Mainos:

Puolustusministeriö viilaa pilkkua Shoigun väitteistä – ”Ei olla sovittu NATO:n, vaan Yhdysvaltojen kanssa”

Julkaistu 27.7.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun Moskovassa tiistaina esittämät kommentit Suomen ja Ruotsin NATO-yhteistyöstä sisältävät puolustusministeriön mukaan useita epätarkkuuksia ja asiavirheitä. Shoigu varoitti hiljattain Suomea ja Ruotsia lähentymisestä NATO:n kanssa ja kertoi siitä seuraavan vastatoimia. Shoigun uhittelu on ehtinyt jo keräämään sekä ymmärtäjiä että vastustajia. Jo tutuksi tullut NATO-keskustelu on saanut asian tiimoilta uusia kierroksia.

Shoigu viittasi puheessaan Suomen, Ruotsin ja Naton väliseen toukokuussa allekirjoitettuun sopimukseen. Tällaista ei kuitenkaan puolustusministeriön mukaan ole olemassa, vaan Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat allekirjoittaneet toukokuussa 2018 aiejulistuksen kolmenvälisestä puolustusyhteistyöstä. Kyseisessä sopimuksessa kuitenkin selkeästi mainitaan EU-alueen ja NATO:n yhteistyön syventäminen, sekä päämääränä että keinona niihin pääsemiseen. Linkin takaa löytyvä virallinen versio sopimuksesta on englanniksi, sillä sopimusta ei ole saatavilla suomeksi.

Suomessa ei ole Shoigun mainitsemaa USA:n avulla sijoitettua kyberoperaatiokeskusta vaan vuonna 2017 perustettu monikansallinen hybridiosaamiskeskus. Keskuksen toiminnassa mukana ovat kuitenkin myös Yhdysvallat. Tämän lisäksi EU ja NATO osallistuvat aktiivisesti keskuksen johtokuntaan ja muuhun toimintaan. Molempien kerhojen, NATO ja EU, mailla on myöskin on mahdollisuus liittyä keskuksen osallistujamaaksi, joten kovin kaukaa ei Shoigun uhittelun pointit liippaa.

Puolustusministeriö myöskin korostaa, että Suomella ei ole täysimääräistä pääsyä Naton harjoituksiin ja komentorakenteisiin, toisin kuin Shoigu väittää. Merkittävää lähentymistä Suomen ja NATO:n välillä ei kuitenkaan voida kieltää. Suomalaisia poliitikkoja ramppaa NATO:n kokouksissa ennätystahtiin, PRY-sopimus taukiloitiin pöytään vastustuksen välttämiseksis ohi eduskunnan ja onpa ministerivaliokuntammekin linjannut Suomen NATO-yhteistyön tärkeydestä erikseen.

Esiin nousseen ilmatilan käytön osaltapuolustusministeriö jatkaa samalla linjalla. Natolla ei sen mukaan ole rajoittamatonta pääsyä Suomen aluevesille ja ilmatilaan, vaan valtion alusten ja ilma-alusten pääsy Suomen alueelle edellyttää lupaa lupaviranomaiselta eli Puolustusvoimilta. Lupakäsittely on aina tapauskohtainen ja harkinnanvarainen, joskin kyseessä on melkoisen muodollinen pykälä, eikä esimerkiksi NATO-koneiden ilmatilaloukkauksista kovin suurta äläkkää normaalisti nosteta.

Mainos:

Shoigu esittää puolustusministeriön näkemyksen mukaan virheellisesti, että Suomea ollaan vetämässä mukaan Natoon. Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana on sen mukaan selkeä ja Suomi tekee itse turvallisuuspoliittiset valintansa. Kansalaiselle tilanne ei kuitenkaan välttämättä ole läheskään yhtä selvä, kuin puolustusministeriö antaa ymmärtää.

NATO-keskustelu ottaa kierroksia

Suomessa on jo useiden vuosien ajan käyty ajoittain kiihkeäksikin äityvää keskustelua siitä, tulisiko Suomen liittyä tai yrittää pyrkiä NATO:on. Liittymisen kannalla olevat perustelevat kantaansa Venäjän agressiivisuudella ja maantieteellisellä sijainnilla Suomeen nähden, kun taas vastustajat mieltävät, että NATO-jäsenyys tai edes liiallinen lähentyminen NATO:n kanssa heikentäisi Suomen turvallisuustilannetta Venäjän suhteen.

EU:n ja sen myötä Suomenkin viime vuosina heikentyneet suhteet Venäjään ovat olleet Suomen osalta paranemaan päin ja Suomi on ajoittain nähty jopa linkkinä EU:n ja Venäjän välillä. Shoigun ulostulo on pitkiin aikoihin ensimmäinen avoimen agressiivinen ele Venäjältä Suomeen ja sen katalyyttinä toimi nimenomaan NATO-lähentyminen.

Odotettavissa on, että NATO-keskustelu ottaa uusia kierroksia asian tiimoilta ja tilanne on omiaan nostamaan NATO:n myöskin yhdeksi mahdolliseksi keskeiseksi vaaliteemaksi sekä kansan ja median että poliitikkojen toimesta.

Lähde: Valtioneuvosto, Kaleva, puolustusministeriö (sopimus), eurooppatiedotus.fi,

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

10 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Rutger
Rutger
8

Suomi on juuri ja juuri liittoutumaton maa.
Ei puolueeton, puolensa se on valinnut, eli on Lännen (NATO) puolella, Venäjää vastaan!

Minä
Minä
8

Venäjää vastaan ainoastaan, jos Venäjä aikoo marssia maahan. On hyvä ymmärtää, että puolustus ei ole jotakuta vastaan olemista, se on pelkästään varautumista mahdollisiin ongelmiin.

Sensuroimaton Totuus
Sensuroimaton Totuus
8

Näyttääkö tämänhetkinen toiminta puolustukseen varautumiselta?

Minä Vain
Minä Vain
8

Niinistö ei kuulemma voi tavata Venäjän puolustusministeriä oikaistaakseen ”virheelliset” näkemykset, koska EU-sanktiot estävät tapaamisen. Tämä lienee maailmanhistorian huonoin selitys sille, ettei jonkun maan tärkeitä ulkosuhteita voida hoitaa asianmukaisella tavalla. Nämä Suomen EU-kiimaiset poliitikot ovat siis huonompia kuin oikeasti voidaan edes käsittää.

Olemme jo sodassa
Olemme jo sodassa
8

Suomi ei ole liittoutumaton. Suomi on osa NATO:a. Kun Jussi Niinistö allekirjoitti isäntämaasopimuksen vuonna 2014 sai NATO oikeutuksen ajaa monta rekallista omaa sotilasmateriaaliaan Helsingin kallioluoliin. Jos olisin helsinkiläinen, minua jännittäisi mahdollinen iskun kohde. Sillä ensimmäisenähän koitetaan saada vastapuolen asevarastot tuhottua. Tai siis, ensimmäisenä katkaistaan kommunikaatio, sitten energia ja sitten asevarastot ja huoltoyhteydet.

Suomi on myös NATO-maa jo siinäkin mielessä että Suomen maaperällä on toisen valtion sotilaita. Jo se osoittaa liittoutumista jos harjoittelemme toisen valtion maaperällä sotilasliittoutuman kanssa, mutta että niiden sotilaita on jatkuvasti Suomen maaperällä osoittaa selvästi että olemme NATO-maa. Tätä ei ikimaailmassa olisi tapahtunut Kekkosen aikana. Suomi olisi pysytellyt visusti puolueettomana ja liittoutumattomana.

Suomalaiset eivät myöskään ymmärrä että venäläiset eivät uhkaile. He antavat lupauksia. Ja kun Venäjän puolustusministeri Lavrov sanoi jo vuosia sitten että ”Venäjä ei hyväksy Suomen liittymistä NATO:on” niin se tarkoittaa että ”Suomi ei saa liittyä NATO:on”. Sitä olisi kannattanut kuunnella ja ymmärtää viesti. Venäläisethän sanoivat myös että ”Suomessa on 32 taktista kohdetta ja 5000 ihmistä”. Suomi on ollut maalitettuna jo vuosia. Samoin kriittisissä pisteissä toimivat henkilöt. Oletko sinä yksi noista 5000:sta??

Nykyiset politikot NATO-kiimassaan ovat vieneet Suomen sotaan. Ja se kestää Suomen osalta seitsemän minuuttia. Sen verran kestää lennostoilla lentää rajalle (ne lentokoneet jotka ovat lentokunnossa) ja ampua 93% kaikesta siitä asearsenaalista mitä Suomella on. Sen jälkeen ne palaavet kentälle ja koko kansa voi vain odotella sitä ”rautakattoa” joka tulee maamme yli ja pommittaa meidät keskiajalle. Ohjukset tulevat tietysti ensin ja pommikoneet jäljessä.

On useaan kertaan ennustettu että Venäjä miehittää Suomen akselilla Hanko – Lahti – Oulu. Saadakseen mm. vapaan kulun merialueilla. Oikeastaan tässä vaiheessa minä jo toivon että ne miehittäisivät Suomen noilta osin. Sen verran pitkään ovat Suomen politikot vittuilleet venäläisille kolleegoilleen. Ja sen verran kovassa kiimassa on nuoltu NATO:n johtajia. Ehkä sen jälkeen tämä tyhmä kansa ymmärtää mitä meillä oli ja minkä hinnan me maksoimme valitsemalla juuri nämä kyseiset politikot edustamaan ja johtamaan maatamme. Ruplalla on itse asiassa suurempi ostovoima kuin eurolla. Siksi itärajalla venäläiset ovat kovasti kaupan.

Ja muistakaa, Suomea konflikteissa ja kriisiaikana auttaa NATO:n jäsenmaista Italia !!!

Mitä luulette, onko niillä hinkua lähteä sotimaan Suomen puolesta esim. talvella? Tai syksyllä kun on ”sadonkorjuu”?? Saksalaiset auttoivat meitä aikoinaan. Ja me olemme sylkeneet heidän kasvoilleen.

Jos joku ei tiedä isäntämaasopimuksen sisältöä niin täältä se löytyy:

http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185645-ipu-kaansi-naton-isantamaasopimuksen-mou-suomeksi

Jeppes
Jeppes
8

Se että Venäjä miehittäisi Suomen on lapsellinen pelko jolla NATO-onanoijat ratsastavat. Todellisuudessa jos suursota syttyy niin Venäjälle on edullisempaa täräyttää koko suomi reilun tuhannen rajakilometrin pituiseksi säteileväksi, hiiltyneeksi ja ihmisistä autioksi suojavyöhykkeeksi.

juha.
juha.
8

Jussi Niinistö voi kaivella varpaittensa välejä tai vaihtoehtoisesti leikkiä niillä kuin pikkulapsi, sillä se mitä tuo androidi puhuu ja ”korjailee” on yhtä tyhjän kanssa kun karhun naapurina kerran ollaan. On naurettavuuksiin menevää saivarrella sillä onko Nato vaiko Yhdysvallat, koska samaa asiaa merkitsisi sekin, että oliko viime yönä äidin vaiko tyttären sänkyssä ”lähentymässä” tai vieläpä molempien kanssa peuhuhunnan jälkeen paukuttelemassa hinksileitä siitä, kumpi huokaili enemmän ja kuinka tästä huolimatta oli kysymys aivan kahdesta ”eri” asiasta.

Jeppes
Jeppes
8

Kyllä Suomen asema tuossa suhteessa on se äidin tai tyttären asema, Jussi & co. ottavat voihkien vastaan mitä isoilta pojilta tulee.

Kokoomus-STOP
Kokoomus-STOP
8

”Esiin nousseen ilmatilan käytön osalta puolustusministeriö jatkaa samalla linjalla. Natolla ei sen mukaan ole rajoittamatonta pääsyä Suomen aluevesille ja ilmatilaan, vaan valtion alusten ja ilma-alusten pääsy Suomen alueelle edellyttää lupaa lupaviranomaiselta eli Puolustusvoimilta.”

Hupsis, kuinkas tässä näin on käynyt, Puolustusvoimien käsiin annettu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Eduskunnaltahan tuo lupa pitäisi anoa.

huugo
huugo
8

Jussi Niinistö haluaa historiaan kolmannen maailmansodan puolustusministerinä.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.