https://nykysuomi.com/rakennusliiton-varapuheenjohtaja-syyttaa-tyonantajapuolta-kahden-euron-tuntipalkkojen-ajamisesta-suomeen/

Kotimaa

Rakennusliiton varapuheenjohtaja syyttää työnantajapuolta kahden euron tuntipalkkojen ajamisesta Suomeen

Julkaistu 18.3.2019 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Kyösti "Kössi" Suokas on Rakennusliiton pestinsä lisäksi tunnettu varsin teräväkielisenä ja suorasanaisena blogistina. AY-liikkeen jyrä on kirjoituksissaan avoimesti kritisoinut niin työperäistä maahanmuuttoa ja tarveharkinnan poistoa kuin työntekijöiden oikeuksien heikennyksiäkin. Tällä kertaa Suokas sai vaikutusvaltaisen kokoomusaktiivin "kiinni" halpatyömarkkinoiden edistämisyrityksestä.

Työntekijöiden todellinen onni onkin mahdollisuus todeta työnantajan kanssa työehtosopimuksesta, että aprillia. Sopia työehtosopimuksen vähimmäisehtoja heikommin.

Suokas vertaa keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen ajatusta paikallisen sopimisen erinomaisuudesta väitteeseen siitä, että maapallo olisi litteä. Suokas taas muistutti, ettei työehtosopimukset ole vain "suosituksia ja hurskaita toiveita".

- Työehtosopimuksia on tehty maailmalla parisataa vuotta. Kymmeniä tuhansia, enemmänkin. Niillä kaikilla on sovittu sellaisesta työntekijöiden vähimmäisturvasta, jota työntekijän ja työnantajan keskinäisellä sopimuksella ei voi alittaa. Muutenhan työehtosopimukset olisivat vain suosituksia tai hurskaita toiveita.

Suokas flirttaa kummallisesti sillä ajatuksella, että maailma olisi jostain syystä hieman "tyhmempi" nyt, kun Donald Trump on Yhdysvaltain presidenttinä ja hänen mukaansa "Trumpin jälkeisessä maailmassa mikä tahansa itsestäänselvyys voidaan kyseenalaistaa". Asialinjalle Suokas palaa mainitessaan Romakkaniemen.

- Trumpin tavoin ahkerasti twiittaileva Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi (kok) kertoi lauantaina Helsingin Sanomissa, että asiat on ymmärretty päin mäntyä. Työntekijöiden todellinen onni onkin mahdollisuus todeta työnantajan kanssa työehtosopimuksesta, että aprillia. Sopia työehtosopimuksen vähimmäisehtoja heikommin.

Vaikka oikeistopuolueet Kokoomus ja Keskusta kovasti ovatkin väittäneet, ettei paikallisen sopimisen mahdollistaminen tarkoittaisi automaattisesti halpatyömarkkinoiden, "kahden euron miesten" saapumista, työntekijäpuoli on asiasta kovasti eri mieltä.

- Esitys luonnollisesti tyrmättiin ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoi sen mahdollistavan kahden euron tuntipalkat. Romakkaniemen vastareaktio oli kuin rapakon takaa. Kritisoijat ”pelottelevat, vääristelevät ehdotusta ja kyseenalaistavat esittäjän motiiveja.” Kahden euron tuntipalkat tulisivat silti mahdolliseksi. Tämän vahvistavat vaikka Romakkaniemen joomieheksi ryhtyneen Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen (kesk) organisaation asiantuntijat. Eivät suomalaiset voisi kahdella eurolla töitä tehdä, ainakaan vielä pitkään aikaan. Halukkaista halpatyön tekijöistä ei silti tulisi pulaa. Sadat miljoonat työntekijät maailmalla painavat töitä niska limassa alle kahden euron tunti. Itsekin olen tavannut näitä lukemattoman määrän.

Olympiastadion rakennettiin Sotsiin 1,14 euron tuntipalkoilla!

Kenties mielenkiintoisin aihe "Kössin" tämänkertaisessa kirjoituksessa kuitenkin on hänen konkretian kautta tehty varoituksensa siitä, millaiset halpatyömarkkinat Suomeen potentiaalisesti rantautuisi, mikäli paikallinen sopiminen vapautettaisiin.

- Qatarin miljardilahjuksilla ostettuihin jalkapallon MM-kisoihin rakentavat aasialaiset reppumiehet stadioneja eurolla tunti. Kymmen tuntia päivässä, kuusi päivää viikossa, ilman ainoatakaan lomapäivää kahteen vuoteen... Sotsin olympiastadionin remontoijien tuntipalkka oli sen hetkisellä ruplan kurssilla 1,14 euroa. Luvattu tulospalkkio kusetettiin eikä sitä ollut aikomustakaan maksaa... Pietarissa suomalainen pääurakoitsija rakensi korkeatasoisia kerrostaloasuntoja. Aliurakoitsijan kaikki kulut sisältävä laskutushinta ammattimiehestä oli 3,50 euroa tunnilta.

"Näille hinnoille eivät pärjää suomalaiset työntekijät eikä yrittäjä", Suokas toteaa.

Lähde: Rakennusliitto

https://nykysuomi.com/venaja-propagandisti-backmanin-salainen-sopimus-hs-toimittajan-kanssa-raportoi-usasta-backmanille-2000e-kuussa/

Kotimaa

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

https://nykysuomi.com/maalittaminen-ja-vaaran-tiedon-agitaattorit-uhkaavat-ihmisten-turvallisuutta/

Näkökulma

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

https://nykysuomi.com/mies-yritti-sahata-tiensa-sisaan-kauppaan-kajaanissa-poliisi-keskeytti-erikoisen-murtoyrityksen/

Kotimaa

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

https://nykysuomi.com/kuolemaan-johtanut-liikenneonnettomuus-laitilassa-yksi-menehtyi/

Kotimaa

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.