Sinustako poliisi? Hae koulutukseen nyt!

Julkaistu 23.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Kiinnostaako poliisin työ kentällä vai sopisivatko rikostutkijan tehtävät sinulle paremmin? Poliisikoulutus antaa valmiudet molempiin!

Poliisiammattikorkeakoulu etsii nyt uusia opiskelijoita lokakuussa 2018 alkavaan poliisikoulutukseen. Hakujakso poliisi (AMK) -tutkintoon alkaa 23. tammikuuta ja päättyy 28. helmikuuta. Haku on tällä kertaa vain suomenkielinen.

Polamk ei ole mukana yhteishaussa, vaan koulutukseen on neljä hakujaksoa vuodessa. Ruotsinkielinen koulutus alkaa pääsääntöisesti puolentoista vuoden välein. Hakujaksojen aikataulut löytyvät verkkosivuilta kohdasta Hakujaksot ja aikataulut.

AMK-tutkintokoulutuksen valintaperusteet on päivitetty ja ne tulevat voimaan 23.1. alkavalla hakujaksolla. Muutokset ovat pieniä: ohjeissa on tarkennettu esimerkiksi koulutodistusten toimittamiseen liittyviä yksityiskohtia.

Verkkosivuilla hakijalle tietoa ja uusi valintakoekirja

Poliisi (AMK) -tutkintoon haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta. Opiskelijat valitaan kaksivaiheisen valintakokeen perusteella.

- Valintakokeessa eniten pisteitä voi saada soveltuvuuden arvioinnista, jonka osuus on yhteensä 50 prosenttia. Kirjallisesta kokeesta on jaossa 30 prosenttia kokonaispisteistä, ja kuntokokeen osuus on 20 prosenttia, Polamkin opintoasiainpäällikkö Jyrki Haapala kertoo.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa koulutukseen hakeva suorittaa kuntokokeen ja kirjallisen kokeen sekä psykologisia testejä. Kokeessa parhaiten menestyneet kutsutaan jatkoon. Toisessa vaiheessa on vuorossa yksilö- ja ryhmätehtävä, lisää psykologisia testejä sekä henkilökohtainen haastattelu. Lopuksi valintakokeessa parhaiten menestyneiden soveltuvuus arvioidaan vielä terveyden ja nuhteettomuuden osalta ennen kuin he saavat lopullisen hyväksynnän koulutukseen.

Poliisikoulutukseen ja siihen hakemiseen liittyvät tiedot ja hakuvaatimukset on koottu osoitteeseen polamk.fi/haku. Sivuilta löytyvät myös valintakokeen lukumateriaali ja videot kuntokokeesta sekä esimerkki kirjallisen kokeen tehtävästä.

- Valintakokeen eri osakokeista kannattaa ottaa selvää hyvissä ajoin. Kokeeseen voi harjoitella - eikä pelkästään kuntokokeeseen, vaan myös kirjalliseen kokeeseen, Haapala kannustaa.

Kirjallinen koe on essee, jota varten pitää lukea Polamkin verkkosivuilla oleva artikkelikokoelma. Kirjan juuri julkaistu, uusi versio on käytössä ensimmäisen kerran 23.1. alkavalla hakujaksolla.

Edellisellä hakujaksolla lähes tuhat hakijaa

Edellisellä, 28.12. päättyneellä hakujaksolla suomenkieliseen poliisi (AMK) -tutkintokoulutukseen oli 970 hakijaa. Heistä helmikuussa järjestettävään valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen kutsuttiin 923. Tämän valintaryhmän valintakoekirja on vielä vuonna 2016 julkaistu versio ja myös valintaperusteet ovat entiset. Tämän vuoden elokuussa alkavan koulutuksen aloituspaikkamäärätavoite on 100.

Ruotsinkielisen poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen aloitusta siirrettiin tämän vuoden tammikuusta elokuuhun.

- Tavoitteena on, että seuraavan ruotsinkielisen poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen aloittaisi 25 opiskelijaa. Aiemmin valittiin jo 12 opiskelijaa. Joulukuussa päättyneessä täydennyshaussa oli 115 hakijaa. Heistä 108 kutsuttiin valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen, joka järjestetään helmikuussa, Jyrki Haapala kertoo.

Ruotsinkielisen koulutuksen valintakokeessa ei tällä hakukierroksella ole muutoksia. Tulevat muutokset päivitetään ruotsinkielisille verkkosivuille myöhemmin.

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk(at)poliisi.fi, p. 0295 418 301

» Tutustu valintakoekirjaan

» Valintaperusteet 23.1. alkavalla hakujaksolla

» Valintaperusteet 28.12. päättyneellä hakujaksolla

» Tutustu uratarinoihin: polamk.fi/poliisiainesta

Lähde: Poliisi

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Ei helvetissä
Ei helvetissä
8

Täytyy olla päästään vialla joka meinaa tulevaisuuden ammatiksi poliisin ammattia. Täällä on meno pian kuin ruotsissa, pommit paukkuu ja revoverit laulaa poliisiasemien edessä. Noo ehkä joku napoleon sentään hakee.

Jeppes
Jeppes
8

Joskus olisi voinut jopa harkita, nykyään noloin ammatti mitä kuvitella saattaa, poliittisesti vinoutuneen poliisijohdon aiheuttaman uskottavuuden menetyksen vuoksi sekä rivipoliiisien alistetun aseman vuoksi korruptoituneessa, politisoituneessa ja punaviherpaskiaisilla solutetussa hierarkiassa. Mielipiteitä kyttäävistä politrukeista nyt puhumattakaan.

"Charlie"
"Charlie"
8

Suvakit pilaavat poliisin hyvän maineen ja ennenkaikkea moraalisen selkärangan.
Poliisi sana tuo nykyään ensimmäiseksi mieleen seuraavaa: parodia, vihapenkki, kongopoliisi, poliisileijona pakenee ja piiloutuu, patukkaa taikavanttuuseen.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu eilen 10:07 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.