https://nykysuomi.com/sinustako-poliisi-hae-koulutukseen-nyt-2/

Kotimaa

Sinustako poliisi? Hae koulutukseen nyt!

Julkaistu 23.1.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Kiinnostaako poliisin työ kentällä vai sopisivatko rikostutkijan tehtävät sinulle paremmin? Poliisikoulutus antaa valmiudet molempiin!

Poliisiammattikorkeakoulu etsii nyt uusia opiskelijoita lokakuussa 2018 alkavaan poliisikoulutukseen. Hakujakso poliisi (AMK) -tutkintoon alkaa 23. tammikuuta ja päättyy 28. helmikuuta. Haku on tällä kertaa vain suomenkielinen.

Polamk ei ole mukana yhteishaussa, vaan koulutukseen on neljä hakujaksoa vuodessa. Ruotsinkielinen koulutus alkaa pääsääntöisesti puolentoista vuoden välein. Hakujaksojen aikataulut löytyvät verkkosivuilta kohdasta Hakujaksot ja aikataulut.

AMK-tutkintokoulutuksen valintaperusteet on päivitetty ja ne tulevat voimaan 23.1. alkavalla hakujaksolla. Muutokset ovat pieniä: ohjeissa on tarkennettu esimerkiksi koulutodistusten toimittamiseen liittyviä yksityiskohtia.

Verkkosivuilla hakijalle tietoa ja uusi valintakoekirja

Poliisi (AMK) -tutkintoon haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta. Opiskelijat valitaan kaksivaiheisen valintakokeen perusteella.

- Valintakokeessa eniten pisteitä voi saada soveltuvuuden arvioinnista, jonka osuus on yhteensä 50 prosenttia. Kirjallisesta kokeesta on jaossa 30 prosenttia kokonaispisteistä, ja kuntokokeen osuus on 20 prosenttia, Polamkin opintoasiainpäällikkö Jyrki Haapala kertoo.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa koulutukseen hakeva suorittaa kuntokokeen ja kirjallisen kokeen sekä psykologisia testejä. Kokeessa parhaiten menestyneet kutsutaan jatkoon. Toisessa vaiheessa on vuorossa yksilö- ja ryhmätehtävä, lisää psykologisia testejä sekä henkilökohtainen haastattelu. Lopuksi valintakokeessa parhaiten menestyneiden soveltuvuus arvioidaan vielä terveyden ja nuhteettomuuden osalta ennen kuin he saavat lopullisen hyväksynnän koulutukseen.

Poliisikoulutukseen ja siihen hakemiseen liittyvät tiedot ja hakuvaatimukset on koottu osoitteeseen polamk.fi/haku. Sivuilta löytyvät myös valintakokeen lukumateriaali ja videot kuntokokeesta sekä esimerkki kirjallisen kokeen tehtävästä.

- Valintakokeen eri osakokeista kannattaa ottaa selvää hyvissä ajoin. Kokeeseen voi harjoitella - eikä pelkästään kuntokokeeseen, vaan myös kirjalliseen kokeeseen, Haapala kannustaa.

Kirjallinen koe on essee, jota varten pitää lukea Polamkin verkkosivuilla oleva artikkelikokoelma. Kirjan juuri julkaistu, uusi versio on käytössä ensimmäisen kerran 23.1. alkavalla hakujaksolla.

Edellisellä hakujaksolla lähes tuhat hakijaa

Edellisellä, 28.12. päättyneellä hakujaksolla suomenkieliseen poliisi (AMK) -tutkintokoulutukseen oli 970 hakijaa. Heistä helmikuussa järjestettävään valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen kutsuttiin 923. Tämän valintaryhmän valintakoekirja on vielä vuonna 2016 julkaistu versio ja myös valintaperusteet ovat entiset. Tämän vuoden elokuussa alkavan koulutuksen aloituspaikkamäärätavoite on 100.

Ruotsinkielisen poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen aloitusta siirrettiin tämän vuoden tammikuusta elokuuhun.

- Tavoitteena on, että seuraavan ruotsinkielisen poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen aloittaisi 25 opiskelijaa. Aiemmin valittiin jo 12 opiskelijaa. Joulukuussa päättyneessä täydennyshaussa oli 115 hakijaa. Heistä 108 kutsuttiin valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen, joka järjestetään helmikuussa, Jyrki Haapala kertoo.

Ruotsinkielisen koulutuksen valintakokeessa ei tällä hakukierroksella ole muutoksia. Tulevat muutokset päivitetään ruotsinkielisille verkkosivuille myöhemmin.

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk(at)poliisi.fi, p. 0295 418 301

» Tutustu valintakoekirjaan

» Valintaperusteet 23.1. alkavalla hakujaksolla

» Valintaperusteet 28.12. päättyneellä hakujaksolla

» Tutustu uratarinoihin: polamk.fi/poliisiainesta

Lähde: Poliisi

https://nykysuomi.com/venaja-propagandisti-backmanin-salainen-sopimus-hs-toimittajan-kanssa-raportoi-usasta-backmanille-2000e-kuussa/

Kotimaa

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

https://nykysuomi.com/maalittaminen-ja-vaaran-tiedon-agitaattorit-uhkaavat-ihmisten-turvallisuutta/

Näkökulma

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

https://nykysuomi.com/mies-yritti-sahata-tiensa-sisaan-kauppaan-kajaanissa-poliisi-keskeytti-erikoisen-murtoyrityksen/

Kotimaa

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

https://nykysuomi.com/kuolemaan-johtanut-liikenneonnettomuus-laitilassa-yksi-menehtyi/

Kotimaa

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.