Mainos:

PST: Terrori-iskujen yritykset Norjassa ovat todennäköisiä

Julkaistu tänään 08:05 – Kirjoittaja Toimitus
Norjan lippu sinistä taivasta vasten.
Poliisin turvallisuuspalvelun silloinen päämaja Oslossa kuvattuna vuonna 2006. Virasto sanoo nyt terrori-iskujen yritysten olevan todennäköisiä, vaikka yleinen uhkataso pysyy muuttumattomana.

Norjan poliisin turvallisuuspalvelu (PST) arvioi nyt, että terrori-iskujen yritykset Norjassa ovat todennäköisiä tulevan vuoden aikana. Kokonaisvaltainen uhkataso pysyy silti tasolla kolme viidestä.

Virasto yksilöi äärislamistien ja äärioikeistolaisten muodostavan suurimman terroriuhan Norjassa ja Norjaa vastaan.

— On hyvä syy odottaa näissä piireissä olevien ihmisten yrittävän toteuttaa terrori-iskuja Norjassa tulevan vuoden aikana, PST:n terrorisminvastaisen yksikön päällikkö Ane Mannsåker Roald kertoo NRK:lle.

Äärislamistit Norjassa muodostavat yhä enemmän ryhmiä ja verkostoja, sekä kasvotusten että verkossa. Kehitys erittäin väkivaltaisissa verkkoyhteisöissä on myös huolenaihe.

Mainos:

Turvallisuuspalvelu havaitsee myös kasvavaa läsnäoloa sellaisten verkostojen elementeistä, jotka ihannoivat voimakkaasti väkivaltaa nihilistisen ekstremismin sisällä, joka on pieni, erillinen osa erittäin väkivaltaisia verkkoyhteisöjä. Palvelu pitää mahdollisena, että nihilistiset ekstremistit yrittävät terrori-iskuja Norjassa tulevan vuoden aikana.

Jo elokuussa Nykysuomi huomasi tihentyneen yhteydenpidon islamististen ekstremistien välillä ja varoitti, että alaikäiset voivat radikalisoitua nopeammin kuin aiemmin.

Lukijakysely

Kun otetaan huomioon PST:n arvio siitä, että hyökkäykset ovat todennäköisiä uhkatason pysyessä kolmessa, mitä Norjan pitäisi priorisoida?

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Norjalaisopiskelijat kamppailevat lukemisen ja matematiikan kanssa – hallitus haluaa uudet kokeet

Julkaistu 13.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Mathilde Tybring-Gjedde istumassa lavalla headset-mikrofoni ja muistiinpanot kädessään vuoden 2024 ZERO-konferenssissa, taustalla sumennettu yleisö
Konservatiivipoliitikko Mathilde Tybring-Gjedde varoittaa, että kansallisten kokeiden korvaaminen voi vaikeuttaa koulujen suoritustason seurantaa. Arkistokuva vuoden 2024 ZERO-konferenssista.

Norjalaisopiskelijat ovat edelleen vuoden 2022 tason alapuolella lukemisessa ja matematiikassa. Samaan aikaan hallitus haluaa korvata kansalliset kokeet, minkä konservatiivipuolue (Høyre) varoittaa voivan vaikeuttaa koulujen edistymisen seurantaa.

Kahdeksasluokkalaiset osoittavat pieniä merkkejä kohentumisesta tämän vuoden kokeissa, mutta heidän tuloksensa ovat heikommat kuin vuonna 2022. Viidesluokkalaisten tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan viime vuodesta, NRK raportoi.

Kahdeksasluokkalaisten osuus kahdella alimmalla lukutasolla on laskenut lähes kaksi prosenttiyksikköä viime vuodesta. Silti kahdella korkeimmalla tasolla olevien osuus on viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2022, mikä vastaa noin 3 000 opiskelijaa vähemmän. Englannin tulokset ovat olleet vakaampia, ja kahdeksasluokkalaiset suoriutuvat jopa aiempaa paremmin.

Taustaksi: Vuonna 2025 noin 29 prosenttia viidesluokkalaisista oli alimmalla lukutasolla, mikä on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2022. Kahdeksasluokkalaisista 35 prosenttia oli kahdella alimmalla tasolla, eli viisi prosenttiyksikköä enemmän.

Mainos:

Hallitus haluaa korvata kokeet

Opetusministeri Kari Nessa Nordtun työväenpuolueesta (Ap) haluaa korvata nykyiset kansalliset kokeet uusilla, jotka on suunniteltu auttamaan opettajia seuraamaan ja tukemaan opiskelijoita. Hänen syynsä on, että nykyiset kokeet eivät toimi luokkahuoneessa.

— Ne eivät anna opettajille heidän tarvitsemaansa tietoa siitä, minkä kanssa opiskelijat kamppailevat ja mitä he tarvitsevat sen ratkaisemiseksi, Nordtun sanoo.

Høyre, konservatiivipuolue, on huolissaan ehdotuksesta. Puolue pelkää, että edistymisen seuraaminen norjalaiskouluissa vaikeutuu.

— Se on vähän kuin heittäisi kuumemittarin pois, koska se näyttää sinulla olevan kuumetta, Høyren Mathilde Tybring-Gjedde vastasi NRK:n Politisk kvarter -ohjelmassa.

Hän uskoo, että on ratkaisevan tärkeää, että koulujen tulokset pysyvät julkisina. Nordtun sanoo, että uudet kokeet on ensisijaisesti tarkoitettu antamaan opettajille parempaa tietoa työn tueksi. Se, kuinka paljon tiedoista julkistetaan, on edelleen tarkasteltavana.

Aloitteita ja kritiikkiä

Hallitus on käynnistänyt kansallisen "lukualoitteen", johon on suunniteltu miljardi Norjan kruunua lisää neljän vuoden aikana, ja nimittänyt lukukomission. Matematiikan opetussuunnitelmaa tarkistettiin keskittymään selkeämmin peruslaskutaitoon. Talousarvioesitys sisältää myös noin 465 miljoonaa Norjan kruunua pienryhmäopetukseen.

Kesäkuussa Norjan valtiontalouden tarkastusvirasto kritisoi kouluja siitä, etteivät ne ole onnistuneet varustamaan useampia opiskelijoita vahvoilla perustiedoilla jatkuvista ponnisteluista huolimatta. Tarkastusviraston mukaan opetus- ja tutkimusministeriöltä puuttuu myös riittävä tieto useiden toimenpiteiden tehokkuudesta.

Norjan lapsiasiavaltuutettu kritisoi hijabia islamilaisessa oppikirjassa

Euroopan islamisaatio

Julkaistu 9.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
"La oss lære om islam" -kirjan kansi, jossa on turkoosi kuviointi, valokuva Kaabasta ja keltainen ykköstason symboli.
"La oss lære om islam" on tarkoitettu kuusivuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille.

Norjan lapsiasiavaltuutettu on kritisoinut uutta kuusivuotiaille suunnattua islamilaista oppikirjaa. Norjalaisen uutissivusto Utropin mukaan kaikki kuvituksissa muslimeina esitetyt tytöt käyttävät hijabia kirjassa "La oss lære om islam".

Norjan islamilainen neuvosto (IRN) julkaisi kirjan "La oss lære om islam" huhtikuussa. Islamin opetukseen tarkoitettu teos on ensimmäinen suunnitellussa kolmen kirjan sarjassa.

Uutissivusto Utrop havaitsi, että kaikki muslimeina kuvatut tytöt on piirretty hijab päässään jopa arkisissa tilanteissa, kuten tytön rakentaessa palikoilla.

Norjan lapsiasiavaltuutettu Mina Gerhardsen on kriittinen.

Mainos:

— Kun kaikki tytöt kuvataan hijab päässään, se ei heijasta muslimilasten moninaisuutta, Mina Gerhardsen sanoo Utropille.

La oss lære om islam
Kuva: Kuvitus kirjasta "La oss lære om islam Nivå 1".

Gerhardsen on huolissaan siitä, että kirja voi luoda nuoriin tyttöihin kohdistuvaa sosiaalista painetta peittää hiuksensa. Lapsiasiavaltuutettu ei kuitenkaan voi vaatia IRN:ää muuttamaan kirjaa.

IRN kirjoittaa NRK:lle lähettämässään sähköpostissa, että hijab on tärkeä osa islamilaista uskoa ja uskonnollista identiteettiä ja että hijabia käyttävät naiset kohtaavat usein ennakkoluuloja ja syrjintää.

Järjestö uskoo siksi, että myös hijabia käyttävien tyttöjen tulisi olla edustettuina opetusmateriaaleissa.

IRN:n mukaan kuusivuotiaalla ei ole uskonnollisia velvoitteita, ja järjestö sanoo, etteivät kirjan kuvitukset sanele sitä, miten lasten tulisi pukeutua.

Norjassa entistä vähemmän itsemurhia – mutta kasvuikäisten keskuudessa määrä on noussut

Julkaistu 3.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lähikuva kahden iäkkään ihmisen käsistä, jotka lepäävät yhdessä sylissä; näkyvissä on ruudullinen ja neulottu hiha.
Norjan itsemurhalukujen suurin kasvu viime vuosina on tapahtunut yli 70-vuotiaiden keskuudessa FHI:n mukaan. Kuvituskuva; kuvassa olevat henkilöt eivät liity raporttiin.

Norjassa tehtiin vuonna 2025 vähemmän itsemurhia kuin edellisenä vuonna. Pidemmällä aikavälillä kasvu on kuitenkin ollut suurinta yli 70-vuotiaiden keskuudessa.

Norjan kansanterveyslaitos (FHI) raportoi, että vuonna 2025 rekisteröitiin 676 itsemurhaa, mikä on 65 vähemmän kuin vuonna 2024. Tämä vastaa 12 tapausta 100 000 ihmistä kohden.

Itsemurhan tehneistä 76 prosenttia oli miehiä. Osuus oli korkein 30–49-vuotiaiden miesten keskuudessa, ja eniten itsemurhia tapahtuu 30–69-vuotiaiden ikäryhmissä.

Laskusta huolimatta luku on noussut hieman vuodesta 2012, jolloin se saavutti alimman tasonsa, 10,6 tapausta 100 000 ihmistä kohden. Ennätyskorkea luku 17,7 saavutettiin vuonna 1988.

Mainos:

Viime vuosien kasvu on ollut suurinta vanhimpien ihmisten keskuudessa.

— Viime vuosina kasvu on kuitenkin ollut suurinta yli 70-vuotiaiden keskuudessa, sanoo Marianne Strøm, FHI:n ylilääkäri.

Yli 70-vuotiaiden itsemurhaluku on nyt suunnilleen yhtä korkea kuin 30–49-vuotiaiden ja 50–69-vuotiaiden keskuudessa. Alle 30-vuotiaiden nuorten keskuudessa luku on suhteellisen vakaa ja merkittävästi alhaisempi. FHI olettaa, että aliraportointi on suurinta ikääntyneiden kohdalla.

Diesen haluaa lähteä Norjasta viitaten mustamaalauskampanjaan ja painostukseen

Sananvapauden uhka

Julkaistu 27.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Glenn Diesenillä on kuulokkeet päässään haastattelussa punaisella valaistussa studiossa.
Glenn Diesen on hakenut palkatonta vapaata tehdäkseen tutkimusta Kiinassa ja Australiassa vuonna 2027. Arkistokuva Wolfgang Ween haastattelusta vuodelta 2022.

Kriittisillä analyyseillään Amerikan imperiumista ja moninapaisen maailman puolustamisellaan norjalaisprofessori Glenn Diesen on tavoittanut suuren kansainvälisen yleisön. Kotimaassaan Norjassa hän sanoo tutkimustaan "kriminalisoitavan", ja nyt hän haluaa harjoittaa tutkimusta ulkomailla vuonna 2027.

Diesen on hakenut palkatonta vapaata 11. tammikuuta 2027 alkaen vuoden loppuun asti ja haluaa jakaa aikansa Kiinan ja Australian välillä, raportoi Khrono, joka on tutustunut hakemukseen. Hän listaa työpaikakseen Renmin-yliopiston Kiinassa.

Päätöstä ei ole vielä tehty. Kaakkois-Norjan yliopisto (USN), jossa Diesen toimii professorina, odottaa tekevänsä päätöksen hakemuksesta marraskuun puolivälissä.

Diesen tutkii Euraasian integraatiota sekä Venäjän ja Kiinan välistä geoekonomista yhteistyötä. Sähköpostissa Khronolle hän kirjoittaa, että liikkumavara tällaiselle tutkimukselle on Norjassa nykyään hyvin rajallinen, koska akateemista yhteistyötä ja tutkimusta "kriminalisoidaan".

Mainos:

"Käytän omia rahojani ja lomapäiviäni tutkiakseni ulkomailla paetakseni Norjan median mustamaalauskampanjaa ja yliopistoon kohdistuvaa painostusta", hän kirjoittaa.

Nimeää kriitikkonsa

Laajassa kirjoituksessa Substackissa Diesen kuvailee, kuinka kilpailevien valtojen politiikkaa ei ole enää mahdollista analysoida niiden turvallisuusintressien näkökulmasta ilman, että hänet leimataan vihollisen "laillistajaksi".

Diesen kuvailee konkreettisia seurauksia: Hänen mukaansa sanomalehti sai peruttua kirkossa järjestettävän tilaisuuden, jossa hänen oli määrä puhua, ja hänen on otettava lomapäiviä osallistuakseen konferensseihin.

Hän nimeää erikseen puolustusministeri Tore O. Sandvikin (työväenpuolue), jonka hän sanoo syyttäneen häntä propagandan levittämisestä ja kritisoineen kahta podcastaajaa keskustelemisesta hänen kanssaan. Dagbladetin mukaan Sandvik varoitti "venäläisestä propagandasta" Norjassa tammikuussa mainitsematta Dieseniä nimeltä. Altingetin mukaan kritiikki kohdistui podcast-juontajiin Wolfgang Weehen ja Danby Choihin, joiden molempien vieraana Diesen on ollut.

Norjan Helsinki-komitea, yksi hänen aktiivisimmista kriitikoistaan, on yrittänyt saada hänet erotetuksi, pyrkinyt estämään hänen puhekeikkansa ja julkaissut kuvan hänen kodistaan sosiaalisessa mediassa Diesenin mukaan. Komitea syyttää häntä "venäläisen propagandan" levittämisestä.

Kovimman kritiikkinsä hän säästää NRK:n tekemälle faktantarkistukselle hänen esiintymisestään "Debatten"-ohjelmassa ennen Norjan vuoden 2025 parlamenttivaaleja, jolloin hän oli Fred og rettferdighet -puolueen kärkiehdokas. Diesenin mukaan faktantarkistajat kumosivat väitteitä, joita hän ei ollut koskaan esittänyt, ja sivuuttivat tiedot, jotka tukivat hänen analyysiaan Yhdysvaltojen ja Britannian roolista Istanbulin vuoden 2022 rauhanneuvotteluissa.

"Sotapropagandistit tekevät minulle faktantarkistusta", hän kirjoittaa.

Mahdotonta jäädä

USN ei jaa hänen näkemystään. Osastonjohtaja Bjørn Hansen viittaa lakisääteiseen akateemiseen vapauteen ja sanoo, ettei yhtäkään Diesenin haluamaa tutkimushanketta ole hylätty.

Diesen pysyy kannassaan. Sähköpostissa Dagbladetille hän kirjoittaa, että on mahdotonta keskustella Venäjän turvallisuushuolet huomioiden ilman, että tulee syytetyksi aggression "laillistamisesta" ja "venäläisen propagandan" levittämisestä.

"Näen akateemisen vapauden puutteen, koska argumenteista ei keskustella. Sen sijaan yksilöä häiritään, ja valtion sotanarratiivin haastamisen sosiaaliset kustannukset tekevät tänne jäämisen mahdottomaksi", hän kirjoittaa.