Mainos:

Rahankeräyslain täysremontti toteutumassa – Työryhmä ehdottaa merkittäviä helpotuksia keräysten järjestämiseen (video)

Julkaistu 17.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Rahankeräyslain uudistusta valmistellut työryhmä esittää uuden rahankeräyslain säätämistä. Uusi laki korvaisi nykyiset määräaikaiset keräyskohtaiset rahankeräysluvat jatkuvasti voimassa olevilla luvilla ja mahdollistaisi ilman viranomaislupaa järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset.

- Toteutuessaan uusi rahankeräyslaki helpottaisi ja sujuvoittaisi rahankeräyksiä huomattavasti, kertoo ylitarkastaja Sini Lahdenperä.

Työryhmä luovutti mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle 17.1. Samalla sisäministeriö lähetti lakiehdotuksen laajalle lausuntokierrokselle.

Uutta lakia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana sisäministeriö on kuullut kansalaisjärjestöjä sekä kansalaisaktiiveja ministeriön järjestämissä kuulemistilaisuuksissa, työpajoissa sekä verkkokyselyn avulla.

Uudessa laissa keräyksen järjestämisen edellytyksenä olisi joko Poliisihallituksen myöntämä toistaiseksi voimassa oleva rahankeräyslupa tai poliisilaitokselle tehtävä pienkeräysilmoitus. Luvanvaraisissa keräyksissä lain pääsääntönä olisi rahankeräyksen järjestäjän sekä keräystarkoituksen yleishyödyllisyys. Keräyksen järjestäjän tulisi olla Suomessa rekisteröity yhteisö tai säätiö.

Mainos:

Pienkeräyksen järjestämiseen riittäisi poliisilaitokselle tehtävä ilmoitus

Pienkeräyksen voisi järjestää ilman rahankeräyslupaa poliisilaitokselle tehtävällä ilmoituksella. Keräyksen järjestäjältä tai keräystarkoitukselta ei edellytettäisi yleishyödyllisyyttä. Keräystä ei voisi kuitenkaan järjestää elinkeinotoiminnan tukemiseen tai yksityishenkilön tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen. Pienkerääjä voisi järjestää kalenterivuosittain enintään kaksi keräystä eikä pienkeräyksen tuotto saisi ylittää 10 000 euroa. Pienkeräyksiä voisivat järjestää Suomessa rekisteröity yhdistys, säätiö, uskonnollinen yhdyskunta sekä puoluerekisteriin merkitty puolue. Lisäksi vähintään kolmen Suomessa pysyvästi asuvan täysi-ikäisen henkilön muodostama ryhmä voisi järjestää pienkeräyksen.

Laissa säilytettäisiin edelleen mahdollisuus järjestää rahankeräys joko luvanvaraisena tai pienkeräyksenä myös taloudellisissa vaikeuksissa olevan yksittäisen henkilön tai perheen auttamiseksi. Varojen hankkiminen myös päiväkodin ryhmän, koululuokan tai vakiintuneen opinto- tai harrasteryhmän opiskelun tai harrastetoiminnan edistämiseen olisi edelleen mahdollista ilman lupaa.

Julkisyhteisöt eivät voisi kerätä rahaa

Julkisyhteisöillä ei olisi edelleenkään oikeutta järjestää rahankeräyksiä. Yliopistot, ammattikorkeakoulut, Kansallisgalleria, Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnat ja seurakuntayhtymät voisivat kuitenkin kerätä rahaa. Tästä säädettäisiin rahankeräyslaissa erikseen.

Vuosi-ilmoitusten ja pienkeräystilitysten avulla Poliisihallituksen ja poliisilaitosten olisi mahdollista seurata varojen lainmukaista käyttöä, keräyskulujen kohtuullisuutta ja keräysvarojen päätymistä siihen kohteeseen, johon ne on ilmoitettu käytettäväksi.

Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä 2018. Voimaan laki tulisi keväällä 2019.

Lähde: Sisäministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Uudistuksesta en tiedä, mutta pääasia olisi saada laittomat ja silkasta huijauksesta järjestetyt ”keräykset” jotka sanan täydellisessä merkityksessä tilittävät ”nimellisen” summan varsinaiselle kohteelle, puhumattakaan, että rahat katoaisivat kuin se yksi asia Saharaan. Toki ymmärrettävistä syistä poliisilla ei riitä resursseja niinkin turhan asian nuuskimiseen, sillä prioriteettinä on ns. ”vihapuhe”, ”rasismi”, ”vihakatse”, ”viha -kyljenkääntö”, ”viha -saunominen” kauniiksi lopuksi ”viha -äänestäminen”. Tästä kaikesta voimmekin kaikki päätellä, että wanhalle väelle tutut Iso Viha- ja Pikku Viha -ajanjaksot olivat suomalaiselle kansalle kuin ruusuilla tanssimista ”hyväntahdon lähettiläiden” tehdessä jo tuolloin mitä idän suunnalta olevat ”populaatiot” parhaiten osaavat. Sanottakoon, että turvanamme (valitettavasti) olevat Ruotsin kuningundakunnan puuteripojat vetäytyvät jo tuolloin legendaariselle Uumajan lohkolle oikomaan kipeitä jalkojaan monen vuorokauden mittaisesta juoksusta. Ja mikä parasta, ilman tappioita, sillä niin näpsäköistä pojista oli kysymys ettei heistä ainoakaan ”kaatunut” päinvastoin kuin suomalaiset paksukalloiset juntit, joita seivästettiin kuin heinäkuussa heiniä ja se tosiaankin kävi helposti kuin heinänteko. Ei sillä, että suomalaiset talonpojat ja¨muut rälssit olisivat olleet niin kehnoja, mutta seipäillä, heinähangoilla, kirveillä ja puunuijilla ei Venäjän suurvallan ammattiarmeijalle tykkineen, kivääreineen, ratsuväkineen, miekkoineen ja sotilasakatemian käyneille kenraaleille ja komentajille mitään voineet mahtaa. Tämä seikka vielä suututti ja loukkasi Venäjän armeijaa syvästi, että heitä vastaan heitettiin köyhistä persjalkaisista turvenuijista koostuva ”talonpoikaisarmeija” sarkavaatteineen, takkupäineen, mutta kaikesta tästä huolimatta tuo Ruotsin valiojoukoksi urheudessaan nostettava väki seisoi paikoillaan viimeiseen mieheen varmaakin varmempaan kuolemaan kuin teuraslampaat susilaumalle jätettynä Ruotsin kuninkaan pelkuri armeijan hylkäämänä ”vetäytyen” järjestystä vailla niin sukkelaan, että piikatytötkin oli jätettävä ryssien sotasaaliiksi ”poimittaviksi” kuin kypsät hedelmät, mutta ainakin yksi heistä tappoi koivunhalolla lyöden vainolaisaikojen metsien piilopirteissä viisi venäläistä sotilasta näiden onnistuessa löytämään suomalaiseen korpeen paenneet naiset, sillä kaikki sotakuntoiset miehet oli tapettu aikoja sitten.

Juha Pöpilä
8 years ago

Käsittämätöntä jos vieläkään ei sallita keräystä vaikkapa onnettomuuden uhrille tai perheelle jonka talo on palanut, vakavasti sairaalle lapselle jne.

Mielestäni kaikki edellämainitut olisivat varsin päteviä syitä rahan keräämiselle ja SIVISTYSMAISSA tuollainen on täysin OK, mutta suomessa ei saa kerätä yksityiselle kansalaiselle yhtään mitään, ettei vaan pääse kyykystä ylös, tehköön mielummin kansalainen itsemurhan – ja vanhojen puolueiden (muut kuin ps) poliitikko on tyytyväinen, kansa pysyy ikuisesti alistettuna.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.