Mainos:

Puolustusministeri varovaisempi puheissaan, kuin hallintovaliokunta ja Supo.

Julkaistu 2.11.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) kertoo Iltalehdelle luottavansa lainsäädäntöön ja ensi vuodeksi valmistuvaan Turvallisuuskomitean työhön.

Teemme parhaillaan turvallisuuskomitean työn pohjalta puolustusministeriön johdolla jatkoselvitystä. Tässä työryhmässä on edustettuna pääesikunta, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.

- Tämä työ on valmistumassa ensi vuoden alkupuolella, minkä jälkeen oikeusministeriö selvittää lainsäädäntötarpeita.

Iltalehti 02.11.2016.

Suomen puolustus ei sentään ole pelkästään virastojargonin varassa. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps) mainitsee Venäjän, toisin kuin  pääministeri, ja muistuttaa kiinnittäneensä venäläisten outoihin maakauppoihin huomiota jo edellisellä vaalikaudella:

Nyt kehtaan röyhistää rintaani ja sanoa, että olin oikeassa. Olen jo kymmenen vuotta tutkinut tätä asiaa ja olisin toivonut, että en ole oikeassa. Koska tämä on hirveä asia, että Venäjä on ostanut maita ja kiinteistöjä sellaisilta alueilta, jotka ovat maanpuolustuksen kannalta tärkeitä, ja jotka heikentävät mahdollisen kriisin sattuessa Suomen maanpuolustusta.

Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps) muistuttaa venäläisten lukumääränkin auheuttavan riskejä Suomelle:

Mainos:

Usein sanotaan, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on arvaamaton, mutta minusta Putin kertoo varsin selkeästi sen mitä hän aikoo. Putin on esimerkiksi luvannut suojella venäläisiä myös Venäjän rajojen ulkopuolella.

Toisaalta haluan sanoa, että on häviävän pieni mahdollisuus, että Venäjä hyökkää Suomeen tai Ruotsiin, mutta nämä maa-alueiden myynnit ja venäläisten tulo pitää ottaa vakavasti.

Iltalehti 01.11.2016.

Vaikka puolustusministeri välttää jyrkkiä ilmaisuja maakauppa-asiassa, kaksoiskansalaisuuden suhteen hämn yhtyy Huhtasaaren huoleen:

On mahdollista, että voi olla ulkopuolista pyrkimystä vaikuttaa Suomen valtion asioihin vähemmistöjen kautta. Ja jos nyt puhutaan Venäjästä, niin Venäjä ryhtyi hiljattain valvomaan tarkemmin ulkomailla asuvia kaksoiskansalaisiaan. Venäjällä on jo jonkin aikaa ollut olemassa ulkovenäläisten suojeluohjelma sen varalta, että venäjän ulkopuolella asuvien venäläisten oikeuksia loukattaisiin, eli tässä on sellainen tietty ristiriidan mahdollisuus. Kaiken varalta lainsäädäntö on tarpeellista tarkistaa.

Pääministeri Sipilän (kesk) YYA-jargon toimittajien kysyessä Nordstream-kakkosesta on, verrattuna Huhtasaaren ja Eerolan realismiin, kuin .... jos saan sanoa... suoraan Arvo Korsimon  vetämien tupailtojen paksusta atmosfääristä kuutioksi leikattua ehtaa maalaisliittolaisen idänpolitiikan henkäystä.

Sipilän mukaan Suomella ei kuitenkaan ole asiassa mitään muuta kantaa kuin että putkihanke käsitellään ympäristölupa-asiana, kuten aikaisempi Nord Stream -kaasuputkikin.

Sipilä myös kiisti, että kaasuputki liittyisi miltään osin Suomen turvallisuuspolitiikkaan, koska putki kulkee ainoastaan Suomen talousvesien läpi.

Iltalehti 01.11.2016.

http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/11/01/eduskunnan-hallintovaliokunta-kuuli-supoa-venalaisten-maakaupoista-ja-hybridi-sodan-uhasta/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Suomalainen
Suomalainen
9 years ago

Suomen päättäjät ! HERÄTYS !

Inkeri Niemi
Inkeri Niemi
9 years ago

Suomen lainsäädäntö kuntoon. Miksi venäläiset saavat ostaa maata Suomessa, vaikka suomalaiset eivät vastavuoroisesti voi näin tehdä Venäjällä ??? Lievästi sanoen , päättäjämme ovat hulluja, kun eivät suojaa maatamme ja kansaamme.
Ja tärkein asia on nyt saada rajat kiinni ja estää Afrikan tyhjentyminen tänne. Saksassa vain 10% on työllistynyt pakolaisista, vaikka työpaikkoja siellä on tarjolla toisin kuin meillä.
Tuetaan oikeasti sotaa pakenevia heidän kotimaidensa lähialueilla. Sinne voimme lähettää avustustyöntekijöitä ja maassamme tuotettua puhdasta ruokaa. Tarkoitushan on, tilanne on väliaikainen ja ihmiset palaavat konfligtin jälkeen takaisin kotimaihinsa.

Harvinainen Muumimuki myytiin ennätyssummalla

Julkaistu 24.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Testiversio "Diving with Seashells" valmistettiin kymmenen kappaletta ja jaettiin Arabian tehtaan henkilökunnalle.

Harvinainen Muumimuki on myyty 46 023 eurolla. Muumimukit rahaksi -verkkokaupan mukaan kyseessä on korkein tunnettu summa, joka Muumimukista on koskaan maksettu.

Kauppa kertoi keskiviikkona, että huutokauppa alkoi viime vuoden lopulla ja viisi huutajaa tarjosi yli 40 000 euroa. Ostaja on liikkeen mukaan pitkäaikainen keräilijä Pohjoismaista. Kauppa viimeisteltiin huhtikuussa.

Muki on nimeltään Uimahyppy simpukoilla, ruotsiksi Simhopp med snäckskal. Tavallinen Uimahyppy-muki oli sarjan ensimmäinen kesämuki ja se ilmestyi vuonna 2006. Simpukkaversio oli Arabian koesarja, joka ei koskaan tullut myyntiin. Se annettiin tehtaan henkilökunnalle. Kauppa arvioi, että mukeja on jäljellä noin kymmenen kappaletta.

Ennätys on kaupan oma, ei riippumaton rekisteri

Muumimukit rahaksi -yrityksen toimitusjohtaja Rasmus Rantanen kertoi ruotsinkieliselle Ylelle odottaneensa ennätystä, sillä vastaava muki myytiin edellisen kerran julkisesti viisi vuotta sitten noin 23 000 euron vastaavalla summalla ruotsalaisessa huutokaupassa.

Mainos:

Hän myöntää myös, että vielä korkeampi summa on saatettu maksaa yksityisesti. Piirit ovat kuitenkin pienet, ja hänen mukaansa tällainen kauppa olisi todennäköisesti tullut tietoon.

Kauppa viittaa myös vuoden 2004 Fazer-mukiin, jota valmistettiin 400 numeroitua kappaletta, toisena erittäin arvostettuna painoksena. Kauppa arvioi sen arvoksi 15 000 euroa.

Google ostaa puolet suomalaisen ydinvoimalan sähköstä vuoteen 2049 asti

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Google on allekirjoittanut sähkön ostopöytäkirjan, joka kattaa puolet Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Arkistokuva vuodelta 2020.

Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.

Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:

— Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.

Mainos:

Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla

Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.

Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.

Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.

EU-pankki sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa ydinlämpöön Suomessa

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva Steady Energyn LDR-50:stä, reaktorista, joka on suunniteltu rakennettavaksi maan alle ja toimittamaan lämpöä kaukolämpöverkkoihin.

EU:n oma pankki, Euroopan investointipankki (EIP), sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa suomalaiseen Steady Energy -yhtiöön. Rahalla edistetään pientä modulaarista reaktoria (SMR), joka ei tuota lainkaan sähköä, vaan ainoastaan kuumaa vettä kaukolämpöverkkoihin – kyseessä on pankin historian ensimmäinen sijoitus SMR-teknologiaan.

Ilmoitus tehtiin 15. syyskuuta, ja summa on osa laajempaa rahoituspakettia, jossa on mukana institutionaalisia, strategisia ja yksityisiä sijoittajia. EIP:n lehdistötiedotteen mukaan varat käytetään tutkimukseen ja kehitykseen, testaukseen sekä lisensointiin Suomessa vuosina 2026–2028 – työhön, joka edeltää ensimmäistä kaupallista laitosta. Yhtään reaktoria ei ole vielä toiminnassa.

Rahoitus on etuoikeutettu vakuudeton laina, joka voidaan vaihtaa osakkeiksi, jos yhtiö listautuu pörssiin. Pankki kuvailee sitä pitkäaikaiseksi kärsivälliseksi pääomaksi – käytännössä asemana, joka antaa EIP:lle mahdollisuuden tulla osakkeenomistajaksi, jos hanke onnistuu. Toimintaa tukee EU:n InvestEU-ohjelma.

Lämpöä sähkön sijaan

Steady Energyn LDR-50-reaktorikonseptin teho on 50 MW, ja se käyttää vettä sekä hidastimena että jäähdytysaineena, mikä on sama perusteknologia kuin nykyisissä kevytvesireaktoreissa. Ero on paineessa ja lopputuotteessa: matalamman paineen muotoilu tuottaa ensisijaisena tuotteenaan lämpöä, joka voidaan syöttää suoraan kaukolämpöjärjestelmiin – putkistoihin, jotka jakelevat kuumaa vettä koteihin, toimistoihin ja muihin rakennuksiin.

Mainos:

Koska lämpöä ei tarvitse ensin muuntaa sähköksi, huomattavasti suurempi osa reaktorin lämpötehosta voidaan hyödyntää EIP:n mukaan. Laitos on myös tarkoitus rakentaa maan alle, minkä pankki sanoo parantavan turvallisuutta ja suojausta.

Yhtiön toimitusjohtaja viittaa siihen, missä suurin osa energian kysynnästä todellisuudessa on.

— Yli 40 prosenttia lopullisesta energian kysynnästä on lämpöä. Suurin osa kuluttamastamme lämmöstä tulee fossiilisista polttoaineista., sanoo Tommi Nyman.

Hän sanoo yhtiön ratkaisun mahdollistavan "riippuvuutemme vähentämisen tuontipolttoaineista entisestään".

VTT:n spin-offista suunniteltuun listautumiseen

Steady Energy eriytettiin Suomen valtion tutkimuslaitos VTT:stä vuonna 2023. Helsinkiin rakennetaan parhaillaan ei-ydinkäyttöistä pilottilaitosta, jossa keskeisiä turvajärjestelmiä testataan ennen lisensointiprosessia.

EIP:n mukaan 3North Partners ja Steady Energy ovat ilmoittaneet suunnitellusta fuusiosta, jonka myötä yhdistynyt yhtiö listautuisi Nasdaq First North -markkinapaikalle Suomessa.

World Nuclear News raportoi, että yhtiö on allekirjoittanut sopimuksia 15 reaktorista Suomessa ja tavoittelee ensimmäisen rakentamisen aloittamista vuonna 2029. Vuonna 2025 Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) totesi alustavassa konseptiarviossaan, että ratkaisut voitaisiin suunnitella täyttämään turvallisuusvaatimukset. Arvio ei ollut varsinainen lupa.

Nuorten miesten palkat laskevat Suomessa

Julkaistu 15.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
STTK:n mukaan alle 35-vuotiaiden tulojen taso Suomessa on edelleen alle ennen finanssikriisiä olleen tason.

Suomalaiset nuoret aikuiset ovat jääneet taloudellisesti jälkeen, kun taas vanhempien ikäryhmien tulot ovat kasvaneet voimakkaammin. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK varoittaa erityisesti nuorista miehistä, joiden palkkatulot ovat laskeneet.

STTK:n ostovoimakatsauksessa seurataan reaaliansioiden muutoksia Suomessa vuodesta 1966 lähtien ja vertaillaan eri ikäryhmiä. Erot heijastavat sekä palkkakehitystä että työllisyyttä, ja myös nouseva eläkeikä vaikuttaa tuloksiin.

STTK raportoi, että reaaliansiot ovat nousseet kaikissa ikäryhmissä vuodesta 1966, mutta hyöty on koitunut pääasiassa vanhemmille ikäryhmille. Alle 35-vuotiaat ovat edelleen 10–15 prosenttia vuoden 2008 tasonsa alapuolella, kun taas 25–34-vuotiaiden palkkatulot ovat lähellä vuoden 2010 tasoa.

— Sitä vastoin saman ikäryhmän miesten palkat ovat laskeneet lähes 2 500 euroa vuodessa alle pandemiaa edeltävän tason, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö kertoi Ylelle.

Mainos:

Yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi STTK toteaa, että työttömyys on viime aikoina ollut miesten keskuudessa noin kaksi prosenttiyksikköä korkeampaa kuin naisilla. Järjestö haluaa uudistaa nuorisotakuun ja laajentaa korkeakoulutusta.

— Nuorisotakuu on uudistettava siten, että nuorille taataan aidosti pääsy työhön tai koulutukseen, Sirviö sanoi tiedotteessa.