Mainos:

Sote-uudistuksessa on mahdollista parantaa mielenterveys- ja päihdepalveluja

Julkaistu 7.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on mahdollista parantaa mielenterveys- ja päihdetyön toimivuutta. YhdessäMielin -hanke on koonnut toimivia malleja, joilla mielenterveys- ja päihdepalveluja voidaan uudistaa. Hanke otti kansalaiset, palveluiden käyttäjät ja heidän omaisensa mukaan selvitystyöhön. Hanke korostaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen tärkeyttä peruspalveluissa.

Kuntien terveydenhuollon menoista yhä pienempi osuus ohjautuu mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2015 terveydenhuollon menoista 4,3 prosenttia ohjattiin mielenterveyspalveluihin, kun vielä vuonna 2000 määrä oli 5,5 prosenttia. Tutkimusten mukaan ilman mielenterveystyön tehostamista mielenterveysongelmien aiheuttamat kustannukset todennäköisesti kasvavat. Mielenterveyden häiriöihin liittyvät sairauspäivärahakaudet pienentävät bruttokansantuotetta 0,3–0,4 prosenttia. Jos mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenisi 10–15 prosenttia, bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosentilla.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut osaksi peruspalveluja

Varhainen ja oikea-aikainen apu ehkäisee tilanteiden monimutkaistumista ja vähentää kustannuksia. Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden mukaan peruspalveluihin yhdistetyt perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat vaikuttavin ja kustannustehokkain järjestämistapa. Perusterveydenhuollossa pitää siksi olla saatavilla laatuvaatimukset täyttävät mielenterveyspalvelut, myös kiireellisinä. Sosiaali- ja terveyskeskusten palveluja täydentämään tarvitaan ihmisten arjessa toimivia etsiviä ja matalan kynnyksen palveluja, joissa hyödynnetään vertaistukea ja järjestöjä.

Asiakasosaamista ja koordinaatiovastuuta selkiytettävä

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen eri toimijoiden yhteistyötä on parannettava, koordinointia selkiytettävä ja asiakassuhteeseen liittyvää osaamista lisättävä. Internetissä toimivat auttamisen muodot pitää saada laajalti käyttöön ja ammattilaisten tulee tuntea niiden mahdollisuudet. Esimerkkejä helposti tavoitettavista palveluista ovat sähköiset ajanvaraukset ja aina avoinna olevat puhelinpalvelut.

Tutkimusten mukaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaat tarvitsevat vahvaa asiakaskeskeistä palveluohjausta voidakseen käyttää valinnanvapautta ja hankkia palveluja esimerkiksi asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla. Ilman palveluohjausta valintojen tekeminen voi olla mahdotonta potilaiden vaihtelevan toimintakyvyn, muuttuvien palvelutarpeiden ja alentuneen päätöksentekokyvyn vuoksi. Mielenterveyskuntoutujien henkilökohtaisesta budjetista on ulkomailla myönteisiä kokemuksia. Henkilökohtainen budjetti aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia, mutta tukee palvelujen monimuotoistumista ja siirtää painopisteen terveyspalveluista arjen tuen palveluihin.

Mainos:

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen valinnanvapaudessa on tärkeää markkinoiden ohjaus, tuottajien velvoittaminen yhteistyöhön ja kokemusasiantuntemuksen käyttö palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa.

Panostamalla kuntoutukseen voidaan ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä. Myös psykoterapiaan pääsyä ongelmien alkuvaiheessa tulee helpottaa. Oikea-aikaisen lyhytkestoisen psykoterapian avulla noin puolet psyykkisiä häiriöitä kokevista toipuu ja vielä useammat hyötyvät hoidosta.

Mielenterveys- ja päihdetyöhön tarvitaan myös seurantaa tukemaan palveluiden oikeansuuntaista kehitystä. Keskeisiä mittareita ovat palveluiden saavutettavuus, asiakastyytyväisyys, kokemusasiantuntemuksen hyödyntäminen, palveluohjauksen toimivuus, palvelujen laatu sekä henkilökunnan osaaminen ja pysyvyys.

Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut -raportti
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ongelmia voidaan ratkaista -katsaus

YhdessäMielin -hankkeen toteuttivat Suomen Mielenterveysseura, A-klinikkasäätiö, Evipro Oy, Koulutetut kokemusasiantuntijat KoKoA ry, London School of Economics and Political Science (LSE) ja Åbo Akademi. Hanketta johti Suomen Mielenterveysseura.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Näit todettakoot
Näit todettakoot
8 years ago

Minun päihdeongelmani paranee vasta sitten kun kusipäiset kepulaiset ja kokoomuslaiset on ajettu eduskunnasta kokonaan pihalle, juuri näiden kusipäiden johdosta vitutus ja maksuvaikeudet lisääntyy.

huugo
huugo
8 years ago

Nykyään lääkärit epäilevät heti mielenterveyttä jos menet hieman apeana vastaanotolle vaikka kovan flunssan takia ja erityisesti jos olet työtön. Eteen työnnetään A4 johon pitää vastailla rasti ruutuun menetelmällä. Pistetytetään ja annetaan tuomio onko hullu vai ei ja tarvitseeko välittömästi ensihätään mielialalääkkeitä.

valelääkäri
valelääkäri
8 years ago

huugo; nykypäivän tk-lääkärin työ pähkinänkuoressa 😀 harmi että suuret lääkeyhtiöt on palkannut aivottomat juuri valmistuneet ja vähän vanhemmatkin ”kokeneemmat” lääkärit tähän mielialalääke/neurolepti bisnekseen mukaan… itse kutsun hömpäksi tätä koko touhua yhtä järkevää ku tunnelin rakentaminen suomen ja viron välille tai suurmoskeijan rakentaminen helsinkiin 😀

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu 23.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.