Terveyspolitiikassa kansalliset hallitukset ovat säilyttäneet oikeuden toimia monessa suhteessa itsenäisesti. Tästä tuli erityisen merkityksellistä koronakriisin aikana, joka koetteli lähes jokaista EU:n jäsenvaltiota, ja jossa EU:lla oli silti – tai sille annettiin – tärkeitä tehtäviä. Tämän seurauksena EU toimi myös aloilla, joilla sillä ei ollut virallista toimivaltaa.
Tämä on Dan Ahlmarkin EU-aiheisen sarjan 3. osa. Lue edellinen osa.
Yksi alue, jolla EU:lla oli selkeä johtava rooli, oli rokotteiden hyväksymisen ja käytön koordinointi. Tämä tehtävä lankesi Euroopan lääkevirastolle eli EMA:lle. Se kattoi lääkkeiden myyntiluvat, käyttöohjeet, turvallisuusvaatimukset ja paljon muuta. Hallitukset noudattivat pitkälti sen päätöksiä.
Sen jälkeen erityisesti tietyt lääkeyhtiöt ovat kohdanneet kritiikkiä tuotteistaan ja niiden terveysvaikutuksista. Suuri yleisö kyseenalaistaa kyseisten tuotteiden hyväksynnän. On edelleen epäselvää, mitä oikeudellisia seurauksia, jos mitään, yritykset kohtaavat. Ne näyttävät hakeneen hallituksilta alusta alkaen hyväksyntöjä, jotka suojaavat niitä sellaisten tuotteiden markkinoinnin seurauksilta, joita ei ehkä ole testattu perinteisellä tavalla ja joihin siksi liittyy tietty riski.
Pandemian alkuvaiheessa monet EU-maat antoivat unionille tehtäväksi rokotteiden ostamisen ja niiden jakelun koordinoinnin, ja nämä päätökset pantiin täytäntöön. Jotkut maat tekivät omia hankintojaan ja saivat toimituksia ennen yhteisesti sovittuja hankintoja muun muassa julkisten elinten viivästysten ja kokemattomuuden vuoksi. Euroopan komission puheenjohtaja on kohdannut kritiikkiä tietyistä hankinnoista, mutta selvisi toimiaan koskevasta luottamusäänestyksestä Euroopan parlamentissa.
Sulkutilat ja puuttuminen jokapäiväiseen elämään
Jokapäiväiseen elämään suoraan vaikuttavia toimenpiteitä olivat erilaiset sulkutilat, ulkonaliikkumiskiellot, turvavälisäännöt, maskivaatimukset ja niin edelleen. Henkilökohtaiseen itsemääräämisoikeuteen puuttuvien toimenpiteiden joukossa oli vaatimus, että kansalaisten on otettava tietty määrä rokotuksia. Onneksi päätökset näistä toimenpiteistä jätettiin yksittäisille valtioille, ei EU-elimelle. Ruotsi oli tässä suhteessa yksi onnekkaammista maista: vastaava kansanterveysviranomainen kehitti nopeasti jokseenkin realistisen kuvan taudista ja vältti siten joitakin pakollisia toimenpiteitä, joita muiden maiden ihmisten oli siedettävä.
Melko nopeasti kävi selväksi, että iäkkäät olivat tärkein riskiryhmä, kun taas nuorilla vakavan sairauden riski oli paljon pienempi. Lopulta oli selvää, että korkeimman riskin ryhmää lukuun ottamatta kyseessä oli tauti, joka oli jossain määrin tai huomattavasti vakavampi kuin vaikea kausi-influenssa, mutta jonka kuolleisuutta oli suuresti liioiteltu. Nuorten pienemmästä riskistä huolimatta koulut jouduttiin monissa maissa, myös Ruotsissa, pitämään suljettuina pitkiä aikoja. Ottaen huomioon muun muassa monien nuorten voimakkaan sosiaalisen kontaktin ja lähiopetuksen tarpeen, tämä oli todennäköisesti väärä päätös. Yhteiskunnan osien sulkemisia ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kovasti osuneita interventioita voidaan nyt pitää kyseenalaisina. Laajimmat koronatoiimenpiteet voidaan siten haastaa. Protestoineet lääketieteen asiantuntijat kärsivät toisinaan vakavia henkilökohtaisia seurauksia tavoilla, jotka toivat mieleen autoritaariset yhteiskunnat.
EU:n digitaalisen koronatodistuksen kehittäminen todennäköisesti mahdollisti ihmisten sallitun matkustamisen jatkumisen Euroopassa aikaisemmin kuin ilman tällaista dokumentaation koordinointia olisi ollut mahdollista. Samaan aikaan se antoi EU:lle roolin rajatarkastuksissa, ehdoissa, joilla EU-kansalaiset voivat matkustaa, sekä digitaalisissa identiteettijärjestelmissä. EU:n kautta käynnistetyt suuret taloudelliset tukiohjelmat antoivat keskusviranomaisille vaikutusvaltaa ja valvontaa jäsenvaltioiden avustustoimenpiteisiin. Se vahvisti keskushallinnon roolia.
Euroopan valtioiden välinen yhteistyö vahvisti taipumusta sivuuttaa kotimaiset protestit. Päätöksistä, jotka kuuluivat oikeutetusti maan omalle vastuulle, keskusteltiin ensin erilaisilla EU-foorumeilla, ja näistä keskusteluista tuli tärkeä perusta myöhemmille kotimaan politiikan päätöksille. Luonnollisesti tämä teki maiden vastauksista epidemiaan tai pandemiaan samankaltaisempia. Se varmasti vahvisti taipumusta pyyhkiä syrjään kotimainen kritiikki ja protestit koronapolitiikan eri näkökohtia vastaan. Hallitusten näkökulmasta kotimaista poliittista keskustelua muokkasi todennäköisesti hyvinkin vahvasti EU:n eri tasojen keskusteluissa saavutettu konsensus. Vastalauseita esittäneitä kotimaisia demokraattisia ääniä ei siksi kohdeltu tai otettu huomioon samalla tavalla kuin ilman EU:ta olisi tehty.
Yksi epämiellyttävä kokemus oli nähdä pienen osan Ruotsin väestöstä reagoivan aggressiivisesti ihmisiin, jotka protestoivat erilaisia toimenpiteitä vastaan, ja kieltäytyvän sallimasta heille sellaista toiminnan ja ilmaisun vapautta, joka kansalaisilla kuuluisi olla. Uhka heidän terveydelleen näytti tuovan esiin syvästi huolestuttavia autoritaarisia taipumuksia monissa ihmisissä. Samaan aikaan ruotsalaiset poliitikot vastasivat tällaiseen käytökseen vain passiivisuudella eivätkä osoittaneet moraalista rohkeutta.
EU:n sensuuri koronaepidemian aikana
EU valvoo sosiaalisen median alustojen omaa yleisön julkaiseman sisällön tarkastusta. Kuten Yhdysvaltain kongressin tutkinta on osoittanut, EU asettaa kuitenkin yleensä sensuuria, joka menee pidemmälle kuin mitä alustat itse haluavat tai tekevät (1). Tämä koski myös hallitusten koronapolitiikasta käytävää keskustelua, jossa EU esti kyseistä politiikkaa koskevien kriittisten näkemysten julkaisemisen tai pääsyn yleisön tietoon.
Oli luonnollista, että Euroopan koronapolitiikasta esitettiin tänä aikana monia erilaisia näkemyksiä, koska hallitukset vaativat ja toteuttivat kansalaisten elämään vaikuttavia rajuja toimenpiteitä. Vilkas keskustelu oli luonnollista, ja tietysti se saattoi joskus mennä liian pitkälle. Alustat estivät valheita ja villejä teorioita, joita voitiin pitää joko "harhaanjohtavana tietona" tai "disinformaationa". Sekä alustojen sisällöntarkastukset että EU:n valvonta kattavat nämä kaksi kategoriaa. Harhaanjohtava tieto (misinformaatio) on väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, jota levitetään ilman tarkoitusta erehdyttää. Disinformaatio on vakavampaa. EU määrittelee sen seuraavasti: "Disinformaatiolla... tarkoitetaan väärää tai harhaanjohtavaa tietoa (oma korostukseni), jota levitetään tarkoituksellisesti yleisen mielipiteen pettämiseksi ja manipuloimiseksi, erityisesti verkkoviestinnän yhteydessä" (2).
Ongelmana on, että EU, luultavasti siksi, että se on poliittinen organisaatio, joka on syvästi osallisena monissa jäsenvaltioiden koronapolitiikan vaiheissa, oli erittäin herkkä kyseiseen politiikkaan kohdistuvalle kritiikille. Se näyttää harjoittaneen tiivistä, yksityiskohtaista ja tiukkaa sensuuria, joka selvästi ylitti sen, mitä alustat halusivat tehdä. Mutta koska EU saattoi vaatia noudattamista, alustat seurasivat keskussensuurielimen ohjeita.
Tässä tapauksessa, kun otetaan huomioon tiedon puute koronan todellisesta alkuperästä ja vaikutuksista, viranomaisten olisi pitänyt sallia laaja keskustelu kaikista epidemian tai pandemian näkökohdista. Tähän oli painavia syitä. Kukaan ei todellisuudessa tiennyt totuutta millään varmuudella, ja kansalaisen oikeus ilmaista mielipiteensä on perustavanlaatuinen. Silti tuota oikeutta ei usein kunnioitettu. Yksi esimerkki: se, minkä Yhdysvaltain viranomaiset nyt hyväksyvät totuudeksi – eli että virus levisi Yhdysvaltain rahoittamasta laboratoriosta Kiinassa (3) – sensuroitiin vähintäänkin harhaanjohtavana tietona. Lääketieteen asiantuntijat, joilla oli erilaisia, tosiasioihin perustuvia näkemyksiä jyrkistä toimenpiteistä, kuten maskipakosta ja jonojen turvaväleistä, vaiennettiin. Sensuuri tylsytti taloudellisesti tuhoisiin yhteisöjen ja koulujen sulkemisiin kohdistuvan kritiikin.
Verkkosensuurilla on käytössään monia työkaluja. Asiantuntijoiden kriittisiä näkemyksiä rokotteiden vaikutuksista tai ihmisten oikeudesta kieltäytyä rokotuksesta ei välttämättä tarvinnut poistaa kokonaan. Sen sijaan niiden näkyvyyttä verkossa voitiin rajoittaa, mikä vähensi huomattavasti tiedon vaikutusta, tai sisältö voitiin merkitä. Kirjoittajat, jotka saivat maksua alustalta, saattoivat menettää kyseisen tulon tietyn sisällön vuoksi.
Näyttää aivan selvältä, että EU:n sensuurityksikön tulkinta harhaanjohtavasta tiedosta ja siihen liittyvistä kategorioista oli toisinaan ristiriidassa asianomaisten maiden sananvapauslakien kanssa. Käsiteltiinpä sitten lääketieteen asiantuntijoita, jotka olivat vähintään yhtä asiantuntevia kuin hallituksen asiantuntijat, tai suurta yleisöä, joka vain käytti oikeuttaan kritisoida hallituksen politiikkaa, EU meni liian pitkälle vaimentaessaan eriävät äänet. Useat EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten puolustamat kannat ovat myös osoittautuneet vääriksi tai liioitelluiksi. Väitetyt salaliittoteoriat osoittautuvat nykyään usein paikkansapitäväksi tiedoksi. Mutta sensuuripyrkimyksissään EU:lta puuttui arvostelukykyä ottaa huomioon epävarmuus siinä, mitä tiedettiin, sekä ihmisten yleinen oikeus ilmaista näkemyksensä.
Dan Ahlmark
Lähteet ja jatkolukemista
3. CIA:n ilmiantaja – hahmottelee COVID-19-peittelyä – The Conservative Treehouse
4 vuoden päästä tämä maa on jo kustu viemäristä alas ja tulevilla vaaleilla on yksi helvetin merkitys mihinkään.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Peli on nyt pelattu. Kansa pelasi itsensä kuolemankitaan.
Paitsi että Rinteen möläytys heti vaalien jälkeen paljasti sen mitä omilla aivoillaan ajattelevat ovat aina epäilleet. Eduskuntavaalit ja kaiki vaalit ovat vain suurta teatteria kansan kusettamiseksi luuloon että äänestämisillä olisi oikeasti merkitystä.
Todellisuudessa hallituspuolueet ja ministerit päätetään etukäteen ja hallitusohjelmat laaditaan vuosia ennen seuraavan kauden alkua valmiiksi. Kansanedustajilla ja ministereillä on vain komeljanttarien roolit ja valtamedian tehtävä on pitää Matrix todellisuutta yllä ja samalla aivopestä kansalle seuraavan kusetuksen hyväksymistä ilman kritiikkiä. Kusetukset ajetaan läpi toistelemalla uusiosanoja sekä agendamediassa että politikkojen suussa ikäänkuin joku älyvapaa sanapari olisi jotakin ylimaallisen mahtavaa ja jopa suotavaa että verot taas nousevat sanaparin rahoittamiseksi. Kaikki rahat päätyvät aina lopulta globalisti-eliitin taskuun. Ei koskaan kansan hyväksi.
Suomessa globalisti-eliittiin kuuluvat vapaamuurarit ja Keskiviikko Kerholaiset päättävät mitä Suomessa tehdään. He saavat pienet provikat Suomen tuhoamisesta, mutta suurimmat voitot menevät rappari pankkiirien taskuun.
”nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,”
Eikös oikealla puolella istuminen ole kunnia paikka uskonnossakin, miksi ei olisi myös politiikassa. Hyvä perussuomalaiset, saitte kunnia-aseman vielä kauempana äärivasemmistosta. Uusien ajatusten esittäjän sijainti vanhanaikaisten keskellä olisikin huono sijainti.
Näköjään perussuomalaistenkin joukkoon on äänestetty yksinkertaisuuksia, jotka eivät halua erottua keskinkertaisten massasta.
Ei väärä muutu oikeaksi eikä musta valkoiseksi toisia kiusaamalla.
Jos kansanedustajat eivät itse kunnioita demokratiaa käyttäytymällä arvokkaasti, menettää se arvonsa myös muiden silmissä. Pelkään pahoin, että seuraukset nähdään jo ennen seuraavia vaaleja.
Kääntäkää nyt edes se ämmäpatsas entiseen asentoonsa. Sovitaan nyt vaikka niin, että kun miespatsaiden pikkukikkelit dominoivat maskuliinista ylivoimaa uhkuen, niin naispatsas voisi näyttää komiat keuhkonsa eikä vain persepuolta
Naurettavia poliittisia pelejä sotketaan jo istumajärjestykseenkin ihan vaan mielikuvapelien merkeissä. Totuudestahan nykypoliitikot eivät edes tiedä mitä se tarkoittaa.
Persut kannattivat vihapuhelakeja, jotta Magneettimediat ja Al-Taeet saataisiin syytteeseen ja hiljennettyä. Koko ajan ovat toimineet lähinnä sananvapautta vastaan. Pääasia on vastustaa ”antisemitismiä”. Persut tulisi siirtää etätöihin Israeliin istumaan.
Knessettiin Likudin apupuolueeksi ja vielä sen oikealle puolelle ja aasinhatut päähän.
Näin äänestämisellä /vaaleilla voi vaikuttaa.Eikö olekkin ihmeellistä?
Suomen suunta nousuun ja tulevaisuus näyttää lupaavalta ihan kaikessa.
Kyllä tästä hyvä tulee.
Nostetaan vaan veroja oikein paljon, miten olisi lisää ansiotuloverojen nostoa ja alvin nostoa ja kiinteistöverojen nosto,polttoaineveron nostoa ja kaikkien verojen nostoa…voisi keksiä lisää veroja… ”niin että viedään tuhkatkin pesästä”….. ja viedään kaikki, sananvapauskin- kuullostaako ”paratiisilta”?tosikot ei ehkä ymmärrä sarkasmia, tänäpäivänä on aika paljon ”tosikkoja ja mielensäpahoittajia..heh, ei enää ymmärretä vitsejä , yleinen ilmapiiri on ”ahdistavan tosikkomainen”.
Valitettavasti en näe kovin paljon toivoa tällä maalla- asenteella, tokihan sitä haluaisi /haluaa olla optimistinen.
Jotenkin meininkin on liian heterogeenistä ja ”hajoittavaa”, asenne ei ole oikein kohillaan mielestäni,” osin liian itsekästä menoa, valitettavasti ainakin pääkaupunkiseudulla /suurissa kaupungeissa on monin paikoin esim. tapakulttuuri täysin väistynyt /ahneuttaja se näkyy ihan kaikessa -tilalla on ”minä, minä, minä…asenne”.No tuollaisella tuskin saavutetaan mitään hyvää pitkässä juoksussa.Kaikki on jotenkin ihan ”rempallaan”.
Jos edes suurissa linjoissa olisi ”yhteen hiileen puhaltamisen meininki”-mutta kun ei.
Ja vielä Eu, tuo ihana ”rauhan ja hyvyyden projekti” ;tuloksia näemme ympärillä esim. Ranskassa .Ikäänkuin siellä olisi sisällissota. Mutta , lisää eeuuta vaan ja kaikki lienee kohta lopulta ihan kuin ”sodan jäljiltä”.
Ehkä ripaus aitoa hengellisyyttä voisi tehdä terää.
Sotien aikana rintamallakin rukoiltiin ja monissa,monissa kodeissa; henkisyys ja hengellisyys on ollut osa tätä kansan historiaa- sieltä kenties voisi ammentaa hyvyyttä/voimaa, sielunravintoa ja kun rukoilee aidosti ( en tarkoita mitään l ahkoja ja hihhulointia”, aitoa kristillisyyttä) , kenties tämä maa saisi ”voimaa ja suojelusta” Korkeammilta hyvyyden/rakkauden voimilta
…vai mieluummin nykyisellä tiellä?
On hyvä välillä ”tarkistaa suunta ja nöyrtyä; ei tarkoita nöyristelyä, ne eivät ole synonyymejä.
Olet oikeassa, mutta taitaa olla jo liian myöhäistä kääntää kelkkaa. II maailmansodan jälkeen aloitetut ”social engineering” projektit ovat edenneet liian pitkälle. Viitseliäille olisi alla asian tiimoilta luettavaa. Kiinnostavaa osuus alkaa kohdasta ”excerpts from silent weapons for quiet wars”:
https://archive.org/stream/BeholdAPaleHorse_267/BillCooper-BeholdAPaleHorse.txt
Ei jaksa kun ihmetyttää kaltaisesi jotka luulee että äänestämällä tässä maassa voi vaikuttaa mitenkään mihinkään.
Vaalit ei tässä maassa ole olleet enää rehellisiä vuosiin, sama mitä äänestät, perseelleen menee.
Kuinka lapsellisia aikuiset ihmiset voivatkaan olla! Tämä surkuhupaisa arvoton näytelmä viimeistään vahvistaa sen, ettei perussuomalaisilla ole mitään jakoa seuraavaan hallitukseen, vaikka se on vaalien suurin voittaja sekä toiseksi suurin puolue häviten SDP:lle vain siksi, että ”matka loppui kesken” ja voittaja piti tarkistaa maalikameran kuvalla.
Muiden puolueiden ”ruotsalaismainen” käytös ei ole karkea loukkaus pelkästään perussuomalaista puoluetta kohtaan, vaan samalla kohdistettu niitä suomalaisia vastaan, jotka käyttivät vaalipäivänä länsimaiden demokratian suomaa äänestysoikeutta äänestämällä suurin joukoin vieläpä joukossa entisiä valtapuolueiden kannattajia – sattuneesta syystä eli johtuen edellisestä neljästä vuodesta – aivan kuin rankaisuksi siitä etteivät tavalliset suomalaiset kansalaiset hyväksy eivätkä jaa pienimmässäkään määrin valtapuolueiden hellimää globalistista EU johtoista. Sekä vasemmistopuolueiden mukaanluettuna vihreät kulttuurimarxistista monikulttuurisuuspolitiikkaa, joka on osoittanut karkealla ja kuvottavalla tavalla v. 2015 ne negatiiviset ilmiöt, jotka haittamaahanmuuttajat ovat aikaansaaneet niin maan talouden kuin yhteiskuntarauhan huonontumisena rasittamalla molempia osa-alueita niin, että tätä maata ei nyt enää entisekseen tunne.
Kaiken nyt Suomen eduskunnassa tapahtuneen muiden korruptoituneiden ja maanpetoksellisten puolueiden taholta tullut pikku -kersamainen koulukiusaamisen olisi vielä täydentänyt se, että perussuomalaisten puoluetunnut olisi vääntämällä väännetty natsi-Saksan hakaristi -merkiksi.
Mutta se, että persut siirrettiin sinne minne siirrettiin osoittaa vain näkyvästi ja konkreettisesti sen, että tämä ”hajurako” on omiaan kuvaamaan tuon puolueen olevan rehellinen ja etenkin isänmaallinen puolue, joka ajaa tavallisten syntyperäisten suomalaisten etua niin Suomessa kuin EU:ssakin. Se, että muut puolueet haluavat pysyä perussuomalaisista mahdollisimman kaukana samalla se merkitsee samaa kuinka kaukana he ovat ja haluavat pysyä Suomen kansasta sekä heidän kansallisten etujen hyväksi harjoitetusta politiikasta, vaikka valtapuolueet vaalien aikana puhuivat ”kukkaiskieltä” siitä kuinka lähellä heidän sydäntään on jokaisen suomalaisen äänestäjän jokapäiväiseen elämään kuuluvat asiat. Sekä miten noiden elämässä olevien olosuhteiden parantaminen on heidän silmäteränsä tavalla, joka valvottaa heitä joka yö saamalla heidät kääntelemään kylkeään sängyssä levottomasti vieden viimeisetkin yöunet.
Jälleen kerran Suomen kansa on petetty karvaalla tavalla, joka tulee osoittamaan seuraavan hallituksen kokoonpano, jonka hallitusohjelman ensimmäinen lause on Afrikka ja ”ilmastonmuutos” eikä haittamaahanmuuton vähentämisestä saatika nykyisten laittomasti maassa oleskelevien palauttamisesta ole puhettakaan, vaikka nuo ”Tuhannen ja yhden yön” ISIS-sankarit murhaisivat kokonaisen pienen kaupungin väestön kerralla.
Päinvastoin! Kovenevat otteet tulevat kohdistumaan kansallismielisiin eli ”ÄÄÄÄÄRRRRIOIKEISTOON”, ”joita maa on mustanaan”. ..-Pekka Ruuska -”Rafaelin Enkeli”
No tämä sama näytelmä näyteltiin jo aikoja sitten ensimmäisen kerran. SMP:n noustua jaloilleen hajoituksen jälkeen ja saatua vaalivoiton satuin olemaan Veikon työhuoneessa ja silloin asiaa puitiin. Eino sitten piti asiasta hyvin perustellun puheen ja ellen nyt väärin muista taisin siitä otteen pöytäkirjasta laittaa Einon muistokirjaankin. No silloin supon berberitakkiset agentit ahdistelivat luovutuksella KGB:n käsiin, mutta eipä asia tainnut ottaa tulta naapurimaassa, kun taisivat Veikon porukan paremmin tuntea kuin mitä kielikellot yrittivät toitottaa heille.