Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.
Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.
Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.
Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.
Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen
Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.
Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.
Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.
Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus
Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.
Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.
Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.
Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.
Puoluetukien tarkoituksena on ollut kitkeä korruptiota ja pimeää puoluerahoitusta Tänäpäivänä puoluetuki on van lisänä rokassa saatujen lahjusrahojen ja ylikansallisilta yhtiöiltä saatuen ”palkkioiden” joukossa kansallisomaisuuden ”kenkkäämisestä” niille.
Koko rakenne ylläpitää ja lisää politiikan mädännäisyyttä.
Mikään ei ole turhempaa kuin verovaroin (ei puolueiden omin varoin) rahoitetut broileritehtaat!
Yleensä sieltä tulee ryhmämentaliteetistä pongahtavia populaari ”ideoita” jossa nuoret eivät hahmota kokonaisuutta, kerrannaisvaikutuksia jne.
Sellaisiin ylipäätään ajautuvat vähemmän kyvykkäät mutta mielellään päsmäröivät pyrkyrit joilla on aivan liian suuret luulot omista kyvyistä hahmottaa yhteiskuntaa ja sen sektoreita.
Minulla on yleensä pyöreä nolla kunnioitusta niitä politikoita kohtaan jotka ovat pongahtaneet puolueiden nuorisojärjestöistä.
Haluan eduskuntaan ihmisiä, jotka paljon erityyppisiä töitä tehneinä ja vaikka yrittäjinä, sekä toki akateemisinkin meriiteinkin varustettuina, ovat ihmisä joilla on mahdollisimman laaja paketti elämänkokemusta, jokta vasta myöhemmässä elämänvaiheessa motivoituvat (esim. pakon sanelemana) aktivoitumaan poliittisesti – eli ylevät motiivit.
Jos haluan äänestää jotain päinvastaista, äänestän nuorisojärjestöistä pongahtavia broilereita.
Tämän ymmärsin jo 18 vuotiaanakin kun olin hengaillut ryhmämentaliteetin nuorisojärjestöporukoissakin.
Lakia olisi muutettava niin että nuorisojärjestöt hakevat rahoituksensa yksityissektorilta tai vaikka AY:ltä sekä puolueiden omista kassoista. Ehkä siinä vaiheessa sieltäkin alkaa nousemaan jotain kykyjäkin, jonkinlaista vastuuta kun joudutaan myös kantamaan. Väliaikainen parannus olisi toki että tukia leikataan vähintäänkin 75%. Heillä on aivan liian paljon rahaa suhteessa yhteiskunnalliseen hyötyyn.