Mainos:

Suomi myöntää humanitaarista apua 67 miljoonaa euroa – Kärjessä Syyrian kriisi

Julkaistu 3.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Suomi on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen päätöksellä myöntänyt yhteensä 67 miljoonaa euroa humanitaarisille avustusjärjestöille alkuvuoden varainjaossa. Apu kanavoidaan merkittävimpien YK-järjestöjen, Punaisen Ristin liikkeen sekä kuuden suomalaisen kansalaisjärjestön kautta.

Alueellisesti humanitaarisen toiminnan keskipisteessä pysyvät Afrikka (12,5 MEUR) ja Lähi-itä (17,3 MEUR). Eniten tukea kohdistetaan Syyrian vaikean humanitaarisen kriisin torjumiseen (12,6 MEUR). Suomi osallistuu huhtikuussa pidettäviin apulupauskokouksiin, jotka koskevat Syyrian lisäksi vaikeita humanitaarisia kriisejä Jemenissä (Suomen tuki 3 MEUR) ja Kongon demokraattisessa tasavallassa (1,9 MEUR). Tämän lisäksi tukea suunnataan mm. Irakiin (1,8 MEUR), Somaliaan (3,1 MEUR) ja Etelä-Sudaniin (3,5 MEUR).

Tuen suurimmat vastaanottajat ovat YK:n pakolaisjärjestö UNHCR (15,5 MEUR), Maailman ruokaohjelma WFP (13 MEUR) ja Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC (10,7 MEUR). Suomalaisista järjestöistä tukea saavat Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset ry, Plan Suomi, Suomen World Vision sekä Fida International. Merkittävä osa Suomen humanitaarisesta avusta - yhteensä 34,5 miljoonaa euroa - kanavoidaan yleistuen ja kohdentamattoman hätäapurahoituksen muodossa, sillä se lisää avun nopeutta ja tehokkuutta.

”Maailman humanitaarinen tilanne jatkuu tänäkin vuonna vaikeana. Kriisien ja luonnonkatastrofien keskellä oleville ihmiselle avun merkitys on ratkaiseva. Suomi kuuluu maihin, jotka yhteistyössä ja osana kansainvälistä avustusjärjestelmää pystyvät auttamaan heitä mahdollisimman tehokkaasti ja luotettavasti”, painottaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen.

Lähde: Ulkoasiainministeriö

Mainos:
Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

14 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Valkoinen hetero
Valkoinen hetero
8 years ago

Hurstin leipäjono,paljonko € ????

Kaija
Kaija
8 years ago

Niin, ja Suomi ottaa 67 miljoonaa lisää velkaa ja Orpo taputtaa pikku kätösiään. Suomella menee hyvin, saammehan me velkaa vaikka lisää. Ei sitä koskaan tiedä vaikka Anne-mari ilmoittaisi antavansa huvilansa muuttajaine käyttöön

Valkoinen hetero
Valkoinen hetero
8 years ago

Spr tarvitsee paljon enemmän valtion tukea,koska alimitoitetut johtajien palkat#sarkasmia

Jukka ikäläinen
Jukka ikäläinen
8 years ago

Nuo ne vaan jatkaa itse suomalaisten kurjistamista

Jorma kupila
Jorma kupila
8 years ago

Jorma kupila on meillä idiootit päättäjät ei voi muuta sanoa käsittämätöntä vero rahojen jakamista omat kansalaiset kusessa korvia myöten

Tony Halber
Tony Halber
8 years ago

Vastuutonta peliä. Ne rahat uppoaa korruptioon ja aseisiin. Taas yksi suvakki akka puikoissa jakamassa muiden rahoja.

huugo
huugo
8 years ago

No löytyi äkkiä kohde mitä aktiivimallilla leikataan työttömyysturvasta. Lisää rahaa tarvitaan ulkomaille lähetettäväksi, joten aktiivimalli 2.0 odotellessa.

huugo
huugo
8 years ago

Esimerkkinä tässäkin kylällä on lähes liikuntakyvytön vanhus joka haluaisi johonkin palvelukotiin omasta talostaan, mutta ei kuulemma ole paikkoja eikä rahaa. Asuu vielä melko syrjässä, joten en ihmettele että pelottaa asua yksin.

Woody
Woody
8 years ago

Täyttä hulluutta ja rahantuhlausta. Ostaisvat puolella tuosta suomalaisia tuotteita tarpeisiin ja roudaisivat sinne, niin hyöty olisi paljon suurempi.

Harri H
Harri H
8 years ago

Vois laittaa nää ministerit aktiivimallille..500€/kk..laittakoot öljymaat tavaraa myyntii, ei tartte tulla muiden maiden taloutta sotkee kun ministerit ei ymmärrä mitään..

Sara
6 years ago

Good day! I simply want to offer you a big thumbs up
for your great info you have here on this post.

I’ll be coming back to your web site for more soon.

Lauren
6 years ago

Hey! This is kind of off topic but I need some help from an established blog.

Is it very hard to set up your own blog?
I’m not very techincal but I can figure things out pretty fast.

I’m thinking about making my own but I’m not sure where to
start. Do you have any points or suggestions? Many thanks

Douglas
6 years ago

Thank you for sharing your thoughts. I really appreciate your
efforts and I am waiting for your further post thanks once again.

Noah
6 years ago

I am sure this post has touched all the internet people, its really really nice article
on building up new website.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.