Sosiaalitoimi kehotti tulipalon vuoksi kodittomaksi joutunutta miestä telttailemaan – Sakari asuu nyt Limingan kunnantalon pihalla

Julkaistu 3.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Liminkalainen Sakari Sippala on ollut sairauslomalla töistään marraskuusta asti. Sakarin ongelmat alkoivat, kun autotallissa olleesya aggregaatista peräisin oleva kipinä sytytti tulipalon, joka poltti koko autotallin maan tasalle.

Tulipalossa tuhoutui koko autotallin sisältö: auto, työkalut sekä lasten harrastusvälineet. Vaikka palo ei ehtinyt levitä Sippalan omistamaan omakotitaloon asti,  se aiheutti silti pahat savuvahingot, joiden vuoksi Sippala joutui evakkoon talostaan. Hän asui pari ensimmäistä viikkoa hotellissa ja kavereiden nurkissa.

Sitten Sippala sai Limingan sosiaalitoimen kautta asunnon puoleksitoista kuukaudeksi. Sippala kuitenkin oireili koko ajan talossa. Syyksi hän epäilee hometta.

– Koko ajan on 38–39 astetta kuumetta ja nokka niin tukossa, ettei voi nukkua, sanoo Sippala.

Sosiaalitoimi tarjosi Sippalalle asunnon siksi aikaa, että hän saisi selvitettyä muun muassa vakuutusasiat kuntoon tulipalon jäljiltä. Asia ei ole kuitenkaan edennyt vielä vakuutusyhtiössä, sillä palon tutkinta on edelleen kesken.

Tilapäisen asunnon vuokrasopimus loppui kuun vaihteessa, eikä sosiaalitoimi jatkanut sitä. Sippala ei ole saanut myöskään uutta asuntoa.

Sippalan mukaan sosiaalitoimi ei tarjoa hänelle enää asuntoa, sillä Kela ei ole myöntänyt hänelle asumistukea eikä Sippala ole maksanut vuokraa. Sippalalla ei ole varaa maksaa vuokraa omasta pussistaan.

Sippala kertoo saaneensa asuntokyselyihin tylyn vastauksen sosiaalityöntekijältä.

– Minulle sanottiin, että ota teltta ja mene naapurin pihalle asumaan, Sippala ihmettelee.

Protestiksi Sippala päätti pystyttää teltan Limingan kunnantalon pihalle. Kaupasta piti käydä hakemassa uusi teltta, sillä vanha teltta paloi autotallin mukana. Sippalan Sisu-koira tulee myös telttaan asumaan isäntänsä mukana.

Sippala yllättyi siitä, miten monimutkaista sosiaalitoimen ja Kelan kanssa asiointi on ollut. Häntä harmittaa, että äkillinen asunnon tarve on aiheuttanut rutkasti paperitöitä ja päänvaivaa, ja silti asuntoa ei nyt ole.

– Kuukauden päivät olen rampannut joka toimistossa. Minulle on sanottu, että pitäisi Ouluun muuttaa. Mutta minun pitää hoitaa näitä tulipaloon liittyviä asioita täällä, ja lapset asuvat ex-vaimon tykönä täällä, Sippala kertoo.

– Näin meitä täällä hoidetaan, Sippala puuskahtaa.

Limingan sosiaalitoimi vaitonainen asiasta

Limingan sosiaalitoimi ei voi kommentoida yksittäistä tapausta, sillä yksityisten ihmisten asiat keskustellaan kyseessä olevan henkilön kanssa.

Sosiaalityöntekijän Sakari Sippalalle antama ohje teltassa naapurin pihalla nukkumisesta kuulostaa kuitenkin asiattomalta Limingan sosiaalipuolen johtajienkin korvin kuultuna.

- Eihän se asialliselta kuulosta, ennemminkin merkilliseltä. Viranhoitajat kyllä tietävät, että asiakkaiden kanssa tulee aina käyttää asiallista kieltä, painottaa hoito- ja hoivatyönjohtaja Riitta Ruottinen.

- Kunnan sosiaalityöntekijöiden kanssa käydään aina keskustelua siitä, miten asiakkaita ohjeistetaan asianmukaisesti, valistaa Limingan perusturvajohtaja Irma Toivanen.

Kummallakaan henkilöllä ei ole tarkkaa tietoa kyseessä olevasta tapauksesta.

Toivanen korostaa, että kunta toimii kaikissa tilanteissa lain ja annettujen ohjeiden mukaan.

- Tässäkin tapauksessa oletan, että ohjeiden mukaan on toimittu, tuumaa Toivanen.

Lähde: Kaleva 1, 2

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.