Mainos:

Selvityshenkilöt: Lapissa tarvitaan jatkossakin kaksi päivystävää sairaalaa

Julkaistu 23.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Selvityshenkilöt suosittavat, että Lapin maakunnassa on jatkossakin kaksi ympärivuorokautista yhteispäivystystä eli Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä ja Lapin keskussairaala Rovaniemellä. Nämä tulisi yhdistää hallinnollisesti saman johdon alaisuuteen 1.1.2020. Lisäksi selvityshenkilöt ehdottavat, että pitkien välimatkojen vuoksi jokaisessa Lapin kunnassa on oltava sote-keskus.

Selvityshenkilöt Maija Rask ja Hannes Manninen laativat perhe- ja peruspalveluministeri Saarikon toimeksiannosta ehdotuksen Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon työnjaoksi ja perusterveydenhuollon verkoksi tulevassa Lapin maakunnassa.

Selvityshenkilöt ehdottavat, että pitkien välimatkojen vuoksi jokaisessa kunnassa on oltava sote-keskus, jonka palveluvalikoiman laajuus räätälöidään tapauskohtaisesti. Ympärivuorokautinen kiireellisen hoidon päivystys on välttämätön Inarin kuntakeskuksessa Ivalossa kuten nykyisinkin. Sen lisäksi tarvitaan arki-iltoina ja viikonloppuina päivisin päivystykset Itä-Lapin ja Tunturi-Lapin seutukunnissa. Lapin olosuhteissa myös etäpalveluilla on suuri merkitys hyvän ja nopean hoidon tarjoamisessa.

Selvityshenkilöiden mukaan Lapin maakunta pystyy hillitsemään hoitomenojen kasvua hallituksen  edellyttämällä tavalla vain silloin, jos perusterveydenhuoltoa vahvistetaan ja sairaaloiden työnjako suunnitellaan tarkoituksenmukaisesti. Perusterveydenhuollossa hoitokriteerit on yhtenäistettävä. Sote-keskusten toiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota terveyden edistämiseen. Tällä saavutetaan pitkällä aikavälillä suurimmat sairaanhoidon kustannussäästöt.

Lapin ja Länsi-Pohjan sairaalapäivystyksille työnjako 1.1.2020 alkaen

Selvityshenkilöt suosittavat, että Lapin maakunnassa on vuosina 2018 – 2019 Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalat, joissa molemmissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Molemmissa sairaaloissa tehdään anestesiaa ja leikkaussaliolosuhteita vaativia leikkauksia. Molemmissa on myös synnytysosasto.

Mainos:

1.1.2020 alkaen Lapin maakunnassa olisi yksi sairaala, jolla on kaksi päivystävää toimintayksikköä: Rovaniemellä ja Kemissä. Tämä on edellytys sille, että alueen asukkaiden perustuslain mukaiset sosiaaliset oikeudet ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut voivat toteutua yhdenvertaisesti. Selvityshenkilöt ovat arviossaan ottaneet huomioon Kemi-Tornio-alueen mittavan teollisuuskeskittymän ja vilkkaan liikenteen.

Rovaniemellä sairaala olisi laajan päivystyksen ympärivuorokautinen yhteispäivystysyksikkö, jossa toimii laajalti lääketieteen erikoisaloja. Kemissä sairaala toimisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, jossa on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon. Selvityshenkilöiden mukaan molemmissa yksiköissä olisi synnytysosasto ja niissä tehtäisiin päivystyksellisiä ja anestesiaa vaativia erikoisalojen leikkauksia tietyn työnjaon mukaisesti. Sairaalan yksiköt tekisivät yhteistyötä Oulun yliopistosairaalan kanssa.

Maakunnan erikoissairaanhoidon ja erikoisalojen johtaminen sekä tukipalvelut voitaisiin yhdistää hallinnollisesti 1.1.2020 alkaen. Tämä ei liene kaikilta osin mahdollista niin kauan kun Kemin Länsi-Pohjan sairaalan erikoissairaanhoidosta vastaa toinen palveluntuottaja eli Mehiläinen Länsi-Pohja Oy. Päätöksistä on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.  Selvityshenkilöiden mukaan sopimus sisältää tavanomaisesta käytännöstä poikkeavia ehtoja ja vinoumia päätösvallassa. Siksi lainsäätäjän tulee erikseen harkita, onko tarkoituksenmukaista velvoittaa maakunta ottamaan vastuu tällaisista sopimuksista.

Ehdotus Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon työnjaoksi ja perusterveydenhuollon verkoksi

Lähde: STM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Kun tuntee Sipilän hallituksen ”arvopohjan” ei tuolla ”selvitystyöllä” ole persepaperinkaan arvoa, sillä niin monta kertaa suomalaisessa politiikassa on nähty se, että mitä järkevämpi ja kansan pään nyökyttelemään saavan raportin, joka täytyy käydä ensin peruskalliosta kopsaamassa paperille kissi-kaulus -väelle kun eivät päät pilvissä ja pilvessä muutoin sitäkään ilman käsitä ja ymmärrä.
Lapissa välimatkat ovat pitkät, niin pitkät etteivät lanthalaiset sitä voi käsittää, puhumattakaan Helsingin ”suurkaupungin” vihreät, jossa jo 300 m on sellainen matka ettei sitä voi ilman bussiin hyppäämistä saavuttaa. Kun on kyse suomalaisten ”hyvinvointivaltion” purkutalkoista tullaan todennäköisesti Lappiin ”saamaan” tasan yksi päivystävä sairaala, sillä laskelmien mukaan pilkkua sopivasti siirrellen saadaankin sellainen keskiarvo, että vuositasolla vaa’tettuna kahden ylläpitäminen ei kannata sitten millään, vaan harvakseen henkensä heittäen rahassa mitattuna ”säästöinä” tulee hyvin huomattava summa, jota yli-pätevä ja tunnetusti kamreeri henkinen sentinvenyttäjä hallitus etunenässä pitkänenäinen Petteri Orpo (KOK) ei voi ohittaa sen enempää kuin ”rikastuttaja” valkoista huoraa väh. kourimatta.
Säästynyt summa 1 sairaalan lahtaamisesta hallitus tallettaa veroparatiisisaarelle omalla nimellään, silläl Sipilän hallitushan tuo on nimeltäänkin. Vielä valovoimaisempi kohde on tietenkin haittamaahanmuuton lisääminen ja partalasten hyvinvointiin panostaminen maksettavina ”lapsilisinä” niin ”vauvoille” kuin ”vauvojen” tekemille vauvoille sekä väistämättä pian välttämättömille leskeneläkkeille äitien kuollessa ”kätkytkuoleman”.

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8 years ago

Tässä on ortopedi Antti Heikkilän artikkeleita mm. Soteen liittyen:

”Sotesta, pakkorokotuksista ja maidosta”,
http://www.anttiheikkila.com/blogi/sotesta-pakkorokotuksista-ja-maidosta/

”Sipilän hallitus pettää Suomen kansan”,
http://www.anttiheikkila.com/blogi/sipilan-hallitus-pettaa-suomen-kansan/

”SOTEn valinnanvapaus on todellinen uhka”,
http://www.anttiheikkila.com/blogi/soten-valinnanvapaus-on-todellinen-uhka/

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.