Mainos:

Työttömyysturvan aktiivimallin tuloksia tarkastellaan tarkemmin huhtikuun aikana

Julkaistu 29.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Kela julkaisee ensimmäiset alustavat tilastotiedot koko ensimmäisen tarkastelujakson ajalta 5. huhtikuuta.

Keskiviikkona julkisuuteen tulleet tiedot eivät vielä kata koko ensimmäistä vuosineljännestä.

”Hallitus haluaa tarkastella huolellisesti aktiivimallin tuloksia, kuten eduskuntakin edellytti. Analyysin pohjalta tarkastellaan tehtyjä toimia ja ryhdytään toimenpiteisiin työttömyysturvan kehittämiseksi", kertoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Tilastotietoja on kerätty kevään ajan ja aineistoja täydennetään.

Hallitus tarkastelee aktiivimallin vaikutuksia myös kehysriihessä huhtikuussa.

Työttömyysturvan aktiivimalli tuli voimaan 1. tammikuuta 2018. Työttömyyden alun omavastuupäivien määrä vähentyi muutoksen myötä 7 päivästä 5 päivään. Omavastuuosuutta taas lisättiin työttömyyden ajalle, jos työttömyys kestää yli 65 työttömyysetuuden maksupäivää.

Mainos:

Aktiivimalli on osa hallituksen niin kutsua kymppilistaa eli joukkoa työllisyyttä vahvistavia päätöksiä. Hallituksen tavoitteena on, että yhä useampi pääsee töihin.

Lähde: STM

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/01/10/nakokulma-avoin-tyonhakukirje-jari-lindstromille/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Suomi 100
Suomi 100
8 years ago

Höylä iski vaikka kysyin työkkäristä apua ja jotain kursseja. Eipä ole vastattiin ja ei kukaan palkannut 18 tunniksi töihin vaan työmarkkinatuesta lähtee se 32,40 per kuukausi. Jos tämän takia jää laskuja maksamatta ja tulee merkintä luottotietoihin niin joltakin tämän paskan arkkitehdeiltä jää sitten hammas lekurikäynnit väliin. Speden sanoin: alkaa ikenet ihmettelemään mihin hampaat katosi. Silmä silmästä saatana.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään.
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään.
8 years ago

No tarkastelkaapas. Varmaan tulee kiristyksiä, jotta saadaan lisää rahaa matujen hyysäykseen.

Mitä vi.tun hyötyä noista loisivista matuista oikeen on???????????????????????????????

jonehali
jonehali
8 years ago

Leikataan niiltä joilla ei mitään ole. Työtön yksinhuoltaja ei voi ostaa lapsen lukiokirjoja, maksaa lapsen harrastus maksuja… Onko yllätys? Tämä on nykyisen öykkärioikeistohallituksen tavoite.

juha.
juha.
8 years ago

Raha kasvaa tunnetusti suomalaisen selkänahasta.

Kirveelle töitä
Kirveelle töitä
8 years ago

Ei ollut leikkuri iskenyt vaikka en ole HAKENUT mitään mallin määräämiä. Sanoin vaan kelalle että jos tuosta leikkaatte saatte vastata seurauksista, koska mitään sosiaalitukia EN ole hakenut koskaan.

Tulojen menetys automaatti
Tulojen menetys automaatti
8 years ago

Vai tarkastellaan sitä, millanen fiasko koko aktiivi mallista tuli, ja kuinka sadoille ihmisille tästä koitui pelkkä tulojen leikkaus automaatti, kuten minullekkin. Tähän päivään mennesssä ei minullekkaan ole tarjottu minkäänlaista toimintaa, työn hakeminen on taas kohdaltani pitkäaikaissairauden että rajujen työrajoitteiden myötä pelkkä kysymysmerkki, ja saattaa tuolla rikki menneellä selällä sekä kirurgin lausunnoilla olla omat merkityksensä asiaan. Tämä fiasko kyllä piti ajaa, että saadaan tilastoja kaunisteltua, ja todennäköisesti muutama prosentti kaikista reilu puolesta miljoonasta työttömästä oikeasti työllistyy edes hetkellisesti johonkin.

Morty
Morty
8 years ago

Homma menee siis tuttuun tyyliin: aktiivimallin kehittäjät arvioivat omaa luomustaan, ja yllättäen toteavat sen onnistuneeksi.

Minusta tuo aktiivimalli on erittäin huono. En vastusta sitä sen takia että vastustaisin aktivointia itsessään, tai koska kyseisen leikkaus olisi kohtuuton, joskin se sitä voi hyvinkin olla monelle työttömälle.

Vastustan sitä sen takia että se on täysin typerä. Suuri osa ei kykene saamaan työtuntimääriä kasaan, eikä muiden kannustinloukkujen takia se ole välttämättä työttömälle kannattavaakaan, joten suurin kysyntä tulee olemaan työkkärin kursseille, jotka ovat suurelta osin erittäin heikkotasoisia. Ne kurssit ovat jo nyt täysin turhaa veronmaksajien rahojen tuhlausta konsulttiyrityksille. Ja aktiivimalli kannustaa työttömiä hakeutumaan tälläisiin turhiin kursseihin, joka nostaa kurssien kysyntää ja pakottaa työvoimaviranomaiset vastaamaan siihen kysyntään käyttämällä lisää veronmaksajien rahoja täysin turhien kurssien hankintaan. Lisäksi se lisää viranomaisten työmäärää, eli pitää palkata lisää työvoimaviranomaisia.

Minusta siis tämä aktiivimalli on osa ongelmaa, ei ratkaisua.

Ja sitten kun tiedetään että aktiivimalli yms. kyttäys koskee käytännössä ainoastaan kantasuomalaisia. Ismo Isis voi rauhassa matkustaa Syyriaan taistelemaan ISIS:n riveissä ilman pelkoa että päivärahojen maksu keskeytyy. Kantasuomalainen taas voi joutua vaikeuksiin jo siitä että missaan yhden puhelinsoiton WC-käynnin takia, ja viranomainen tulkitsee että työtön ei ole ollut työmarkkinoiden tavoitettavissa.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.