Mainos:

Ruokahävikkiä voidaan vähentää kehittämällä lainsäädäntöä

Julkaistu 13.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Eilen julkaistu selvitys osoittaa, että lainsäädännön hienosäädöllä olisi mahdollista ehkäistä ruokahävikin syntymistä ilman että elintarviketurvallisuus vaarantuu.

Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisessa ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa, alkutuotannosta kuluttajaan, keskimäärin 450 miljoonaa kiloa vuodessa. Vähentämistoimia tarvitaan läpi ketjun, jotta asetettuihin ruokahävikin vähentämistavoitteisiin voidaan päästä.

Keväällä 2016 käynnistyneessä Lexfoodwaste-selvityshankkeessa tavoitteena oli löytää nykyisessä lainsäädännössä olevia tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa syömäkelpoisen ruoan päätymistä hävikkiin. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön aloitteesta ruokahävikin yhteiskunnallisen merkittävyyden ja ajankohtaisuuden vuoksi. Hankkeen toteutti Luonnonvarakeskus.

Selvityksessä tarkasteltiin elintarvikeketjuun liittyvää kansallista ja EU -lainsäädäntöä, sekä näihin liittyvää valvontaa. Osana selvitystä kartoitettiin myös asiantuntijoiden näkemyksiä lainsäädännöstä, joka saattaa aiheuttaa syötäväksi kelpaavan ruoan päätymisen hävikiksi. Näkemyksistä koostettiin lainsäädännön kehittämisehdotuksia, joita käsiteltiin työpajoissa yhdessä ruokaketjun toimijoiden sekä viranomaisten kanssa.

Selvityksessä tunnistettiin koko ruokaketjua läpileikkaavia lainsäädännön alueita, joilla on suoraa vaikutusta ruokahävikin syntymiseen, esimerkkeinä pakkausmerkintöihin tai säilytyslämpötiloihin liittyvä lainsäädäntö. Lisäksi löydettiin lainsäädännöllisiä kehittämistarpeita, joilla voidaan vaikuttaa hävikin syntymiseen jossakin ruokaketjun osassa. Näitä olivat alkutuotannossa esimerkiksi elintarvikeketjutietojen aikarajat, kasvintuotannossa kauppakelpoisuusnormien mukainen luokittelu sekä rehunkäytön osalta eläinten luokittelusta johtuvat rehunkäytön rajoitukset ja vaatimus rekisteröityä rehualan toimijaksi. Ravintolasektorilla tarjolla olleen ruoan jäähdyttämismahdollisuuteen liittyvät määräykset lisäävät ruokahävikkiä. Myös valvonnan yhdenmukaisuus ja selkeys on tärkeää ruokahävikin vähentämiseksi.

Mainos:

Selvitys

Hankkeen esittely

Ministeri Leppä ruokahävikistä: Lainsäädäntöä voidaan muuttaa, mutta tuloksiin päästään vain tekemällä yhdessä

Lex Foodwaste -hankkeen tulosten ansiosta tiedämme nyt, mitä hygienia- ja muun lainsäädännön puolesta olisi tehtävissä, jotta syötäväksi kelpaavaa ruokaa ei päätyisi hävikkiin, kiittelee maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Samalla tulokset osoittavat että vaikuttavimmat toimenpiteet ovat täysin mahdollisia jo nykyisellä lainsäädännöllä ja nykykäytäntöjä muuttamalla.

Leppä kommentoi Valtioneuvoston teettämän Lex Foodwaste -selvityshankkeen tuloksia. Hankkeen tavoitteena oli löytää nykyisessä lainsäädännössä olevia tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa syömäkelpoisen ruoan päätymistä hävikkiin. Selvityksessä tarkasteltiin elintarvikeketjuun liittyvää kansallista ja EU -lainsäädäntöä, sekä näihin liittyvää valvontaa.

– Käynnissä oleva elintarvikelain kokonaisuudistus on oikea paikka purkaa tätä byrokratiaa ilman, että elintarviketurvallisuus heikkenee, toteaa Leppä.

Selvityksessä löydettiin myös lainsäädännöllisiä pullonkauloja, joihin voidaan puuttua heti. Esimerkkinä tällaisesta on ravintolaruuan jäähdytystä koskeva ministeriön asetus.

– Tällä hetkellä tarjolla olleen lämpimän ruoan saa tarjota 6 °C-asteeseen jäähdytettynä ainoastaan ruoka-apuun. Tulemme nyt laajentamaan asetusta siten, että jatkossa näitä tuotteita voidaan rajoitetulla myyntiajalla myös myydä ulos ravintolasta, kertoo Leppä.

– Samalla on olennaista muistaa, että suorien lainsäädäntömuutosten sijaan nopeasti hävikin torjunnassa päästään vauhtiin jo nykykäytäntöjä tarkastelemalla ja niitä aktiivisesti parantamalla, esimerkkinä ruoka-alan toimijoiden ja valvojien ohjeistus, toteaa ministeri.

Suomalaisessa ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa, alkutuotannosta kuluttajaan, keskimäärin 450 miljoonaa kiloa vuodessa.

– Lisäsäätelyn sijaan tarvitsemme ruoka-alan yhteistä tahtoa ja tekoja, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa haaskata ruokaa tällaisissa määrin, toteaa Leppä.

– Ruokahävikki eli syötäväksi kasvatetun ruoan poisheittäminen heikentää ruokaketjun kannattavuutta, kuormittaa ympäristöä kohtuuttomasti ja on sosiaalisesti täysin kestämätöntä. Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin 2030 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja vastuu onnistumisesta koskee koko alaa ja meitä kaikkia.

Lex Foodwaste -hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön aloitteesta ruokahävikin yhteiskunnallisen merkittävyyden ja ajankohtaisuuden vuoksi. Hankkeen toteutti Luonnonvarakeskus.

Lähteet: Valtioneuvosto, Maa- ja metsätalousministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Paluu edelliseen lainsäädäntöön
Paluu edelliseen lainsäädäntöön
8 years ago

Helpoin tapa on se että päiväykseltään ylimenneet ruuat annetaan ilmaiseksi. Silloin mm. moni eläintila saa edullisesti eläimille kelpaavaa ruokaa. Joka muuten menisi kaatopaikalle. Ja toisaalta, niiden tuotantokustannukset pienenisivät joka vaikuttaisi maatilojen elinvoimaisuuteen sekä loppukäyttäjien hintatasoon.

Ai niin… mutta eihän sellaista saa tehdä. Juurihan se kiellettiin. Minä ihan unohdin.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu tänään 08:18 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.