Poliisi varoittaa yrityksiin ja yhdistyksiin kohdistuvista laskutushuijauksista

Julkaistu 26.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Poliisi kehottaa organisaatioiden rahaliikenteen hoitajia valppauteen kaikkien organisaatioon tulleiden, normaalista toiminnasta poikkeavien laskujen ja etenkin sähköpostissa tulleiden maksumääräysten osalta.

Ennen epäilyttävän laskun tai maksun maksamista, olisi hyvä varmistaa esimerkiksi puhelimella henkilökohtaisesta maksumääräyksen antajan kanssa, että kyseessä on aiheellinen lasku.

Mikäli huijaus tapahtuu ja uhri on ehtinyt maksaa rahaa rikollisten tilille ennen huijauksen havaitsemista, on ensiarvoista toimia nopeasti ja ilmoittaa sekä poliisille että organisaation pankkiin rahansiirron pysäyttämiseksi.

Rikolliset pyrkivät hyvinkin erilaisin keinoin erehdyttämään kohteena olevan yrityksen, yhdistyksen tai muun organisaation maksamaan rahaa rikollisten haluamalle pankkitilille.

Tekotavan erilaisiin variaatioihin kuuluvat muun muassa haltuun saatujen laskujen - monesti ulkomailta lähetettyjen - maksuyhteystietojen väärentäminen ja organisaation päätöksenteosta vastaavan henkilön nimissä väärennetyt, sähköpostilla lähetetyt kiireelliset huijausmaksumääräykset organisaation maksuliikennettä hoitavalle henkilölle.

Huijauksiin tarvittavaa tietoa rikolliset hankkivat niin hakkereiden, haittaohjelmien kuin esimerkiksi kohteen internetissä olevista avoimista lähteistä, kuten yritysten ja yhdistysten kotisivuilta. Uhriksi joutuneelta organisaatiolta saadut rahat ohjataan yleensä erilaisten bulvaanien tileille ulkomaille.

Suomessa ilmiöstä ei vielä ole saatavilla tarkempaa tilastoa, koska kyse on sen verran uudesta rikosilmiöstä, että järjestelmät eivät tuota erillistä tilastotietoa juuri tämän tyyppisestä petosrikollisuudesta.

Hämeen poliisilaitoksen osalta nämä yrityksiin ja yhteisöihin kohdistuneet "laskutuspetokset" ovat lisääntymässä. Vuonna 2016 on kirjattu yksi rikosilmoitus, vuonna 2017 todettiin 13 tekoa tai sen yritystä. Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä poliisin tietoon tulleita tapauksia on ollut jo seitsemän. Onneksi suurimmassa osassa tapauksia teot ovat jääneet yritysasteelle, koska rikoksen kohteena olevassa yrityksessä on oltu valppaana ja rahaa ei ole siirretty. Onnistuneissa tapauksissa ulkomaille maksetut summat ovat vaihdelleet reilusta 30.000 eurosta muutamiin tuhansiin euroihin.

Viimeisin poliisin tietoon Hämeessä tullut tapaus sattui 3.4. tänä vuonna. Rikolliset onnistuivat yhdistyksen puheenjohtajan nimissä sähköpostilla lähetetyllä kiireellisellä maksumääräyksellä erehdyttämään yhdistyksen rahastonhoitajan maksamaan 8.600 euroa italialaiselle pankkitilille. Huomattuaan tulleensa huijatuksi rahastonhoitaja oli seuraavana päivänä yhteydessä poliisiin sekä yhdistyksen tilipankkiin maksun pysäyttämiseksi. Huolimatta nopeasta sekä poliisin että rahastonhoitajan reagoinnista, maksu oli jo ehtinyt italiassa toimivan, nigerialaisen miehen henkilötiedoilla avatulle tilille.

Varat oli välittömästi seuraavana päivänä 4.4. nostettu eri postitoimipaikoissa Turinissa. Jutun selvittelyssä on käynyt ilmi, että Italiassa toimivan miehen tilille oli 4.-6.4. mennyt tämän tapauksen lisäksi neljä eri maksua suomalaisilta yhdistyksiltä. Myös nämä rahat, yhteensä 12.100 euroa, oli ehditty nostaa tililtä, ennen kuin rahaa lähettäneet olivat todenneet tulleensa huijatuiksi. Kaikkien suomalaisiin kohdistuneiden huijauslaskujen aihe oli: "Tietokonepalvelun ja sivustan uudelleensuunnittelu".

Italian rahanpesun selvittely viranomainen FIU (Financial Intelligence Unit for Italy) on ohjannut todennäköisesti bulvaanina toimineen tilinhaltijaa koskevan tutkinnan epäillystä törkeästä rahanpesusta Italiassa paikalliselle esitutkintaviranomaiselle.

Hämeessä toimivan, yhdistykseen kohdistuneen rikoksen esitutkinta on keskeytetty siihen asti, kunnes Italian tutkintaviranomainen informoi Hämeen poliisilaitosta tutkintansa tuloksista. Suomessa saadun kokemuksen mukaan edellä mainittujen rikosten tutkinnassa ei puhelinnumeroiden, osoitteiden tai henkilönimien perusteella päästä eteenpäin, koska ne ovat usein jäljittämiskelvottomia ja vääriä. Samoin pankkitilit on usein avattu väärennetyillä papereilla ja osoitteet ovat keksittyjä.

Lähde: Poliisi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.