Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun Moskovassa tiistaina esittämät kommentit Suomen ja Ruotsin NATO-yhteistyöstä sisältävät puolustusministeriön mukaan useita epätarkkuuksia ja asiavirheitä. Shoigu varoitti hiljattain Suomea ja Ruotsia lähentymisestä NATO:n kanssa ja kertoi siitä seuraavan vastatoimia. Shoigun uhittelu on ehtinyt jo keräämään sekä ymmärtäjiä että vastustajia. Jo tutuksi tullut NATO-keskustelu on saanut asian tiimoilta uusia kierroksia.

Shoigu viittasi puheessaan Suomen, Ruotsin ja Naton väliseen toukokuussa allekirjoitettuun sopimukseen. Tällaista ei kuitenkaan puolustusministeriön mukaan ole olemassa, vaan Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat allekirjoittaneet toukokuussa 2018 aiejulistuksen kolmenvälisestä puolustusyhteistyöstä. Kyseisessä sopimuksessa kuitenkin selkeästi mainitaan EU-alueen ja NATO:n yhteistyön syventäminen, sekä päämääränä että keinona niihin pääsemiseen. Linkin takaa löytyvä virallinen versio sopimuksesta on englanniksi, sillä sopimusta ei ole saatavilla suomeksi.

Suomessa ei ole Shoigun mainitsemaa USA:n avulla sijoitettua kyberoperaatiokeskusta vaan vuonna 2017 perustettu monikansallinen hybridiosaamiskeskus. Keskuksen toiminnassa mukana ovat kuitenkin myös Yhdysvallat. Tämän lisäksi EU ja NATO osallistuvat aktiivisesti keskuksen johtokuntaan ja muuhun toimintaan. Molempien kerhojen, NATO ja EU, mailla on myöskin on mahdollisuus liittyä keskuksen osallistujamaaksi, joten kovin kaukaa ei Shoigun uhittelun pointit liippaa.

Puolustusministeriö myöskin korostaa, että Suomella ei ole täysimääräistä pääsyä Naton harjoituksiin ja komentorakenteisiin, toisin kuin Shoigu väittää. Merkittävää lähentymistä Suomen ja NATO:n välillä ei kuitenkaan voida kieltää. Suomalaisia poliitikkoja ramppaa NATO:n kokouksissa ennätystahtiin, PRY-sopimus taukiloitiin pöytään vastustuksen välttämiseksis ohi eduskunnan ja onpa ministerivaliokuntammekin linjannut Suomen NATO-yhteistyön tärkeydestä erikseen.

Esiin nousseen ilmatilan käytön osaltapuolustusministeriö jatkaa samalla linjalla. Natolla ei sen mukaan ole rajoittamatonta pääsyä Suomen aluevesille ja ilmatilaan, vaan valtion alusten ja ilma-alusten pääsy Suomen alueelle edellyttää lupaa lupaviranomaiselta eli Puolustusvoimilta. Lupakäsittely on aina tapauskohtainen ja harkinnanvarainen, joskin kyseessä on melkoisen muodollinen pykälä, eikä esimerkiksi NATO-koneiden ilmatilaloukkauksista kovin suurta äläkkää normaalisti nosteta.

Shoigu esittää puolustusministeriön näkemyksen mukaan virheellisesti, että Suomea ollaan vetämässä mukaan Natoon. Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana on sen mukaan selkeä ja Suomi tekee itse turvallisuuspoliittiset valintansa. Kansalaiselle tilanne ei kuitenkaan välttämättä ole läheskään yhtä selvä, kuin puolustusministeriö antaa ymmärtää.

NATO-keskustelu ottaa kierroksia

Suomessa on jo useiden vuosien ajan käyty ajoittain kiihkeäksikin äityvää keskustelua siitä, tulisiko Suomen liittyä tai yrittää pyrkiä NATO:on. Liittymisen kannalla olevat perustelevat kantaansa Venäjän agressiivisuudella ja maantieteellisellä sijainnilla Suomeen nähden, kun taas vastustajat mieltävät, että NATO-jäsenyys tai edes liiallinen lähentyminen NATO:n kanssa heikentäisi Suomen turvallisuustilannetta Venäjän suhteen.

EU:n ja sen myötä Suomenkin viime vuosina heikentyneet suhteet Venäjään ovat olleet Suomen osalta paranemaan päin ja Suomi on ajoittain nähty jopa linkkinä EU:n ja Venäjän välillä. Shoigun ulostulo on pitkiin aikoihin ensimmäinen avoimen agressiivinen ele Venäjältä Suomeen ja sen katalyyttinä toimi nimenomaan NATO-lähentyminen.

Odotettavissa on, että NATO-keskustelu ottaa uusia kierroksia asian tiimoilta ja tilanne on omiaan nostamaan NATO:n myöskin yhdeksi mahdolliseksi keskeiseksi vaaliteemaksi sekä kansan ja median että poliitikkojen toimesta.

Lähde: Valtioneuvosto, Kaleva, puolustusministeriö (sopimus), eurooppatiedotus.fi,