Mainos:

Turun piispa puolustaa paperittomien turvapaikanhakijoiden auttamista: ”Kaikilla on oikeus olla turvassa”

Päivitetty 30.8.2017, Julkaistu 30.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Turun piispa Kaarlo Kalliala tyrmää sisäministeri Paula Risikon julkisuuteen esittämän ajatuksen laittomasti maassa olevien auttamisen kriminalisoinnista.

- Auttajien kriminalisointi tai lainsäädännön koventaminen ei auta siihen, että turvan tarvitsijat pysyisivät viranomaisten tiedossa. Puukotuksissa ei ollut kyse, ettei tekijä olisi ollut viranomaisten tiedossa. Nyt kannattaa miettiä kokonaisuutta, kertoo Turun piispa Kaarlo Kalliala Iltalehdelle.

- Kaikilla on oikeus olla turvassa. Turvapaikanhakijat ovat potentiaalisia turvan tarvitsijoita, Kalliala painottaa.

Kalliala toivoo hartaasti, että poliitikkojen tiukentuneet kommentit Turun joukkopuukotusten jälkeen ovat hätäisiä ja harkitsemattomia.

Mainos:

- Jos ihmiset kokevat lainsäädännön epäoikeudenmukaiseksi, se vaan kärjistäisi, eikä lisäisi turvallisuutta ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia, Kalliala sanoo.

Hänen mukaansa ihmiset saattaisivat piilottaa turvapaikanhakijoita vain protestoidakseen järjestelmää vastaan.

Piispa Kalliala korostaa turvapaikkaprosessin sujuvuutta ja uskontokuntien välistä yhteistyötä. Turussa eri kirkkokunnat ja muslimit ovat aikoneet tiivistää yhteistyötä.

- Olen jo vuosia kutsunut eri uskontokuntia keskustelemaan. Tätä foorumia pitää syventää. Haasteena on islamin monet eri yhteisöt.

Islamin, luterilaisen ja vapaiden uskontokuntien edustajat kokoontuvat Turussa ensi viikolla.

- Tämä vähentää epäluuloja puolin ja toisin, Kalliala uskoo.

Poliisi ei hae laittomasti maassa olevia kirkosta

Turussa poliisit eivät ole hakeneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kirkon tiloista.

- Kirkkoturvalla on tuhansien vuosien perinne. Tämä on ollut poliisilta tyylikästä. He ovat ohjeistaneet, ettei kirkon tiloihin mennä, vaikka he voisivat sen tehdä, Kalliala kiittelee.

Piispan mielestä kirkon ekumeenisen neuvoston turvapaikkaohjeet ovat ajan tasalla. Ohjeissa todetaan muun muassa, ettei kirkon käyttäminen turvapaikkana ole viranomaisen vastustamista.

- Ilmoitamme kyllä poliisille, että tällainen henkilö on kirkkoturvan piirissä.

Ohjeiden mukaan poliisi ei voi määrätä esimerkiksi kirkkoherraa häätämään turvapaikanhakijoita kirkon tiloista, jos heille on myönnetty kirkkoturva, jonka myöntää seurakuntaneuvosto.

Lähde: IL

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
JKH1975
JKH1975
8

Turun piispa onkin sekaisin.

Raksaäijä
Raksaäijä
8

No, juu onhan piispa oikeassa tuossa, että kaikilla on oikeus turvaan. Tosin tälläkään kertaa ei tuohon ”kaikilla”-määritelmään sisältynyt suomalaiset… mites tuo nyt meneekään jos kirkko pitää suojissaan seuraavaa ”iloista kokkipoikaa” joka käyttelee leikkuutyökaluja huolimattomasti keskellä jotain toria? No, oikeus turvaan tuskin laajenee koskemaan edelleenkään ihan kaikkia…
Tämäkin ulostulo piispalta alleviivaa sitä, että kirkon-miehissä ja -naisissa on huolestuttavan paljon heitä, jotka eivät ole meitä…

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

eroakirkosta.fi TEE PÄIVÄN HYVÄ TEKO! ÄLÄ TUE SUOMEN TUHOAMISTA AJAVAA SAIRASTA JÄRJESTELMÄÄ!

Kaaleppi
Kaaleppi
8

Nuo juustomulkut pitäisi laittaa pehmustettuun koppiin.. Tuo lainvastaisuus ainakhan mithän siunauksellista ole…

Hannu Haili
Hannu Haili
8

Kirkko toimmi laittomasti. Rikkoo ainakin ulkomaalaislakia.

Sivustaseuraaja
Sivustaseuraaja
8

Tuollaiset pehmopäät ovat hyvin sopivia matujen hyväksikäyttöpyrkimyksille.

Veijo Esso
Veijo Esso
8

Piispa on oikeassa, kaikilla on oikeus olla turvassa, erityisesti meillä suomalaisilla omassa maassamme.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.