Taloustutkimus kertoo kansalle, että 90% siitä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä

Julkaistu 13.7.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Ulkoministeriö on teettänyt Taloustutkimuksella mielipidetutkimuksen josta ilmenee, että lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Tutkimuksen mukaan kansalaiset näekvät Suomella olevan ylivoimaisesti eniten annettavaa kehitysmaille koulutuksen parantamisessa. 

Ulkoministeriö kertoo tutkimuksesta selviävän, että kehitysyhteistyö sekä kiinnostaa entistä enemmän että on vastanneiden mielestä entistä tärkeämpää. Otannasta 47 % pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä ja 41 % melko tärkeänä. Viime vuoteen verrattuna erittäin tärkeänä pitävien osuus on noussut 5 prosenttiyksikköä.

”Tulos on ilahduttava. Minusta se kertoo siitä, että suomalaiset eivät halua olla vain passiivisia sivustaseuraajia vaan vastuullisesti osallistua maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen”, toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen.

Mitä sitten kysyttiin?

Mielipidetutkimuksessa kansalaisilta kysyttiin ilman valmiita vastausvaihtoehtoja, missä Suomella olisi eniten annettavaa kehitysmaille. Ylivoimaiseksi ykkös***i nousi koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen. Sen mainitsi 37 % vastaajista. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat terveydenhuolto (13 %) sekä naisten ja lasten auttaminen (11 %).

Mielipidekyselyn perusteella suomalaiset painottavat vahvasti koulutuksen merkitystä kehitysyhteistyössä. Vastaajat pitävät alhaista koulutustasoa, konflikteja sekä epätasa-arvoista yhteiskuntarakennetta köyhyyden ja alikehityksen suurimpina syinä. Globaaliin eriarvoisuuteen puututaan kansalaisten mielestä tehokkaimmin koulutuksella. Myös tyttöjen ja naisten aseman vahvistamisessa osaaminen ja ammattitaito ovat kyselyn vastaajien mielestä avainasemassa.

”Tutkimukset ovat viime vuosina osoittaneet, että kehitysmaiden kouluissa opitaan aivan liian vähän. Puhutaan oppimisen kriisistä. Parhaillaan asiantuntijaryhmä viimeistelee ulkoministeriön toimeksiannosta raporttia siitä, miten Suomi voisi olla mukana tätä kriisiä ratkaisemassa. Olen iloinen, että teemalla on suomalaisten vahva tuki”, Virolainen sanoo.

Mielipidetutkimuksen mukaan kyselyyn osaa ottaneet kansalaiset ovat lähes yksimielisesti Suomen kehitysyhteistyön ykköstavoitteen, tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kannalla: naisten ja tyttöjen oikeutta omaan kehoonsa pitää tärkeänä 98 prosenttia vastaajista.

Kehitysyhteistyö määrärahojen lisääminen saa kannatusta. Kaikkiaan 61 % nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja, 23 % pitäisi ennallaan, 11 % vähentäisi jonkin verran tai merkittävästi ja 2 % lopettaisi kokonaan. Kansalaiset kuitenkin arvioivat kehitysyhteistyömäärärahojen tason alakanttiin, joten lähtötietojen vääristymä saattaa vaikuttaa vastauksiin.

Tutkimukseen haastateltiin 1004 henkilöä eri puolilla Suomea henkilökohtaisina käyntihaastatteluina 17.5.–8.6.2018. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä 95 %:n luotettavuustasolla.

Lähde: Ulkoministeriö

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.