Kiihkeimmät ympäristöintoilijat syyttävät meitä persuja ympäristövastaisuudesta. Se toki on perätön väite. Me kannatamme ympäristön huomioimista, mutta kannatamme samalla tervettä järkeä ja asioiden oikeiden mittasuhteiden ymmärtämistä.
Asian tiimoilta tuli mieleeni oma kansanedustajakauteni vuosina 2011-2015. Muistelen, että olin tuona aikana neljänneksi ahkerin erilaisten aloitteiden tekijä. Yksi aloitteistani koski ruokahävikkiä. Koska silloin ympäristöministeri oli vihreä, niin saadakseni hankkeelleni menestystä, pyysin aloitteeseeni mukaan myös vihreiden kansanedustajan Oras Tynkkysen.
Alla on aloitteemme ja ministeri Ville Niinistön vastaus. Vaikka ministerin vastaus oli jokseenkin ympäripyöreä, katson sillä kuitenkin olleen jonkinlaisen vaikutuksen siihen, että nyt kuutisen vuotta myöhemmin asia on hyvin ajankohtainen. Julkaisen kysymyksen ja ministerin vastauksen kokonaan, jotta lukijat saavat käsityksen kansanedustajan yhdestä tavasta vaikuttaa.
KIRJALLINEN KYSYMYS 840/2013 vp
KK 840/2013 vp – Reijo Tossavainen /ps ym.
Tähderuokailun edistäminen julkisella sektorilla
Eduskunnan puhemiehelle
Ruokaketjussa haaskataan Suomessa noin 10—15 prosenttia kulutetusta ruoasta, vuosittain 330—460 miljoonaa kiloa. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat useissa elintarvikeryhmissä selvästi suuremmat kuin mitä aiheutuu esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta.
Valtioneuvosto linjasi tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta (2009), että Suomessa ”pyritään vähintään puolittamaan ruoan hävikki”. Valtioneuvoston ruokapolitiikkaa koskevan selonteon (2010) mukaan ”vähennetään ruoan hävikkiä kuluttajien tietoisuutta lisäämällä sekä minimoimalla jätevirrat koko ruokaketjussa”. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (2013) puolestaan todetaan, että ”vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi”.
Julkisen sektorin ruokailussa käytetään noin 300 miljoonaa euroa ja syödään lähes 750 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa. Tällä hetkellä merkittävä osa julkisen ruokailun syömäkelpoisistakin tähteistä päätyy jätteeksi. Omavalvontamääräysten mukaan aterioiden kuumia osia ja salaattia ei voi jäähdyttää, myydä ja tarjoilla uudelleen tehokkaasti esimerkiksi seuraavan päivän aterian yhteydessä.
Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hankkeessa Vaajakummun koulussa on myyty kouluruokailusta yli jäänyttä ruokaa 1—1,5 euron hinnalla lähialueen asukkaille. Kokemukset kokeilusta ovat olleet hyviä.
Ruokahävikki on vähentynyt, ja osa kuntalaisista on saanut mahdollisuuden ruokailla terveellisesti ja edullisesti. Ruokailuissa on käynyt mm. lapsiperheitä ja vanhuksia, jotka ovat kertoneet, että he eivät välttämättä edes poistuisi kotoaan ilman lounasruokailua. Kokeilun toteuttanut koulun ruokailusta vastaava yritys on arvioinut, että kokeilun laajentaminen kaikkiin Jyväskylän kaupungin palvelutaloihin ja kouluihin pienentäisi hävikkiä vuodessa vähintään 50 000 aterialla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo edistää syömäkelpoisten aterioiden hyödyntämistä ja tähderuokailua julkisen sektorin ruokailuissa maanlaajuisesti ja mihin muihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy julkisen sektorin ruokahävikin vähentämiseksi?
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2013
- Reijo Tossavainen /ps
- Oras Tynkkynen /vihr
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Tossavaisen /ps ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 840/2013 vp:
Miten hallitus aikoo edistää syömäkelpoisten aterioiden hyödyntämistä ja tähderuokailua julkisen sektorin ruokailuissa maanlaajuisesti ja mihin muihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy julkisen sektorin ruokahävikin vähentämiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Ruokahävikki on ongelma, johon eri ministeriöt ovat viime vuosina kiinnittäneet huomiota. Mm. maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ovat rahoittaneet monia tutkimushankkeita, joissa on selvitetty ruokahävikin suuruutta ja syitä sekä keinoja ruokahävikin vähentämiseen (mm. Foodspill, Vastuullisuushanke). Parhaillaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT koordinoi Suomessa EU:n rahoittamaa FUSIONS-hanketta, jonka tavoitteena on saada aikaan yhteinen strategia ja visio tavoista ehkäistä ja pienentää hävikkiä elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa.
Lisäksi ministeriöiden rahoituksella on rakennettu keittiöille vapaaehtoinen ympäristöpassi, joka on ammattilaisille ja opiskelijoille suunnattu valmennusaineisto ja osaamistesti ruokapalveluiden ympäristöasioista. Tähän mennessä ympäristöpassin on suorittanut noin 9 400 ammattilaista. Ympäristöpassissa on valmennusta myös ruokahävikin pienentämiseksi.
Kesäkuussa 2013 valtioneuvosto hyväksyi kaksi periaatepäätöstä, joissa hallitus linjasi toimia kotien ja julkisen sektorin ympäristöhaittojen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Ruokahävikkiä vähennetään ohjeistamalla ammattikeittiöitä ja sisällyttämällä seuranta osaksi ammattikeittiöiden omavalvontasuunnitelmaa. Jatkossa on myös tarkoitus lisätä kotitalouksien tietoa keinoista, joilla ruokahävikkiä voidaan vähentää. Tässä tullaan hyödyntämään valtakunnallisia ja alueellisia toimijoita. Näitä toimia suunnitellaan tulevina kuukausina yhteistyössä eri ministeriöiden ja toimijoiden kanssa.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa asetettiin ministeriöille vaatimus sekä kunnille suositus vähentää järjestelmällisesti ruokahävikkiä sekä parantaa energiatehokkuutta. Periaatepäätös edellyttää myös luonnonmukaisesti tuotettujen, kasvispainotteisten ja sesonginmukaisten elintarvikkeiden suosimista ruokapalveluissa. Julkisten hankkijoiden ja myös julkisten keittiöiden osaamista pyritään parantamaan mm. Motivan hankintapalvelun ohjeiden, työkalujen sekä koulutuksen avulla. Motivan hankintapalvelu tarjoaa apua ja verkostoja julkisen sektorin hankkijoille, päättäjille ja innovatiivisia ratkaisuja tarjoaville yrityksille.
Sitran ja Jyväskylän kaupungin lupaava kokeilu tähderuokailusta on sellainen toimintamalli, jota kannattaa levittää. Ylijäävän ruuan myynti ulkopuolisille omakustannushintaan ei vaadi mitään erikoislupaa tai -järjestelyjä, vaan Evira on todennut sen olevan tavanomaista elintarvikkeiden tarjoilua. Ympäristöministeriö rahoittaa parhaillaan osana Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman tavoitteiden toteuttamista kokeiluhankkeita, joista osa liittyy myös kestäviin ruokavalintoihin. Varsinais-Suomen alueella kehitetään kestävää ruokaketjua pellolta pöytään, ja mm. tässä kokeilussa voidaan eri kuntia kannustaa kokeilemaan Jyväskylän mallia.
Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa julkaissut toukokuussa 2013 ruoka-apuun luovutettuja elintarvikkeita koskevan ohjeen, joka sallii kaupallisesta toiminnasta poikkeavia toimintatapoja. Ruoka-apu ohje tähtää ruokahävikin määrän vähentämiseen. Elintarvikemääräykset eivät kiellä suurkeittiöiden aterioiden ja salaattien jäähdyttämistä ja tarjoilua myöhemmin edellyttäen, että ruuan laadusta huolehditaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ainoastaan esillä olleet annokset ja salaatit on annettava ruoka-apuun tai hävitettävä aterioinnin jälkeen — keittiön puolella pidetyt valmiit ruuat voi tarjoilla seuraavina päivinäkin.
Maa- ja metsätalousministeriö on myös mukana yhteispohjoismaisessa EU-projektissa, joka tähtää ruokahävikin vähentämiseen mm. ruokapankkien avulla sekä elintarvikkeiden päiväysmerkintöjen selkeyttämisellä.
Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2013
Ympäristöministeri Ville Niinistö
