Ulkoministeriö kertoi Timo Soinin matkustavan Myanmariin ottamaan osaa Aasian ja Euroopan yhteistyöfoorumin (ASEM) ulkoministerikokoukseen Naypyidawissa. Soini tapaa Myanmarin valtiokansleri ja ulkoministeri Aung San Suu Kyin. Lisäksi hän avaa Suomen suurlähetystön Yangonissa.
Matkan aikana ulkoministeri Soini tapaa Myanmarin poliittisia ja uskonnollisia vaikuttajia sekä toimittajia. Hän keskustelee valtiokansleri ja ulkoministeri Aung San Suu Kyin kanssa Rakhinen osavaltion ja rohingya-kansanryhmän tilanteesta, alueen humanitaarisesta kriisistä sekä Myanmarin rauhanprosessista. YK:n arvion mukaan yli 600 000 rohingyaa on paennut elokuun lopun jälkeen Myanmarista Bangladeshiin. Suomi vaatii muun kansainvälisen yhteisön rinnalla väkivallan lopettamista, ihmisoikeuksien kunnioittamista, humanitaarisen avun perillepääsyn takaamista sekä sitä, että pakolaiset voivat turvallisesti palata kotiseudulleen.
Rohingyojen tilanne ei ole aivan niin yksiselitteinen kuin mitä valtamedia ja YK antaa ymmärtää...
Myanmarin lisäksi Intia on tuonut esille rohingyojen keskuudessa piilevän laajamittaisen terrorismin, osittain toteutuneen uhan. Syyskuussa maan korkein oikeus käsitteli 40 000 rohingyan mahdollista karkoittamista mutta Nykysuomen tietojen mukaan asiasta ei olla vielä tehty varsinaista päätöstä. Kansalla epäillään olevan laajoja yhteyksiä pakistanilaisten terroristijärjestöjen lisäksi ainakin ISIS:n, jonka tuhoamiseksi on valjastettu voimia käytännössä jokaisesta maanosasta.
Noin kaksimiljoonainen rohingya-kansa on maailman suurin "maaton kansa", eli kansa jolla ei ole omaa kotimaata. Sen edustajia asuu Myanmarin lisäksi merkittävissä määrin ainakin Intiassa, Thaimaassa, Pakistanissa, Bangladeshissa ja Malesiassa. Ainakin Myanmarin ja Intian päämiehet ovat julkisesti todenneet kyseisen islamin uskoisen kansan olevan turvallisuus-uhka ja osittain uhka on konkretisoitunutkin.
Esimerkiksi Myanmarissa kuoli elokuussa yli 20 poliisia ja ainakin 12 kansalaista rohingyan "Arakan Rohingya Salvation Armyn" iskuissa. Yleisesti ottaen alueen valtiot pitävät rohingyoja Bangladeshilaisina. Myanmar, jossa virallisten tietojen mukaan asuu yli miljoona rohingyaa, pitää heitä laittomina siirtolaisina ja perustelee heidän maastapoistamistaan turvallisuusuhan lisäksi näiden luvattomalla maassaololla.
Lähteet: Ulkoministeriö, Independent, Indianexpress, CNN, aljazeera, BBC





