Mainos:

Rahankeräyslakiin uudistus – arviointineuvosto kaipaa täsmennyksiä

Julkaistu 2.10.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Rahankeräyslakia on valmisteltu monin tavoin sidosryhmien kanssa. Esityksessä ei ole kuitenkaan huomioitu, että pienkeräyksillä voi olla arvaamattomia sivuvaikutuksia, tiedottaa lain arviointineuvosto valtioneuvoston julkaisemassa tiedotteessa.

Lain keskeisiä tavoitteita ovat kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien vahvistaminen sujuvoittamalla rahankeräysmenettelyjä. Samalla halutaan edistää kansalaisyhteiskunnan toimintaa mahdollistamalla kertaluontoisia pienkeräyksiä.

Arviointineuvoston näkemyksen mukaan hallituksen esitys ilmentää yhteiskunnallista murrosta, jossa vastuuta hyvinvoinnin edistämisen ja taloudellisen turvan rahoittamisesta jaetaan uudelleen julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja kansalaisaktiivisuuden kesken, mutta asiaa tulisi selventää.

Samoin esityksessä tulisi arvioida, asettuvatko kolmannen sektorin toimijat kansalaiskeräysten rahoituksellisen painoarvon lisääntyessä eriarvoiseen asemaan sen perusteella, millaiseen toimintaan kansalaiset lahjoittavat mieluiten. Myös pienkeräysten oletettava lisääntyminen voi vaikuttaa kolmannen sektoriin keräystuottoihin.

Sosiaalinen media pienkeräysten keskipisteeseen

Pienkeräys mahdollistaa uuden tyyppisen, joustavan keräysmuodon akuutteihin avuntarpeisiin, ja sosiaalinen media tullee olemaan keräyksen keskeinen foorumi.

Mainos:

Esityksessä ei kuitenkaan käsitellä mahdollisesta somejulkisuudesta aiheutuvia vaikutuksia ottaen huomioon, että pienkeräyksillä ajatellaan tuettavan haavoittuvassa asemassa olevia.

Lisäksi mahdollisia veroseuraamuksia koskevat vaikutusarviot jäävät kevyiksi, samoin pienkeräyksen osapuolten kyky arvioida niitä. Pienkeräykseen liittyvää väärinkäytön riskiä ja sen torjuntaa tulisi myös käsitellä esitettyä käytännönläheisemmin ja eri näkökulmista.

Arviointineuvosto katsoo, että pienkeräys saattaa aiheuttaa hankalia erityistilanteita silloin, jos varojen saajalla on toimeentulotukea tai ulosottovelkoja tai hänelle on vahvistettu velkajärjestely.

Jos lahjoitus on suhteellisen pieni, se voi aiheuttaa saajalle toimeentulon näkökulmasta jopa haittaa. Jos keräyksen tarkoituksena on tukea arjessa selviytymistä, se ei toteudu myöskään silloin, jos keräystuotot siirtyvät ulosottovelkojen lyhentämiseen.

Samoja asioita tulisi arvioida keräyksen järjestäjän ja lahjoittajan näkökulmista. Keräyksen osapuolten ohella uudistus voi aiheuttaa eri viranomaisille tapauskohtaisia tulkintaongelmia.

Keräyksen järjestäjille ohjeistus ja tarkistuslista

Arviointineuvosto suosittelee, että pienkeräyksen järjestäjille laaditaan yleinen ohjeistus ja tarkistuslista asioista, joita on syytä arvioida ennen keräystä. Ohjeistukseen tulisi laittaa tiedot siitä, mistä saa tarkempia neuvoja esimerkiksi veroasioihin, tukiin ja velkakysymyksiin liittyen.

Ohjeistuksessa keräyksen järjestäjää tulisi myös muistuttaa siitä, että keräykselle tulee saada ennalta varojen saajan suostumus.

Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitysluonnosta täydennetään lausunnossa kuvatuilla lisäyksillä ennen hallituksen esityksen antamista.

Lähde: Arviointineuvosto / Valtioneuvosto

Aiheeseen liittyvää:

https://www.nykysuomi.com/2018/09/04/pikavippien-lisatiukennuksia-selvitetaan-korkosaantely-koskemaan-myos-yli-2000-euron-lainoja/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Yhdenvertaisuuseitotuudu
Yhdenvertaisuuseitotuudu
8 years ago

Poliittisen poliisin toimintaan pitäisi saada muutos. Poliisi ei ole edes aloittanut tutkimaan Jessikka Aron $30 000 rahankeräystä, vaikka siitä on tehty poliisille tutkintapyyntö jo elokuussa 2016. Perustuslain yhdenvertaisuus ei toteudu.

Tutkintapyyntö Jessikka Aron rahankeräyksestä
Yleisradion toimittaja Jessikka Aro on tunnustanut 16.8. 2016 Facebook-päivityksessään, että hän on kerännyt joukkorahoituskampanjalla 30 649 USD.

https://mvlehti.net/2016/08/17/tutkintapyynto-jessikka-aron-rahankerayksesta/

Yhdenvertaisuuseitotuudu
Yhdenvertaisuuseitotuudu
8 years ago

Jessi sai 10 000 apurahan. Näin vaikka hän oli saanut rahankeräyksellään $30 000. Kertoikohan Jessi Opetusministeriölle tuosta $30 000 rahankeräyksestään ??? Luulisi että jos olisi kertonut, niin hän ei olisi saanut tuota 10 000 apurahaa, niin voisi päätellä hallituksen esityksestä valtionavustuksista.

Jessikka Arolle myönnettiin 10 000 euron apuraha ”tietokirjan” tekemiseen ”trolleista”:

http://mvlehti.net/2016/09/14/veronmaksajat-kustantavat-jessikka-aron-trollimaniaa/

Hallituksen esityksessä valtionavuksi on myös kerrottu että ”Valtionavustus on tarpeellinen, jos kyseistä toimintaa tai hanketta ei voitaisi toteuttaa lainkaan ilman valtionavustuksen myöntämistä.”

Perustana valtionavustuksen myöntämisen tarpeellisuutta koskevalle arvioinnille on valtionavustuksen hakijan oma rahoitusasema. Valtionavustus ei ole tarpeellinen, mikäli valtionavustuksen hakija pystyisi rahoittamaan hankkeen tai toiminnan hakemuksessa esitetyssä laajuudessa omalla rahoituksella tai oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ehdoiltaan rinnastuvalla muulla rahoituksella.

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2001/20010063

Spr:kö asialla
Spr:kö asialla
8 years ago

Onko oikein spr:än aloitteesta lähtenyt tuo uudistus, kuinka spr saisi kupattua matuille enemmän rahaa. Sumi ja Suomalaiset tota roska järjestöä ei ole vuosiin enää kiinnostanut.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.