Mainos:

Poliisi: Uhrit eivät aina tee rikosilmoitusta

Julkaistu 8.11.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä vaihtelee vuosittain. Osa rikosilmoituksista kirjataan poliisin omien havaintojen perusteella. Tähän osuuteen vaikuttavat mm. poliisin resurssit ja se miten ne on kohdennettu. Suuri osa rikoksista tulee poliisin tietoon uhrien tekemien rikosilmoitusten kautta, joista yhä suurempi määrä tehdään sähköisesti poliisiasemalla käymättä.

Hämeen poliisilaitoksen alueella kirjattiin vuonna 2016 yhteensä 58 272 rikosta ja vuonna 2017 yhteensä 58 635 rikosta. Rikoslakirikoksia poisluettuna liikennerikokset kirjattiin 2016 yhteensä 21 872 ja vuonna 2017 yhteensä 21 706. Joinakin vuosina vaihtelu on hämmästyttävän vähäistä.

Vuosi 2018 näyttää tekevän poikkeuksen, vaikka mitään erityisiä toimintaympäristöstä johtuvia muutoksia ei ole tiedossa. Ennuste kuluvan vuoden kaikkien rikosten määräksi on 53 445, joka merkitsee vajaan 9 %:n laskua. Rikoslakirikosten määräennuste on kuitenkin kasvussa, 21 731 kpl. Kasvu on kuitenkin vähäinen 0,11 %. Tässäkään luvussa eivät ole mukana liikennerikokset.

Ennusteen mukaan rikoslakirikoksista (poislukien liikennerikokset) tänä vuonna selviää noin puolet, jossa on nousua edellisvuoteen n. 3 %. Hämeen poliisilaitos on selvittänyt myös ns. pimeitä rikoksia valtakunnallisesti hyvällä prosentilla. Esim. Lahdessa on selvitetty omaisuusrikoksista tammi-syyskuussa 17 %. Kanta-Hämeessä Forssassa vastaava luku on jopa 26 %. Toisaalta Hämeen poliisilaitoksen alueella on kuntia, joissa ei ole selvitetty yhtään pimeää omaisuusrikosta (Lähde Poliisiammattikorkeakoulu ja Helsingin Sanomat).

Ilmoitettujen rikosten suhde piilorikollisuuteen on vaikeasti selvitettävissä. Äkilliset heilahtelut ilmoitusmäärissä antavat aiheen olettaa, että ihmiset eivät jostain syystä tee rikosilmoituksia. Rikosten todellinen määrä ei loppujen lopuksi selviä poliisille tehtyjen rikosilmoitusten määristä vaan se vaatii määräajoin toistettuja uhritutkimuksia, joissa satunnaisotannalla selvitetään ihmisten uhrikokemuksia.

Mainos:

Ilmoitusaktiivisuuteen vaikuttaa osittain se, uskovatko uhrit poliisin selvittävän rikoksen. Tätä ei kannata kuitenkaan ryhtyä arpomaan, vaan tehdä rikosilmoitus. Kun tiedot syötetään rikosilmoitusjärjestelmään, on niiden mahdollista päästä analyysin kohteeksi. Jokainen rikosilmoitus tuo poliisille uutta tietoa, joka saattaa auttaa rikoskokonaisuuden selvittämisessä.

Lähde: Poliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Gynter
Gynter
7 years ago

Vittu mikä havainto!
Todellinen edisoni tuon sanoja!

Röhkäle
Röhkäle
7 years ago
Reply to  Gynter

Niinpä.

Monesti turha edes ilmotella mitään
Monesti turha edes ilmotella mitään
7 years ago

Yksi tekijä ilmoitusaktiivisuuteen on myös se, että millaisen tuomion tekijä oletettavasti saa tekosistaan eli nauttiiko nahan värin ja kultturitaustan myötä lähes immuniteettisuojaa oikeus(vääryys)laitoksessamme.

Raksaäijä
Raksaäijä
7 years ago

Niinpä niin… kummallista, että esimerkiksi seksuaalirikosten ilmoituskynnus on madaltunut, kuten meille on kerrottu useasti, mutta nyt kaikkien muiden rikosten ilmootuskynnys onkin noussut

Taas äimän käkenä
Taas äimän käkenä
7 years ago
Reply to  Raksaäijä

Tämä epäloogisuus ilmoituskynnyksien kehityksessä olisi tutkimisen arvoinen.
Olisiko rikosten uhrien kohtelussa eroja vai onko ilmoituskynnyksien laskeskelijoilla tarve saada mieleisiä tuloksia?

Sensuroimaton Totuus
Sensuroimaton Totuus
7 years ago

Poliisin kanssa ei haluta olla tekemisissä. Hereillä olevat kansalaiset ovat tämän ymmärtäneet ja jättävät ilmoitukset tekemättä. Kyse on itsesuojelusta -poliisiin paikalle kutsuminen voi johtaa rikoksen uhriksi joutuneen todella vakaviin ongelmiin sillä poliisi ei todellakaan ole mikään puolueeton toimia vaan poliittisesti ohjattu rikollisryhmä.

markkatakaisin eroeurosta
7 years ago

Moni uhri tekee rikosilmoituksen mutta virkavalta pyyhkii sillä perseensä eikä asia ikinä etene mihinkään.

juha.
juha.
7 years ago

Mitkä uhrit? Eihän heitä ole tässä maanpäällisessä monikulttuurisessa paratiisissa! Poliisi harjoittaa vihapuhetta ja levittelee vääriä uutisia.

Olen hyvin pahastunut ja loukkaantunut! EI edes koko Hollannin tulppaani sato saa minua leppymään!!!

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu eilen 07:33 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.

Suomen uusi hälytysjärjestelmä pyrkii tavoittamaan useampia ihmisiä suoraan

Julkaistu 29.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lähikuva naisesta pitelemässä vaaleansinistä matkapuhelinta pehmeästi sumennettua vaaleaa taustaa vasten.
FI-Alert lähettää varoitukset suoraan puhelimiin vaara-alueella ilman sovellusta tai rekisteröitymistä. Kuvituskuva.

Suomalaiset eivät enää tarvitse sovellusta vastaanottaakseen hälytyksen. Marraskuussa maa ottaa käyttöön FI-Alert-palvelun, joka lähettää varoitukset suoraan matkapuhelimiin.

Toukokuussa ukrainalainen lennokki harhautui Suomen ilmatilaan. Monet ihmiset eivät saaneet puhelimiinsa lennokkivaroitusta, ja maan varoitusjärjestelmä keräsi kritiikkiä.

Sisäministeriö ilmoittaa nyt, että FI-Alert otetaan käyttöön marraskuussa. Hallitus osoitti rahoituksen järjestelmälle viime vuonna. Tekniikka, cell broadcast, lähettää varoitukset matkapuhelinverkon kautta 4G- ja 5G-puhelimiin määritellyllä alueella. Myös Suomessa olevat ulkomaiset vierailijat vastaanottavat ne.

Viranomaiset voivat käyttää kanavaa, kun kyseessä on uhka hengelle, terveydelle tai huomattavalle omaisuudelle. Radio, televisio, 112 Suomi -sovellus ja tietyt verkkosivustot säilyvät edelleen käytössä varoituskanavina.

Mainos:

— On erittäin tärkeää, että jatkossa väestöä voidaan varoittaa entistä nopeammin, kohdennetummin ja kattavammin, sisäministeri Mari Rantanen (ps) sanoo tiedotteessa.