Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Puoluetukien tarkoituksena on ollut kitkeä korruptiota ja pimeää puoluerahoitusta Tänäpäivänä puoluetuki on van lisänä rokassa saatujen lahjusrahojen ja ylikansallisilta yhtiöiltä saatuen ”palkkioiden” joukossa kansallisomaisuuden ”kenkkäämisestä” niille.
Koko rakenne ylläpitää ja lisää politiikan mädännäisyyttä.
Mikään ei ole turhempaa kuin verovaroin (ei puolueiden omin varoin) rahoitetut broileritehtaat!
Yleensä sieltä tulee ryhmämentaliteetistä pongahtavia populaari ”ideoita” jossa nuoret eivät hahmota kokonaisuutta, kerrannaisvaikutuksia jne.
Sellaisiin ylipäätään ajautuvat vähemmän kyvykkäät mutta mielellään päsmäröivät pyrkyrit joilla on aivan liian suuret luulot omista kyvyistä hahmottaa yhteiskuntaa ja sen sektoreita.
Minulla on yleensä pyöreä nolla kunnioitusta niitä politikoita kohtaan jotka ovat pongahtaneet puolueiden nuorisojärjestöistä.
Haluan eduskuntaan ihmisiä, jotka paljon erityyppisiä töitä tehneinä ja vaikka yrittäjinä, sekä toki akateemisinkin meriiteinkin varustettuina, ovat ihmisä joilla on mahdollisimman laaja paketti elämänkokemusta, jokta vasta myöhemmässä elämänvaiheessa motivoituvat (esim. pakon sanelemana) aktivoitumaan poliittisesti – eli ylevät motiivit.
Jos haluan äänestää jotain päinvastaista, äänestän nuorisojärjestöistä pongahtavia broilereita.
Tämän ymmärsin jo 18 vuotiaanakin kun olin hengaillut ryhmämentaliteetin nuorisojärjestöporukoissakin.
Lakia olisi muutettava niin että nuorisojärjestöt hakevat rahoituksensa yksityissektorilta tai vaikka AY:ltä sekä puolueiden omista kassoista. Ehkä siinä vaiheessa sieltäkin alkaa nousemaan jotain kykyjäkin, jonkinlaista vastuuta kun joudutaan myös kantamaan. Väliaikainen parannus olisi toki että tukia leikataan vähintäänkin 75%. Heillä on aivan liian paljon rahaa suhteessa yhteiskunnalliseen hyötyyn.