Mainos:

Työttömien työnhakijoiden määrä väheni joulukuussa

Julkaistu 25.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa yhteensä 295 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 62 600 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 24 200:lla. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 91 600, mikä on 30 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 110 900 eli 20 700 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 9 800 vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa eli yhteensä 38 300. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-joulukuussa keskimäärin 68,0 prosenttia, mikä on 5,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin joulukuun aikana 40 300 eli 3 200 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli joulukuussa avoinna 78 300 työpaikkaa, mikä on 9 900 enemmän kuin vuosi sitten.

Koko maassa oli lomautettuna joulukuun lopussa 25 500 henkilöä, mikä on 12 500 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 17 300 henkilöä, mikä on 10 200 vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa.

Mainos:

Työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat vähentyneet. Ennakkoilmoitusten mukaan on mahdollista, että 1 400 henkilöä lomautetaan lähitulevaisuudessa, mikä on 900 vähemmän kuin vuosi sitten. Tulevien lomautusten määrä laski marraskuusta joulukuuhun 100:lla.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli joulukuun lopussa 114 600 henkilöä, mikä on 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.

Tilastokeskus: Työttömyysaste 8,4 prosenttia

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli joulukuussa 48 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 69,6 prosenttia, mikä on 1,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 227 000, mikä oli 20 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,4 prosenttia eli 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon ja tulevien lomautusten erillisseurantaan, sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.

TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.

Lähde: TEM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8 years ago

Osa-aikainen provikkapohjainen puhelinmyynti siis vetää.

TE -keskuksetkin varmaan tarvii paljon lisää väkeä työttömien kyttäämiseen ja kyykyttämiseen.

Suomi 100
Suomi 100
8 years ago

Koomista että nämä luvut työttömistä heiluu koko ajan ylös ja alas. Varmaan puupää Lindström ei aina muista mitä paskaa jauhanut viimeksi. TE-Keskuksella ei ole tarjota oikein mitään kun niihin on yhteydessä mutta senhän nyt tietää kaikki.

vale_emävale_tilasto
vale_emävale_tilasto
8 years ago

”Työttömällä työnhakijalla tarkoitetaan ilman työtä olevien työnhakijoiden lisäksi lomautettuja, lyhennetyllä työviikolla olevia ja työvoiman ulkopuolella olevia työnhakijoita.”

Yllä olevan määritelmän löytää TE-keskuksen sivulta: http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_jaat_tyottomaksi/oikeudet_velvollisuudet/index.html

Miksiköhän TE-keskus kuitenkin pitää rajana 4 työtuntia viikossa? Eli tilastojen kaunistamiseksi on viime vuoden loppupuolella otettu käyttöön uusi määritelmä: Jos teet 4 tai yli tuntia viikossa, et enää tilastoidu työttömäksi työnhakijaksi.

Hyvä saa olla palkka, että neljällä tunnilla itsensä ja perheensä elättää.

juha.
juha.
8 years ago

Näin ”stalinistisesti” ajateltuna olisi mukava tietää minne nuo ”vähenneet” ovat ”menneet”.
Puudeli-valtamedia ”hermafrodiittisesti” lisääntymällä julkistaa tasaisin väliajoin taloutta ja työllisyyttä positiivisesti ”kuvailevia” hallitusta tukevia ”uutisia” siitä yksinkertaisesta syystä, että ”lahjomaton” media on on saanut takanreunalla olevan ”sukkansa” täyteen lahjoja eli riihikuivaa rahaa, jolla ”tuetaan” pahasti rehellisyyden puutteessa ontuvaa uutistoimintaa, joka kuitenkin enemmänkin muistuttaa ”kaunareita” kuin aitoa uutisten välitystä, joka perustuu totuuteen ja ammattitaitoiseen toimittajatyöhön, peräti tutkivaan journalismiin, joka palvelee kansalaisia ilman, että tähän sekoittuu millään tavalla toimittajan omat poliittiset pyrinnöt tai tuotosten ollessa vapaat taloudellisista sidossuhteista, johon sisältyy varsinkin maan hallituksen poliitikkoihin pidetyn hajuraon ollessa valovuosia laskettavissa yksiköissä.

Tilastot valehtelee
Tilastot valehtelee
8 years ago

Tilastokikkailua. Niin monta tuttua on työttömänä ja määrä kasvaa koko ajan, että pienenevät luvut eivät voi pitää paikkaansa. Väittäisin että todellinen luku työttömistä on lähellä 40%:ia.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.