Mainos:

Työllisyysmäärärahoja jaettiin ELY-keskuksille

Julkaistu 25.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitus päätti 25.1.2018 kuluvan vuoden työllisyys- ja työttömyysetuusmäärärahojen alueellisesta jaosta. Määrärahoja jaettiin yhteensä 533,9 miljoonaa euroa.

Määrärahat jaetaan ELY-keskuksille ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle (KEHA-keskus). Ne käytetään pääosin työvoimakoulutuksen, kotoutumiskoulutuksen ja valmennusten hankintaan, palkkatuettuun työhön, starttirahaan ja työllisyyspoliittisiin avustuksiin.

Vuoden 2018 työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysmäärärahat sekä sosiaali- ja terveysministeriön työttömyysetuusmäärärahat jaettiin ELY-keskuksille ja KEHA-keskukselle seuraavasti:

ELY-keskus  Määrärahat Uusimaa 77 233 000 Varsinais-Suomi 22 378 000 Satakunta 9 714 000 Häme 20 917 000 Pirkanmaa 24 138 000 Kaakkois-Suomi 17 651 000 Etelä-Savo 8976 000 Pohjois-Savo 11 007 000 Pohjois-Karjala 10 485 000 Keski-Suomi 17 497 000 Etelä-Pohjanmaa 6 220 000 Pohjanmaa 9 842 000 Pohjois-Pohjanmaa 19 426 000 Kainuu 5 155 000 Lappi 11 866 000 Työllisyysmäärärahat (TEM) yhteensä 272 505 000     KEHA-keskus   Työttömyysetuusmäärärahat (STM) 261 420 000     YHTEENSÄ 533 925 000

Jaettavassa määrärahassa on otettu huomioon 59 miljoonan euron siirto opetus- ja kulttuuriministeriölle työvoimakoulutuksen vastuunjaon muututtua vuoden 2018 alusta lähtien.

Mainos:

Vastuu tutkintoon johtavasta työvoimakoulutuksesta ja muuntokoulutuksesta siirtyi työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriöön.        

Rahoitusta palkkatuettuun työhön ja starttirahaan

Vuosina 2017–2018 on käynnissä kokeiluluonteinen rahoitusmalli, jossa työttömyysetuuksilla voidaan rahoittaa myös palkkatuettua työtä ja starttirahaa. Tavoitteena on helpottaa työttömän paluuta takaisin työmarkkinoille sekä madaltaa yrittäjyyden kynnystä.

Näiden lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö jakaa ELY-keskuksille 19,9 miljoonaa euroa talousarviovuoden 2017 määrärahaa.

Lisäksi ELY-keskusten käytettävissä on valtionhallintoon työllistämiseen 20,6 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriöön jätettiin työllisyysmäärärahoja 43,1 miljoonaa euroa, jotka tulevat myöhemmin ELY-keskusten käyttöön.

Lähde: TEM

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/01/23/nakokulma-pihisteltiinko-tyollistamisrahoja-tarkoituksellisesti-vai-eiko-vain-osata/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Olikohan sittenkään raippaministeri Jari Lindsröm ”läsnä”.
Onko nuo rahat suunnattu ”yöperäisesti” maahan tulleille vaiko kuhnureille?
Jos ihmiset tällä työllistyvät ja pääsevät kamalasta taloudellisesti löysästä hirrestä se on hyvä asia. Mutta Sipilän ”jallitus” on jo perin kulunut ja itsensä luotaan työntäväksi tehnyt ettei sen ”toimille” voi mitenkään hurrata. No, otan sen verran takaisin, että jos se eroaisi nyt ja heti, sitten voisin jotain positiivista sanoa.

0-kurssituksia
0-kurssituksia
8 years ago

Eihän se näin pitänyt olla. ELY:nän pitää työllistää, ei kurittaa veronmaksajia.

Nuokin rahat menevät hyvä-veli konsulteilla ja turhanpäiväisten kurssien pitäjille. Miettikääs nyt. Jos 40 vuotta myyntityötä tehnyt henkilö laitetaan opettelemaan cv:n tekoa. Eikö olekkin melko turhaa?

Ja sitten noilla rahoilla ei pääse opiskelemaan esim. ammattikouluun eikä korkeakouluihin. Niistä voisi olla jotain hyötyä.

huugo
huugo
8 years ago

Nakki lindström naulasi viimeisen naulan poliittiseen arkkuunsa puuttumalla lakko-oikeuteen. Leikkii isoja poikia kokoomuksen selän takana.

Laissez-faire
Laissez-faire
8 years ago

”Työllisyysmäärärahat” – mitä kommunismia!

Ja hallituksen ”porvari”pomot keikistelevät ”liituraitapuvuissaan” esittelemässä innovaatioitaan niin kun olisivat markkinatalouden asialla, heh…

No kokoomuksella on ollut jo jonkin aikaa ihan oma määritelmä markkinataloudesta: bisnestä verovaroilla

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu tänään 08:11 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.