luvuin 109–0 Grönlannin puolustussopimuksen hyväksymisen puolesta, mikä laajentaa Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa saarella. Sopimus astuu voimaan, kun diplomaattinen nootti ilmoitetaan Yhdysvalloille, ja osapuolten on ensin sovittava mahdollisten uusien Yhdysvaltojen puolustusalueiden ehdoista.

Äänestys pidettiin marraskuun 19. päivän aamuna. Kukaan ei äänestänyt ehdotusta vastaan tai äänestänyt tyhjää, kansankäräjien tulosluettelo osoittaa.

Ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen esitteli ehdotuksen. Se meni läpi ilman keskustelua, koska kukaan ei pyytänyt puheenvuoroa. Koko kohta kesti vajaat viisi minuuttia, Sermitsiaq raportoi.

Grönlannin parlamentti, Inatsisartut, oli hyväksynyt sopimuksen aiemmin marraskuussa 16 äänellä puolesta ja seitsemällä tyhjällä äänellä.

Mainos:

Sopimus muuttaa ja täydentää vuoden 1951 puolustussopimusta, sillä ei ole päättymispäivää, ja sitä voidaan muuttaa vain osapuolten suostumuksella. Nykysuomi käsitteli sopimusta, kun se allekirjoitettiin New Yorkissa.

Kolme vaihetta tulisi pitää erillään. Ensimmäinen on parlamentaarinen hyväksyntä, joka on nyt suoritettu sekä Kööpenhaminassa että Nuukissa. Toinen on sopimuksen voimaanastuminen.

Syyskuun 22. päivänä julkaistun sopimustekstin loppumääräyksen mukaan sopimus astuu voimaan päivänä, jona diplomaattinen nootti ilmoittaa Yhdysvalloille, että Tanska ja Grönlanti ovat saattaneet parlamentaariset menettelynsä päätökseen.

Sermitsiaqin mukaan on nyt Løkke Rasmussenin tehtävä ilmoittaa asiasta Washingtonille.

Puolustusalueiden ehdot

Kolmas vaihe koskee puolustusalueita.

Sopimuksessa mainitaan Narsarsuaq ja Mestersvig, mutta siinä sanotaan, että alueet perustetaan vasta, kun osapuolet sopivat yksityiskohdista. Kansankäräjien äänestys ei siis perustaa tukikohtaa.

Jos mikä tahansa osapuoli haluaa lisäalueen, pysyvän komitean on käsiteltävä ehdotus.

Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen 90 päivän kuluessa, neuvottelut siirtyvät apulaisministeritasolle ja sen jälkeen ministeritasolle.

Grönlannin hallitus, Naalakkersuisut, on korostanut Inatsisartutille, että uudet puolustusalueet edellyttävät sekä Grönlannin että Tanskan ennakkohyväksyntää.

Äänytyksen jälkeen Naaja H. Nathanielsen (IA) kertoi Sermitsiaqille olevansa iloinen, että se sujui ongelmitta. Qarsoq Høegh-Dam (Naleraq) sanoi, ettei hän asettuisi Grönlannin tahdon tielle.

Grönlanti on sopimuksen osapuoli Tanskan ja Yhdysvaltojen rinnalla.

Xi, Putin ja Trump sopivat neuvotteluista ydinaseiden riskien vähentämiseksi

Uusi moninapainen maailmanjärjestys

Julkaistu eilen 13:55 – Kirjoittaja Toimitus
Donald Trump, Xi Jinping ja Vladimir Putin seisovat lähekkäin ja keskustelevat.
Xi Jinping keskustelee Vladimir Putinin ja Donald Trumpin kanssa ennen APEC-tervetuliaisillallista Shenzhenissä 18. marraskuuta, päivää ennen kolmenvälistä tapaamista.

Xi Jinping, Vladimir Putin ja Donald Trump sopivat torstaina Shenzhenissä aloittavansa neuvottelut siitä, miten ydinaseiden aiheuttamia riskejä voidaan vähentää ja niiden leviäminen pysäyttää. He eivät kuitenkaan päässeet sopimukseen aseistariisunnasta.

Tapaaminen järjestettiin APEC-huippukokouksen yhteydessä, ja se oli ensimmäinen kerta, kun nämä kolme johtajaa istuivat saman pöydän ääressä. Neuvottelut päättyivät noin 90 minuutin kuluttua.

Tapaamisessa laadittiin nelikohtainen yhteisjulistus, joka on luettavissa kokonaisuudessaan Xinhuan sivuilta. Sitä ei pidä sekoittaa APEC:n omaan julistukseen.

YK, öljy, tuomioistuimet ja ydinaseet

Maat sitoutuvat uudistamaan Yhdistyneitä kansakuntia, jotta se voi paremmin vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Mainos:

He suunnittelevat myös jalostettujen öljytuotteiden tuotannon ja tarjonnan lisäämistä. Julistuksessa korostetaan vakaiden energiavirtojen merkitystä.

Kolmas kohta käsittelee kansainvälistä oikeutta. Johtajat kirjoittavat, että kaksi periaatetta on ensisijaisen tärkeitä: valtioiden on täytynyt antaa suostumuksensa, ja valtion virkamiesten koskemattomuutta on kunnioitettava.

Kansainvälinen rikostuomioistuin ja vastaavat elimet eivät saa väärinkäyttää lainkäyttövaltaansa, eli toimivaltaansa käsitellä ja ratkaista asioita.

Neljäs kohta sisältää torstain pääviestin: Ydinsotaa ei voi voittaa, eikä sitä saa koskaan käydä.

— Ydinsotaa ei voi voittaa eikä sitä pidä käydä. Kaikki on tehtävä sen estämiseksi, Xi sanoi neuvottelujen aikana.

Ei sopua Ukrainasta tai Iranista

Tapaamisen alkaessa Trump sanoi, että johtajat keskustelisivat Ukrainasta ja Iranin konfliktista. Julistus ei kuitenkaan sisällä sopimusta kummastakaan sodasta.

Ukrainan osalta Trump kuulosti varovaiselta.

— Katsotaan, saammeko jotain aikaiseksi, hän sanoi.

Päivää aikaisemmin Putin ja Xi olivat luvanneet syventää Venäjän ja Kiinan välistä yhteistyötä, erityisesti kaupankäynnissä.

Putinin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ushakov kuvailee kolmenvälisen tapaamisen ilmapiiriä "hyväksi". Putinin itsensä odotetaan kertovan lisätietoja.