Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.
Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.
Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.
Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.
Mangososetta tulostimessa
Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.
Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.
— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.
Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.
Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä
Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.
Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.
Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.
Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.
Olisko Tesomalla myyty huumeita nuorisolle? Vai onko suojavärin voimin tehty muunlaista kauppaa?
Se kuuluu ammattiin vallankin nyt tässä anti-impivaaralaisessa yhteiskunnassa, jossa ovat säpittömät ovet maailmaan. Ihmetyttää vain tämä ”lukitsemattomien ovien” politiikka nyt kun maailma on pahempi kuin koskaan. Jopa WWII jälkeisessä Isossa-Britanniassa Lontoossa jätettiin ovet lukitsematta kun oltiin kotoa pois asioimassa. Kuullostaa uskomattomalta itsellenikin, mutta näin eräässä englantilaisen sarjan nimeltään ”Nelikkö” -jaksossa annettiin ymmärtää. Ellen nyt sitten aivan väärin ymmärtänyt.
Se on varmaa, ettei Suomessa maaseudulla lukittu ovia edes yöksi ns. ”wanhaan aikaan”. Ovet oli avoimet mahdollisille kulkijoille, jollainen saattoi olla aamulla vetelemässä hirsiä talon väen noustessa ylös aamutoimilleen. Ovien lukossa pitäminen katsottiin jopa eräänlaiseksi epäkohteliaisuudeksi kanssa ihmisiä kohtaan. Mutta tuohon aikaan korkeintaan mustolaiset varastivat maataloista mms. heiniä ja kahvia. Heilläkin oli heimo -lakina perinne, ettei siitä talossa, jossa he yöpyivät tai pitivät muutaman päivän kortteeria ei saanut kähveltää mitään tai tehdä muutakaan koiruutta talonväelle.