Mainos:

Suomi osallistuu Yhdysvaltojen Red Flag:iin ja kahteen muuhun ilmasotaharjoitukseen Alaskassa

Julkaistu 16.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen ilmavoimat osallistuu ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain ilmavoimien järjestämään Red Flag -ilmaoperaatioharjoitukseen tämän vuoden lokakuussa Alaskassa. Suomesta harjoitukseen lähtee kuusi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää. Eielsonin lentotukikohtaan tukeutuvan suomalaisen harjoitusjoukon vahvuus on enimmillään noin 70 henkilöä. Osallistuminen Red Flag -harjoitukseen korvaa tänä syksynä ilmavoimien vuosittaisen Ruska-ilmaoperaatioharjoituksen.

Ilmavoimien mukaan Alaskassa ja Nevadassa järjestettävät Red Flag -harjoitukset lukeutuvat maailman vaativimpiin ilmaoperaatioharjoituksiin. Alaskan suurilla harjoitusalueilla voidaan harjoitella ilmakomponentin toimintaa kokonaisuudessaan mahdollisimman realistisessa ympäristössä. Harjoitus sisältää laajoja yhteisoperaatioita, ilmasta maahan ja ilmasta ilmaan -toimintaa, elektronista sodankäyntiä sekä ilmatankkauksia.

Hävittäjien lisäksi harjoitukseen osallistuu johtokoneita, ilmatankkauskoneita, häirintäkalustoa, simuloitua ilmatorjuntaa sekä helikoptereita. Harjoitusvastustajana toimii Yhdysvaltain ilmavoimien aggressoriyksikkö, joka pyrkii jäljittelemään teknologisesti edistyneen vastustajan kalustoa ja taktiikkaa.

Varsinaisen Red Flag Alaska 19-1 -harjoituksen lisäksi ilmavoimat osallistuu ennen harjoitusta (24.9.–3.10.-18) ja sen jälkeen (22.–26.10.-18) kahdenvälisesti Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa Alaskassa järjestettäviin Distant Frontier 1 ja Distant Frontier 2 -harjoituksiin. Kaluston ja henkilöstön siirtolennot Suomesta Alaskaan alkavat syyskuussa ja harjoitukseen osallistuu Suomesta yhteensä 110 henkilöä. Rotatoitavan harjoitusjoukon vahvuus Eielsonissa on enimmillään noin 70 henkilöä.

Suomen ja Yhdysvaltojen lisäksi harjoitukseen osallistuu myöskin Etelä-Korea. Suomen osallistumista Red Flag -harjoitukseen on valmisteltu jo pitkään. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan ilmavoimat ovat osallistuneet harjoitukseen aiempina vuosina. Tämän syksyn harjoituksen varsinainen suunnittelu aloitettiin jo vuoden 2016 alussa.

Mainos:

Harjoitukseen osallistuminen sopii kuvaan siinä mielessä, että Suomi on alati lähentynyt Yhdysvaltoja ja tämän johtamaa sotakoalitiota niin ulko- kuin turvallisuuspoliittisesti. Virallisesti osallistuminen Red Flag -harjoitukseen sisältyy puolustusvoimien vuoden 2018 harjoitussuunnitelmaan, joka perustuu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (TP-UTVA) joulukuussa 2017 tekemään linjaukseen Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön.

Lähde: Puolustusvoimat

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Minä Vain
Minä Vain
8

Mikäli Trump pääsee tukevasti vallan kahvaan USA:ssa ,niin sen jälkeen USA:n johto tukee aidosti itsenäisten kansakuntien olemassaoloa ja oikeutta puolustaa itseään kaikilta ilmansuunnilta. Sikäli suora yhteistyö USA:n kanssa ei ole huono asia. NATO ja varsinkin EU ovat luonteeltaan paljon globalistisempia.

juha.
juha.
8

Kerosiini on ”halpaa”. Siispä nostetaanpa veroja ja kiristetään silmukkaa suomalaisten työttömien kaulan ympärillä! Suomella ei pitäisi olla asiaa noille kulmille kuin pelkästään silloin kun käy noutolentämässä uudet uuden sukupolven hävittäjät USA:;sta. Pojat eivät ole ennen nähneet lunta ja se ihme tietenkin pitää käydä katsomassa.

Röhkäle
Röhkäle
8

Eikös Suomen ilmavoimien tulisi mieluummin harjoitella puolustuksellista ilmasotaa Suomen ilmatilassa? Tietysti upseerikerholla on kiva kehaista monopol-konjakkia särpiessä, että:” poijat perkele! Tulipahan vähän lenneltyä amerikassa. ”

huugo
huugo
8

Ilmankos Hornetien jyrinä on tauonnut kesän ajaksi tai ainakin vähentynyt huomattavasti sitten viimevuoden.

Timo
Timo
8

Kysyn harjoitusta vastustavilta:
Kenen kanssa suomalaiset lentäjät saisivat harjoitella usasta hankituilla koneilla?
Venäläisten, vai ruotsalaisten?

Lentävä kalakukko
Lentävä kalakukko
8

Kysy ennemmin, kenen persettä suomalaisten pitääsi nuolla taas kerran?

Maksaa maltaita ja artisti maksaa
Maksaa maltaita ja artisti maksaa
8

Siis miksi pitää harjoitella Naton kanssa kun emme ole Natossa tietääkseni ja mitä varten harjoitellaan hyökkäyssotaa. Natokiima on varsin korkealla tietyissä piireissä. Tiedossa on lisäleikkauksia koulutuksesta,vanhusten hoidossa ym. Ja orpo kertoo ettei jakovaara ole vaikka talous käy lähes ylikierroksilla. Sotakoneet maksavat aivan helvetisti näin pienelle taloudelle ja nyt mennään kenraalien komennossa. Pelottelu taktiikka on aina purrut ja jota smurffi niinistö on harrastanut koko ”uransa” ajan. Noilla uusilla hävittäjillä om marginaalinen hyöty jos iso rytinä alkaa. Hyvä ohjuspuolustusjärjestelmä maksaisi vain murto-osan ja olisi sata kertaa tehokkaampi. Uudet helvetin kalliit koneet ovat natokiimaisten kenraalien märkä päiväuni.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.