Mainos:

Sinustako poliisi? Hae koulutukseen nyt!

Julkaistu 23.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Kiinnostaako poliisin työ kentällä vai sopisivatko rikostutkijan tehtävät sinulle paremmin? Poliisikoulutus antaa valmiudet molempiin!

Poliisiammattikorkeakoulu etsii nyt uusia opiskelijoita lokakuussa 2018 alkavaan poliisikoulutukseen. Hakujakso poliisi (AMK) -tutkintoon alkaa 23. tammikuuta ja päättyy 28. helmikuuta. Haku on tällä kertaa vain suomenkielinen.

Polamk ei ole mukana yhteishaussa, vaan koulutukseen on neljä hakujaksoa vuodessa. Ruotsinkielinen koulutus alkaa pääsääntöisesti puolentoista vuoden välein. Hakujaksojen aikataulut löytyvät verkkosivuilta kohdasta Hakujaksot ja aikataulut.

AMK-tutkintokoulutuksen valintaperusteet on päivitetty ja ne tulevat voimaan 23.1. alkavalla hakujaksolla. Muutokset ovat pieniä: ohjeissa on tarkennettu esimerkiksi koulutodistusten toimittamiseen liittyviä yksityiskohtia.

Verkkosivuilla hakijalle tietoa ja uusi valintakoekirja

Poliisi (AMK) -tutkintoon haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta. Opiskelijat valitaan kaksivaiheisen valintakokeen perusteella.

Mainos:

- Valintakokeessa eniten pisteitä voi saada soveltuvuuden arvioinnista, jonka osuus on yhteensä 50 prosenttia. Kirjallisesta kokeesta on jaossa 30 prosenttia kokonaispisteistä, ja kuntokokeen osuus on 20 prosenttia, Polamkin opintoasiainpäällikkö Jyrki Haapala kertoo.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa koulutukseen hakeva suorittaa kuntokokeen ja kirjallisen kokeen sekä psykologisia testejä. Kokeessa parhaiten menestyneet kutsutaan jatkoon. Toisessa vaiheessa on vuorossa yksilö- ja ryhmätehtävä, lisää psykologisia testejä sekä henkilökohtainen haastattelu. Lopuksi valintakokeessa parhaiten menestyneiden soveltuvuus arvioidaan vielä terveyden ja nuhteettomuuden osalta ennen kuin he saavat lopullisen hyväksynnän koulutukseen.

Poliisikoulutukseen ja siihen hakemiseen liittyvät tiedot ja hakuvaatimukset on koottu osoitteeseen polamk.fi/haku. Sivuilta löytyvät myös valintakokeen lukumateriaali ja videot kuntokokeesta sekä esimerkki kirjallisen kokeen tehtävästä.

- Valintakokeen eri osakokeista kannattaa ottaa selvää hyvissä ajoin. Kokeeseen voi harjoitella - eikä pelkästään kuntokokeeseen, vaan myös kirjalliseen kokeeseen, Haapala kannustaa.

Kirjallinen koe on essee, jota varten pitää lukea Polamkin verkkosivuilla oleva artikkelikokoelma. Kirjan juuri julkaistu, uusi versio on käytössä ensimmäisen kerran 23.1. alkavalla hakujaksolla.

Edellisellä hakujaksolla lähes tuhat hakijaa

Edellisellä, 28.12. päättyneellä hakujaksolla suomenkieliseen poliisi (AMK) -tutkintokoulutukseen oli 970 hakijaa. Heistä helmikuussa järjestettävään valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen kutsuttiin 923. Tämän valintaryhmän valintakoekirja on vielä vuonna 2016 julkaistu versio ja myös valintaperusteet ovat entiset. Tämän vuoden elokuussa alkavan koulutuksen aloituspaikkamäärätavoite on 100.

Ruotsinkielisen poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen aloitusta siirrettiin tämän vuoden tammikuusta elokuuhun.

- Tavoitteena on, että seuraavan ruotsinkielisen poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen aloittaisi 25 opiskelijaa. Aiemmin valittiin jo 12 opiskelijaa. Joulukuussa päättyneessä täydennyshaussa oli 115 hakijaa. Heistä 108 kutsuttiin valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen, joka järjestetään helmikuussa, Jyrki Haapala kertoo.

Ruotsinkielisen koulutuksen valintakokeessa ei tällä hakukierroksella ole muutoksia. Tulevat muutokset päivitetään ruotsinkielisille verkkosivuille myöhemmin.

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk(at)poliisi.fi, p. 0295 418 301

» Tutustu valintakoekirjaan

» Valintaperusteet 23.1. alkavalla hakujaksolla

» Valintaperusteet 28.12. päättyneellä hakujaksolla

» Tutustu uratarinoihin: polamk.fi/poliisiainesta

Lähde: Poliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Ei helvetissä
Ei helvetissä
8

Täytyy olla päästään vialla joka meinaa tulevaisuuden ammatiksi poliisin ammattia. Täällä on meno pian kuin ruotsissa, pommit paukkuu ja revoverit laulaa poliisiasemien edessä. Noo ehkä joku napoleon sentään hakee.

Jeppes
Jeppes
8

Joskus olisi voinut jopa harkita, nykyään noloin ammatti mitä kuvitella saattaa, poliittisesti vinoutuneen poliisijohdon aiheuttaman uskottavuuden menetyksen vuoksi sekä rivipoliiisien alistetun aseman vuoksi korruptoituneessa, politisoituneessa ja punaviherpaskiaisilla solutetussa hierarkiassa. Mielipiteitä kyttäävistä politrukeista nyt puhumattakaan.

"Charlie"
"Charlie"
8

Suvakit pilaavat poliisin hyvän maineen ja ennenkaikkea moraalisen selkärangan.
Poliisi sana tuo nykyään ensimmäiseksi mieleen seuraavaa: parodia, vihapenkki, kongopoliisi, poliisileijona pakenee ja piiloutuu, patukkaa taikavanttuuseen.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.