Poliisien suljetun Facebook-ryhmän tapauksessa ei rikosta: Yhdelle vakava kirjallinen huomautus, viidelle työnjohdollista ohjausta

Julkaistu 19.2.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Yksi poliisimies on saanut vakavan kirjallisen huomautuksen sopimattomasta käytöksestä poliisin epävirallisessa suljetussa Facebook-ryhmässä. Lisäksi viidelle poliisin palveluksessa olevalle virkamiehelle on annettu työnjohdollista ohjausta.

Asia selviää Poliisihallituksen tekemästä selvityksestä, joka käynnistettiin verkkojulkaisu Long Playssa viime kesänä julkaistujen artikkeleiden takia. Artikkeleiden mukaan ryhmässä käytiin epäasianmukaista ja rasistista keskustelua ja siihen osallistui myös poliisin palveluksessa olevia virkamiehiä.

Poliisiyksiköt tunnistivat käytettävissä olevasta aineistosta 50 poliisin palveluksessa olevaa virkamiestä. Tunnistamisen haastavuutta lisäsi se, että kuvakaappauksissa osa epäasiallisten kommenttien esittäjistä oli peitetty siten, että esittäjän henkilöllisyyttä ei kyetty selvittämään.

Kaikkien edellä mainittujen 50 poliisimiehen kirjoitukset eivät olleet poliisiyksiköiden tekemien arvioiden mukaan epäasianmukaisia vaan niiden on kriittisinäkin saatettu katsoa kuuluneen virkamiehen sananvapauden piiriin.

Valtakunnansyyttäjän viraston mukaan ei syytä epäillä rikosta

Poliisihallitus teki artikkeleiden ilmestymisen jälkeen valtakunnansyyttäjänvirastolle tutkintapyynnön siitä, onko poliisin palveluksessa olevia virkamiehiä syytä epäillä rikoksesta epäasiallisiin keskusteluihin liittyen.

Valtakunnansyyttäjänviraston päätöksen mukaan asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, vaan että asian tarkempi selvittely ja mahdolliset kurinpidolliset toimet jäävät poliisihallinnon tehtäväksi. Poliisihallitus ryhtyi tämän jälkeen selvittämään asiaa hallinnollisesti. Selvityksen pohjana oli suuri joukko kuvakaappauksia ryhmässä käydyistä keskusteluista.

Koska kurinpidolliset toimet suoritetaan aina siinä poliisiyksikössä, jossa kukin virkamies työskentelee, Poliisihallitus antoi kaikille poliisilaitosten oikeusyksiköille tehtäväksi käydä ryhmässä käydystä keskustelussa käytettävissä olevan aineiston läpi. Poliisiyksiköiden tuli selvittää aineistosta palveluksessaan olevat virkamiehet ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli näiden kirjoituksissa oli havaittavissa rasistisia tai muutoin epäasiallisia piirteitä.

Kyseessä ei ole poliisin virallinen facebook-ryhmä - käyttäytymisvelvollisuus huomioitava tästä huolimatta

Tapauksessa tarkoitettu ryhmä ei ole poliisin ylläpitämä tai muutoin virallinen ryhmä, vaan se on perustettu yksityiseen käyttöön. Ryhmässä on ollut monia poliisin palveluksessa olevia virkamiehiä, mutta myös muita henkilöitä.

Poliisia koskee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetty erityinen käyttäytymisvelvollisuus, joka ulottuu myös vapaa-ajalle. Poliisin on käyttäydyttävä siten, ettei hänen käyttäytymisensä ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Tämä koskee kaikkea käyttäytymistä - myös keskustelua yksityishenkilönä sosiaalisessa mediassa.

Virkamiehet voivat osallistua julkiseen keskusteluun ja esittää vapaa-ajallaan mielipiteitään. Poliisin käyttäytymisvelvoite rajoittaa kuitenkin tätä oikeutta - poliisin sananvapaus on tavallista kansalaista ja monia muita virkamiehiä rajoitetumpaa.

Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty ja niitä jatketaan

Poliisihallitus tuomitsee kaikenlaisen rasismin ja syrjinnän eikä suvaitse sitä missään muodossa poliisin henkilöstöltä. Tapaukseen suhtaudutaan vakavasti ja sen johdosta on ryhdytty useisiin kehittämistoimiin.

•Poliisin uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on vahvistettu 26.6.2017.

•Poliisin toimintaa sosiaalisessa mediassa koskevat ohjeet on päivitetty.

•Poliisissa on 1.12.2017 lukien otettu pilottikäyttöön ns. eettinen kanava, joka mahdollistaa poliisin omalle henkilöstölle epäeettisen toiminnan nimettömän ilmoittamisen.

•Koko poliisin henkilöstölle on valmistumassa sosiaalista mediaa koskeva pakollinen koulutus, jossa poliisin käyttäytymisvelvollisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

•Poliisin arvot on otettu osaksi jokaisen poliisin palveluksessa olevan tavoite- ja kehityskeskusteluita vuodelle 2018.

•Tapaus on käsitelty valtakunnallisessa poliisin johtoryhmässä - kaikkia poliisiyksiköitä on ohjeistettu jatkossa puuttumaan matalalla kynnyksellä kaikenlaiseen rasistiseen, syrjivään taikka muutoin epäasialliseen käyttäytymiseen.

Poliisihallitus seuraa tarkasti mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarvetta myös jatkossa.

Poliisihallituksen raportti POL-2017–13944 on julkinen ja se on tilattavissa Poliisihallituksen kirjaamosta.

Lähde: Poliisi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.