Jensen Huang, joka perusti Nvidian ja rakensi siitä maailman johtavan tekoälysiruyhtiön, on eronnut toimitusjohtajan tehtävästä välittömästi. Eroilmoituksessa ei kerrota syytä.
Nvidian hallitus ilmoitti torstaina 12. marraskuuta, että Huang jättää tehtävänsä toimitusjohtajana, presidenttinä ja hallituksen jäsenenä. Talousjohtaja Colette Kressistä tulee väliaikainen toimitusjohtaja, ja hän säilyttää samalla roolinsa talousjohtajana. Synopsysin entisestä toimitusjohtajasta Harvey C. Jonesista tulee yhtiön kaikkien aikojen ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja, ja hallitus etsii nyt vakituista seuraajaa.
Ero seuraa viikon kestänyttä painetta. Työntekijöille 8. marraskuuta osoitetussa kirjeessä Huang myönsi olleensa uskoton vaimolleen, nimeämättä naista. Samaan aikaan The New York Times ja Financial Times raportoivat muistiosta, jonka sanotaan perustuvan Yhdysvaltain tiedustelutietoon ja jossa väitetään, että Kiinan turvallisuuspalvelu olisi värvännyt singaporelaisen konesaliyhtiö Megaspeedin johtajan Alice Huangin. Jensen Huang kiistää tienneensä, että tämä olisi väitetysti työskennellyt Kiinan valtiolle.
Hallitus teetti riippumattoman tutkimuksen ja kirjoitti lausunnossaan, ettei sillä ollut syytä uskoa kansallisen turvallisuuden tai yrityssalaisuuksien vaarantuneen. Eroilmoituksessa ei mainita väitteitä eikä hänen yksityiselämäänsä. Sen sijaan siinä ylistetään Huangin panosta "syvälliseksi".
Peking jarruttaa siruja
Kuva Kiinasta, joka on päättänyt saada Nvidian siruja hinnalla millä hyvänsä, on ristiriidassa sen kanssa, miten Peking todellisuudessa toimii. Noin 600 000 Nvidian kehittynyttä H200-sirua makaa varastossa Hongkongissa odottamassa toimitusta mannermaalle, Reuters raportoi 5. marraskuuta viitaten kahteen asiaa tuntevaan lähteeseen. Syynä on se, että Peking pidättäytyy antamasta hyväksyntää laajamittaiselle tuonnille.
Este ei siis ole Washingtonissa. Viime vuonna Trumpin hallinto antoi Nvidialle luvan myydä H200-siruja hyväksytyille kiinalaisille asiakkaille maiden välisten kauppaneuvottelujen jälkeen. Kiinan johto painaa jarrua Reutersin mukaan siksi, ettei se halua lisätä riippuvuutta amerikkalaisesta teknologiasta.
Politiikka ei ole uutta. Syyskuussa 2025 Kiinan internet-sääntelyviranomainen CAC määräsi Alibaban ja Bytedancen lopettamaan testauksen ja peruuttamaan tilaukset Nvidian RTX Pro 6000D -sirusta, joka oli räätälöity Kiinaa varten, Financial Times raportoi.
Nvidia itse kuvailee tätä kaavaa 25. tammikuuta 2026 päättyneen tilikauden vuosikertomuksessaan. Raportin mukaan Kiinan hallitus on rohkaissut asiakkaita ostamaan yhtiön kiinalaisilta kilpailijoilta ja lannistanut heitä ostamasta, tuomasta tai käyttämästä sen konesalituotteita, "mukaan lukien kaikki Kiina-erityiset tuotteet", jotka on kehitetty noudattamaan Yhdysvaltain vientisääntöjä. Yhtiö nimeää Kiinan markkinoiden menettämisen vakavaksi taloudelliseksi uhaksi.
Yritykset haluavat enemmän kuin valtio sallii
Kiinan teollisuuspolitiikka ja sen teknologiajättien tarpeet ovat ristiriidassa. Yritykset tarvitsevat edelleen Nvidian laskentatehoa vastatakseen tekoälyn nopeasti kasvavaan kysyntään. H200 ei ole Nvidian uusin prosessori, mutta sillä on ominaisuuksia, joita kiinalaiset vaihtoehdot eivät ole vielä saavuttaneet, varsinkin kun se yhdistetään Nvidian ohjelmistoihin.
Vain pieniä määriä on päästetty läpi. Useat suuret kiinalaiset internet-yhtiöt ovat saaneet kukin noin 10 000 sirua viime kuukausina, ja pieniä eriä on kulkenut epäsuoria reittejä välikäsien kautta. Jo heinäkuussa teknologiajulkaisu The Information raportoi, että hyväksyntien kokonaismäärä saattaa jäädä alle 200 000 sirun ja että Peking haluaa yritysten priorisoivan kiinalaisia prosessoreita päättelyyn (inference), eli tekoälymallien varsinaiseen ajamiseen.
Pula heijastuu hintaan. Lokakuun lopulla palvelin, jossa oli kahdeksan H200-korttia, maksoi Kiinan epävirallisilla markkinoilla yli kuusi miljoonaa yuania, eli noin 900 000 dollaria. Hinta oli suunnilleen kolminkertainen vuodentakaiseen verrattuna. Bytedance, Alibaba ja Tencent ovat puolestaan tilanneet yli kolme miljoonaa Nvidian vähemmän kehittynyttä, vientihyväksyttyä RTX Pro 5500 -korttia yli 35 miljardilla dollarilla.
Washington halusi luoda riippuvuutta
Washingtonissa vientirajoitusten helpottamista on perusteltu juuri sillä riippuvuudella, jota Peking yrittää välttää. Heinäkuussa 2025 CNBC:n haastattelussa kauppaministeri Howard Lutnick selitti ajattelutapaa, jonka mukaan Nvidian sallittiin myydä vähemmän kehittynyttä H20-siruaan Kiinaan.
— Joten haluatte myydä kiinalaisille tarpeeksi, jotta heidän kehittäjänsä tulevat riippuvaisiksi amerikkalaisesta teknologiapinosta. Ja se on se ajatusmalli, Lutnick sanoi.
Taistelu koskee siis vähemmän itse pii-materiaalia kuin sitä, kenen ekosysteemiin Kiinan kehittäjät rakentavat. Washington haluaa sitoa heidät Nvidiaan. The Informationin raportoinnin mukaan, jota Reuters välitti, Peking haluaa yritysten priorisoivan kiinalaisia prosessoreita päättelyyn, kun taas ne saattavat saada luvan ostaa rajoitettuja määriä H200-siruja tekoälymallien kouluttamiseen.
Ulkomainen kapasiteetti kiertotienä
Kommentaattori Arnaud Bertrand nostaa esiin toisen mahdollisen selityksen sille, miksi Kiinan ulkopuolella sijaitsevat konesaliyhtiöt ovat nousseet keskiöön. Hänen tulkintansa mukaan ulkomainen kapasiteetti, kuten Megaspeedin operoima, voisi tarjota kiinalaisille yrityksille tavan päästä käsiksi Nvidian laskentatehoon samalla kun ne kiertävät Pekingin omaa omavaraisuuspolitiikkaa.
Hongkongin varasto osoittaa, kuinka jakautunutta kiinalainen kiinnostus Nvidian siruja kohtaan on: valtio jarruttaa, kun taas yritykset haluavat lisää. Tätä taustaa vasten Nvidia julkaisee neljännesvuosikatsauksensa 17. marraskuuta, ensimmäisen kerran ilman Jensen Huangia ruorissa sitten yhtiön perustamisen vuonna 1993.
