Syyttäjä nyrpistynyt kansantrubaduurin sakkotuomiosta – haluaa vankeutta ja valittaa hoviin

Päivitetty 25.9.2018, Julkaistu 24.9.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Jussi "Jösse" Järvenpää on joutunut kantaa ottavilla lauluillaan syyttäjän tähtäimeen. Syyttäjä ei tyytynyt kansan tuntojen tulkille tuomittuun 80 päiväsakkoon, vaan haluaa laulajan kaltereiden taakse. Järvenpää ihmettelee: halutaanko seuraavaksi katkoa sormet?

Jussi Järvenpää oli kesäkuussa syytettynä Vantaan käräjäoikeudessa, jossa syyttäjä haki hänelle vankeustuomiota kantaa ottavista lauluista. Syyte oli kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Tuomioksi määrättiin 80 päiväsakkoa, mikä taiteilijan kohdalla on erittäin erikoista, sillä taiteilijoita on kautta aikain koskenut tietynlainen erityisvapaus ilmaisunvapauden suhteen. Suomessa taiteilijoilta on nyt se vapaus otettu pois.

Järvenpää on julkaissut sosiaalisessa mediassa vastineensa hovioikeuteen:

- Syyttäjän vaatimukset perustuvat Rikoslain 11 luvun 10 §:ään (212/2008), jonka mukaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomitaan se, joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää.

- Tekemäni laulut, joista minut tuomittiin käräjäoikeudessa 80 päiväsakkoon, perustuvat kaikki kenen tahansa saatavilla olevissa medioissa julkaistuihin uutisiin. Näitä luettelin vastauksessani käräjäoikeudessa, mutta eipä tuntunut ketään kiinnostavan.

Järvenpää painottaa laulujensa perustuneen kaikkien saatavilla olevaan uutisointiin.

- Hatusta en ole laulujeni aiheita siis vetänyt vaan jokaiseen aihe ja ainekset ovat löytyneet lukuisista kulloistakin aihetta aikanaan koskeneesta uutisesta niin printatuissa kuin sähköisissäkin medioissa. Ne tuskin ovat menneet ohi keneltäkään aikaansa seuraavalta kansalaiselta. Ja rohkenenpa väittää, että useimmille on niitä seuratessa muodostunut erilaisia mielipiteitä uutisoinnin kohteena olleista asioista.
Noiden uutisten pohjalta olen aikanaan tehnyt laulutekstini, säveltänyt ne ja julkaissut kanavallani You Tubessa. Tarkoituksena herätellä kuulijoita miettimään kyseisiä tapahtumia ja asioita itse kukin tykönänsä.

- Jos siis nämä  - syyttäjän mielestä uhkaavat, solvaavat tai panettelevat jotakin kansanryhmää, niin eikö silloin kyseisten uutisten kirjoittajat sekä nuo uutiset julkaisseet mediatkin vastuuhenkilöineen tulisi myös vaatia vastuuseen samojen lakipykälien mukaan?

Laulajan tarkoitus on ollut herättää keskustelua

- Laulujen tarkoitus on ollut myös herättää yhteiskunnallista keskustelua.
Tarkoitus ei missään tapauksessa ole ollut kiihottaa ketään yhtään mitään saati ketään vastaan. Vielä vähemmän on ollut tarkoitus herättää suvaitsemattomuutta, halveksuntaa saati vihaa ketään kohtaan.

- Mutta toki kyseenalaistamaan ja pohtimaan poliittisten päättäjiemme tekemisiä sekä tekemättä jättämisiä. Pidän jo käräjäoikeuden tuomitsemaa 80 päiväsakon rangaistusta ylimitoitettuna tekoihin nähden.

- Kyse on vain lauluista. Jo tapahtuneiden tosiasioiden ruotimista taiteen keinoin. Teksteissä on mukana niin ironiaa, satiiria kuin parodiaakin. Vankeuden vaatiminen ylittää jo käsityskykynikin.

Mitä seuraavaksi? Katkotaanko sormet?

- Syyttäjän väite, että olisin jonkinlainen mielipidevaikuttaja, tuntuu minusta lähinnä naurettavalta. Olen pienipalkkaista suorittavaa työtä tekevä kansalainen, jolla on harrasteena tehdä musiikkia. Sitä ei ole kenenkään pakko kuunnella. Sitä ei radiot eikä mikään muukaan media julkisesti missään soita. Jos sitä joku haluaa jostain kumman syystä kuunnella niin hänen on se etsimällä etsittävä You Tubesta.

- Jos lauluista aletaan jo antamaan tuomioita oikeudessa, niin mitä seuraavaksi?
Ryhdytäänkö polttamaan kirjoja rovioilla? Tuhotaanko vallassaolevaan agendaan sopimattomat taulut? Katkotaanko taiteilijoilta sormet?

- Ollaan vaarallisella tiellä kun kansalaiset eivät enää saa kritisoida vallassaolijoiden edesottamuksia.

Lähde: Jösse Järvenpää / sosiaalinen media

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.