Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Mikäs aivopieru tämä nyt on. Henkilätietolaki ei estä nimien julkaisua. Henkilötietolaki ei koske valtion toimia yksityisten suhteen. Suomalainen lainsäädäntö ajaa tässä tapauksessa henkilöteitolain yli koska valtion toiminnan pitää olla läpinäkyvää.
Henkilötietolakia rikottaisiin vain siinä tapauksessa jos nimen lisäksi julkaistaisiin sotu sekä osoite. Ja silloin rikokseen syyllistysivät vain ne tahot jotka säilyttäisivät ko. tiedot omassa rekisterissää, vaikka heillä ei ole liiketoimita tai muita vastaavia toimia ko. henkilöiden kanssa, jotka Suomen esim. kirjanpitolaki määrää talletettavaksi. Tai esim. yhdistysrekisterilaki.
Melkoisia aivopieruja heti alkuun valtiohallinnon taholta. Ei taaskaan ole puhtaat jauhot pussissa. Ettei vain olisi doping-käryjä mukana. Kuitunen?
Tyhmää, sillä eläkkeen myöntäminen kertoo aivan samoin kuin kunniamitallinkin siitä, että sen saanut henkilö on saavuttanut aktiiviurallaan jotain sellaista, joka noteerataan palkinto -eläkkeellä.
Mutta tuon kanssa voi kaiketi elää kunhan antaa uteliaisuudelleen periksi. Mutta kuten kaikkien lakien soveltaminen EU-Suomessa on kiinni politiikasta, eikä lain kirjaimesta ja etnisestä taustasta voinee kuvitella ettei nyt kait joku somali -”jalkapalloilija” saanut palkkaa siitä, että on vetelehtinyt täällä kokonaiset 30-vuotta. Itse en luota mihinkään nyk. Suomessa eli nk. ”esivallan” tekemiin tekoihin ja päätöksiin, sillä nuo kaikki ovat monikulttuurisuuspolitiikan ja kylmän alastoman rahan sanelemia päätöksiä eli tuoretta paskaa lahjapaperiin käärittynä. Kiittääkin pitää muistaa ja kuten tunnettua se ”Ajatus on tärkein”, joka johtaakin verenpainelääkkeiden liikakäyttöön.
Päivän trivia:
Mitkä ovat Sampo terhon viiden lapsen nimet?
Tepi Länsivuori on yksi ja ihan ansaittu, mies on jo 70-vuotias. Muut osaeläkkeen saivat Risto Björlin, Marjatta Kajosmaa, Pauli Siitonen ja Tuomo Ylipulli.
Oikeille henkilöille menivät. Varmasti eläkkeen ulkopuolelle jäi niitäkin, jotka olisivat sen myös sen teoillaan ja saavutuksilla ansainneet.
Mahtaa Marjatta Kajosmaa olla jo aika vanha kun sitä olen minäkin. Pauli Siitonen kuulemma on tunnettu luontokuvaaja aktiiviuransa jälkeen.