Norjalaisopiskelijat ovat edelleen vuoden 2022 tason alapuolella lukemisessa ja matematiikassa. Samaan aikaan hallitus haluaa korvata kansalliset kokeet, minkä konservatiivipuolue (Høyre) varoittaa voivan vaikeuttaa koulujen edistymisen seurantaa.
Kahdeksasluokkalaiset osoittavat pieniä merkkejä kohentumisesta tämän vuoden kokeissa, mutta heidän tuloksensa ovat heikommat kuin vuonna 2022. Viidesluokkalaisten tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan viime vuodesta, NRK raportoi.
Kahdeksasluokkalaisten osuus kahdella alimmalla lukutasolla on laskenut lähes kaksi prosenttiyksikköä viime vuodesta. Silti kahdella korkeimmalla tasolla olevien osuus on viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2022, mikä vastaa noin 3 000 opiskelijaa vähemmän. Englannin tulokset ovat olleet vakaampia, ja kahdeksasluokkalaiset suoriutuvat jopa aiempaa paremmin.
Taustaksi: Vuonna 2025 noin 29 prosenttia viidesluokkalaisista oli alimmalla lukutasolla, mikä on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2022. Kahdeksasluokkalaisista 35 prosenttia oli kahdella alimmalla tasolla, eli viisi prosenttiyksikköä enemmän.
Hallitus haluaa korvata kokeet
Opetusministeri Kari Nessa Nordtun työväenpuolueesta (Ap) haluaa korvata nykyiset kansalliset kokeet uusilla, jotka on suunniteltu auttamaan opettajia seuraamaan ja tukemaan opiskelijoita. Hänen syynsä on, että nykyiset kokeet eivät toimi luokkahuoneessa.
— Ne eivät anna opettajille heidän tarvitsemaansa tietoa siitä, minkä kanssa opiskelijat kamppailevat ja mitä he tarvitsevat sen ratkaisemiseksi, Nordtun sanoo.
Høyre, konservatiivipuolue, on huolissaan ehdotuksesta. Puolue pelkää, että edistymisen seuraaminen norjalaiskouluissa vaikeutuu.
— Se on vähän kuin heittäisi kuumemittarin pois, koska se näyttää sinulla olevan kuumetta, Høyren Mathilde Tybring-Gjedde vastasi NRK:n Politisk kvarter -ohjelmassa.
Hän uskoo, että on ratkaisevan tärkeää, että koulujen tulokset pysyvät julkisina. Nordtun sanoo, että uudet kokeet on ensisijaisesti tarkoitettu antamaan opettajille parempaa tietoa työn tueksi. Se, kuinka paljon tiedoista julkistetaan, on edelleen tarkasteltavana.
Aloitteita ja kritiikkiä
Hallitus on käynnistänyt kansallisen "lukualoitteen", johon on suunniteltu miljardi Norjan kruunua lisää neljän vuoden aikana, ja nimittänyt lukukomission. Matematiikan opetussuunnitelmaa tarkistettiin keskittymään selkeämmin peruslaskutaitoon. Talousarvioesitys sisältää myös noin 465 miljoonaa Norjan kruunua pienryhmäopetukseen.
Kesäkuussa Norjan valtiontalouden tarkastusvirasto kritisoi kouluja siitä, etteivät ne ole onnistuneet varustamaan useampia opiskelijoita vahvoilla perustiedoilla jatkuvista ponnisteluista huolimatta. Tarkastusviraston mukaan opetus- ja tutkimusministeriöltä puuttuu myös riittävä tieto useiden toimenpiteiden tehokkuudesta.
