Mainos:

Työllisyysmäärärahoja jaettiin ELY-keskuksille

Julkaistu 25.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitus päätti 25.1.2018 kuluvan vuoden työllisyys- ja työttömyysetuusmäärärahojen alueellisesta jaosta. Määrärahoja jaettiin yhteensä 533,9 miljoonaa euroa.

Määrärahat jaetaan ELY-keskuksille ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle (KEHA-keskus). Ne käytetään pääosin työvoimakoulutuksen, kotoutumiskoulutuksen ja valmennusten hankintaan, palkkatuettuun työhön, starttirahaan ja työllisyyspoliittisiin avustuksiin.

Vuoden 2018 työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysmäärärahat sekä sosiaali- ja terveysministeriön työttömyysetuusmäärärahat jaettiin ELY-keskuksille ja KEHA-keskukselle seuraavasti:

ELY-keskus  Määrärahat Uusimaa 77 233 000 Varsinais-Suomi 22 378 000 Satakunta 9 714 000 Häme 20 917 000 Pirkanmaa 24 138 000 Kaakkois-Suomi 17 651 000 Etelä-Savo 8976 000 Pohjois-Savo 11 007 000 Pohjois-Karjala 10 485 000 Keski-Suomi 17 497 000 Etelä-Pohjanmaa 6 220 000 Pohjanmaa 9 842 000 Pohjois-Pohjanmaa 19 426 000 Kainuu 5 155 000 Lappi 11 866 000 Työllisyysmäärärahat (TEM) yhteensä 272 505 000     KEHA-keskus   Työttömyysetuusmäärärahat (STM) 261 420 000     YHTEENSÄ 533 925 000

Jaettavassa määrärahassa on otettu huomioon 59 miljoonan euron siirto opetus- ja kulttuuriministeriölle työvoimakoulutuksen vastuunjaon muututtua vuoden 2018 alusta lähtien.

Mainos:

Vastuu tutkintoon johtavasta työvoimakoulutuksesta ja muuntokoulutuksesta siirtyi työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriöön.        

Rahoitusta palkkatuettuun työhön ja starttirahaan

Vuosina 2017–2018 on käynnissä kokeiluluonteinen rahoitusmalli, jossa työttömyysetuuksilla voidaan rahoittaa myös palkkatuettua työtä ja starttirahaa. Tavoitteena on helpottaa työttömän paluuta takaisin työmarkkinoille sekä madaltaa yrittäjyyden kynnystä.

Näiden lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö jakaa ELY-keskuksille 19,9 miljoonaa euroa talousarviovuoden 2017 määrärahaa.

Lisäksi ELY-keskusten käytettävissä on valtionhallintoon työllistämiseen 20,6 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriöön jätettiin työllisyysmäärärahoja 43,1 miljoonaa euroa, jotka tulevat myöhemmin ELY-keskusten käyttöön.

Lähde: TEM

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/01/23/nakokulma-pihisteltiinko-tyollistamisrahoja-tarkoituksellisesti-vai-eiko-vain-osata/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Olikohan sittenkään raippaministeri Jari Lindsröm ”läsnä”.
Onko nuo rahat suunnattu ”yöperäisesti” maahan tulleille vaiko kuhnureille?
Jos ihmiset tällä työllistyvät ja pääsevät kamalasta taloudellisesti löysästä hirrestä se on hyvä asia. Mutta Sipilän ”jallitus” on jo perin kulunut ja itsensä luotaan työntäväksi tehnyt ettei sen ”toimille” voi mitenkään hurrata. No, otan sen verran takaisin, että jos se eroaisi nyt ja heti, sitten voisin jotain positiivista sanoa.

0-kurssituksia
0-kurssituksia
8 years ago

Eihän se näin pitänyt olla. ELY:nän pitää työllistää, ei kurittaa veronmaksajia.

Nuokin rahat menevät hyvä-veli konsulteilla ja turhanpäiväisten kurssien pitäjille. Miettikääs nyt. Jos 40 vuotta myyntityötä tehnyt henkilö laitetaan opettelemaan cv:n tekoa. Eikö olekkin melko turhaa?

Ja sitten noilla rahoilla ei pääse opiskelemaan esim. ammattikouluun eikä korkeakouluihin. Niistä voisi olla jotain hyötyä.

huugo
huugo
8 years ago

Nakki lindström naulasi viimeisen naulan poliittiseen arkkuunsa puuttumalla lakko-oikeuteen. Leikkii isoja poikia kokoomuksen selän takana.

Laissez-faire
Laissez-faire
8 years ago

”Työllisyysmäärärahat” – mitä kommunismia!

Ja hallituksen ”porvari”pomot keikistelevät ”liituraitapuvuissaan” esittelemässä innovaatioitaan niin kun olisivat markkinatalouden asialla, heh…

No kokoomuksella on ollut jo jonkin aikaa ihan oma määritelmä markkinataloudesta: bisnestä verovaroilla

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.