Mainos:

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutukseen 10 miljoonaa euroa

Julkaistu 3.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt korkeakouluille 10 miljoonan euron erityisavustukset, joilla kehitetään lääketieteen sekä sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutusta. Samalla edistetään korkeakoulutuksen digitalisaatiota sekä luodaan avointa koulutusta ja oppimateriaaleja. Hankkeet ovat korkeakoulujen omia ehdotuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä 2017 Osaamisella soteen -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveysalan koulutusta siten, että se vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksen tarpeisiin.

Sote-uudistus muuttaa alan henkilöstön osaamistarpeita. Alan ammattilaisten osaaminen on avainasemassa uudistuksen onnistumisen kannalta. Meidän on varmistettava, että henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Sote-alan ja lääketieteen koulutuksen uudistumista tuetaan yhteensä 10 miljoonan euron avustuksilla korkeakouluille. Avustukset ovat osa Korkeakoulutuksen kehittäminen -kärkihanketta, jossa tuetaan myös Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita.

– Avustusta saavat hankkeet modernisoivat ja yhtenäistävät sote-alan koulutusta tilanteessa, jossa alan osaamistarpeet ovat muutoksessa. Nyt rahoitettavilla hankkeilla koulutusta uudistetaan sisällöllisesti ja luodaan uusia toimintamalleja, digitaalisia oppimisympäristöjä ja opintotarjontaa, opetusministeri sanoo.

Mainos:

Rahoitettavissa hankkeissa luodaan esimerkiksi pedagogisia ratkaisuja ja yhteisiä opetussisältöjä sote-aloille ja lääketieteisiin, yhtenäistetään koulutussisältöjä korkeakoulujen välillä sekä kehitetään monialaista palliatiivisen eli parantumattomasti sairaiden hoitotyön koulutusta.

Rahoitettavat hankkeet ovat yhteistyöhankkeita, eli päähakijan lisäksi rahoitusta saavat korkeakoulujen välisten sopimusten mukaisesti myös muut hankkeeseen osallistuvat korkeakoulut. Hankkeiden toteuttamiseen osallistuvat kaikki 23 ammattikorkeakoulua sekä 7 yliopistoa. Hankkeet palvelevat sekä tutkinto-opiskelijoita että jatkuvaa oppimista.

Yhteensä korkeakoulut hakivat 150 miljoonaa euroa avustusta 99 hankkeeseen. Lisää päätöksiä rahoitettavista kehittämishankkeista tehdään pääsiäisen jälkeen. Yhteensä avustuksina jaetaan enintään 40 miljoonaa euroa. Rahoitettavat hankkeet käynnistyvät vuonna 2018 ja päättyvät vuonna 2020.

Sote-uudistus tuottaa uusia osaamistarpeita

Osaamisella soteen -hankkeen ohjausryhmä on tänään jättänyt ministeriölle väliraportin, jossa on kartoitettu sote-uudistuksen edellyttämiä täydennyskoulutustarpeita. Ohjausryhmän mukaan uusia osaamistarpeita syntyy sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen että palvelujen uudistamisesta.

Keskeisiksi osaamistarpeiksi on tunnistettu mm. uudet toiminta- ja palvelumuodot, asiakaslähtöinen toimintakulttuuri, tietoon perustuva toiminta, monialaisissa tiimeissä työskentely ja uuden palvelujärjestelmän tunteminen.

Muutoksen johtaminen edellyttää vahvaa sote-palveluiden kehittämisen osaamista. Myös tehtävänkuvia kehittämällä voidaan tukea sote-uudistuksen tavoitteita. Koulutusjärjestelmä tukee osaamisen uudistamista. Työnantajien vastuulla on järjestää täydennyskoulutusta. Osaamisen kehittäminen edellyttää tiivistä sote-järjestelmän ja koulutuksen tarjoajien yhteistyötä maakunnissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistaminen edellyttää sekä tutkintoon johtavan koulutuksen että sitä täydentävän koulutuksen kehittämistä. Osaamisella soteen -hankkeessa käsitellään seuraavaksi laajassa asiantuntijayhteistyössä tutkintoon johtavan koulutuksen muutostarpeita.

Lähde: OKM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Nuokin ”entraamiset” tulevat valumaan suoraan… tiedätte kyllä keille!

Minulla on
Minulla on
8 years ago

Voisi olla hyväksi opettaa tuleville viranhaltijoille se tosiasia että kaikilla ei ole pankkitunnuksia eikä kaikilla ole tietokonetta. Monesti on suu loksahtanut auki kun sanoo ettei ole pankkitunnuksia. Minulla on vielä pankkikirja. Kuinka moni on sellaisen nähnyt?

Vaikka sähköinen yhteiskunta antaakin mahdollisuuksia, niin laki määrää että toistaiseksi kaikki asiat on voitava saada paperisina. Myös lääkereseptit. Ja siitähän sitä sitten kummastelu nousee kun ei tahdo reseptilomakkeita löytyä mistään eikä ”omakantaan” pääse kun ei ole pankkitunnuksia.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu 23.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.