Pirkko Mattila: Osallistavan sosiaaliturvan kokeilu käynnistyi

Julkaistu 9.3.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) kertoo kolumnissaan osallistavan sosiaaliturvan kokeilun käynnistymisestä.

Mattila kirjoittaa:

Keskustelu osallistavasta sosiaaliturvasta on käynyt vilkkaana jo vuosia. Siinä on ollut useita erilaisia tulokulmia, mutta yhteistä kaikille niille on ollut huoli pitkäaikaistyöttömistä, työelämästä kokonaan syrjään jääneistä työikäisistä ja heistä, jotka ovat jääneet jopa vuosiksi viimesijaisen toimeentulotuen varaan.

On ilmeistä, että tarvitsemme uudenlaisia toimintamalleja, jotta vaikeassa asemassa olevat työikäiset saisivat nykyistä enemmän ja varhemmin tukea ja apua. Työelämään johtavilla poluilla on aivan liikaa esteitä raivattavaksi silloin, kun elämäntilanne on vaikea. Mutta mahdotonta se ei saisi olla, ja siksi kokeilu laitettiin käyntiin.

Sosiaalityön tehostettu tuki

Osallistavan sosiaaliturvan hankkeessa kuuden kunnan aikuissosiaalityössä kehitetään uudenlaisia toimintamuotoja heille, joiden työllistyminen on vaikeaa tai jopa lähes mahdotonta. Pitkittyneen työttömyyden johdosta osa asiakkaista on pudonnut tulottomiksi, ja he ovat erityisen haavoittuvia pienillekin elämän kriiseille. Näiden ihmisten tilanne voi kurjistua entisestään esimerkiksi sairauden, vamman tai muun toimintakyvyn aleneman vuoksi. Tällaisissa tilanteissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimiva ja viivytyksetön yhteistyö on ratkaisevan tärkeää.

Kokeiluun liittyneissä kunnissa asiakkaat saavat tehostettua tukea. Sosiaalityön asiakkailla on esimerkiksi mahdollisuus päästä aiempaa perusteellisempaan sosiaalisen toimintakyvyn, työkyvyn, terveydentilan ja kuntoutustarpeiden selvitykseen. Hankkeessa myös törmäytetään asiakaslähtöistä, osallistavaa työtapaa palvelujärjestelmän rakenteisiin. Näin pyritään raivaamaan ja ainakin tekemään näkyväksi eri sektoreiden, toimijoiden ja toimintakulttuurien välisiä esteitä ja kynnyksiä. Ajatuksena on, että koska sosiaalityöntekijä tuntee ja tietää asiakkaansa, hänen sanansa painaa myös esimerkiksi työllisyyspalveluista päätettäessä.

Rakenteellisen sosiaalityön välineet osallisuuden tueksi

Elämä ei aina mene kuten suunniteltua. Joskus vain käy niin, että ovet työelämään eivät yrittämisestä huolimatta aukea. Monet erilaiset tekijät, joihin ihminen ei välttämättä voi itse mitenkään vaikuttaa, lannistavat ja vaikeuttavat pyrkimyksiä. Tärkeä osa osallistavan sosiaaliturvan hanketta onkin saada aikaan muutoksia, jottei ainakaan viranomaisten keskinäinen yhteentoimimattomuus aiheuttaisi esteitä tai viiveitä asiakkaan etenemiselle kohti koulutus- ja työllisyyspolkuja.

Hanke tuottaa arvokasta tietoa etuus- ja palvelujärjestelmien yhteensovittamisen haasteista. Kokeilussa vahvistetaan näin myös rakenteellista muutossosiaalityötä ja luodaan uusia vaikuttamisen tapoja. Kunnissa olevia koordinaattoreita kannustetaan tunnistamaan ja ratkaisemaan erilaisia toimintojen kipupisteitä, joita asiakkaiden asioinneissa on havaittu. Koordinaattorit kokoavat viranomaistoimijoita yhteen paikallisesti ja alueellisesti ja etsivät yhdessä ratkaisuja. Tärkeänä tavoitteena on myös lisätä ihmisten osallisuusmahdollisuuksia. Paikallista yhteisötyötä, uusia toiminnallisia ryhmiä ja tapaamistiloja suunnitellaan kaikilla kokeilupaikkakunnilla.

Osallistavan sosiaaliturvan kokeilussa hyödynnetään vahvasti luottamukseen, ihmisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen pohjautuvia toimintatapoja. Kunnianhimoisena tavoitteena on löytää entistä parempia malleja syrjäytymisen ja eriarvoisuuden torjumiseksi esimerkiksi madaltamalla eri palvelujen välisiä rajapintoja. Kokeilu on vasta aluillaan, mutta jo tässä vaiheessa on kuitenkin ilmeistä, että sosiaalityötä kannattaa vahvistaa ja että sen tiiviillä yhdessä tekemisellä terveydenhoidon ja työllisyyspalvelujen kanssa voidaan saada paljon aikaan.

Tulevilla maakunnilla on ratkaisun avaimet käsissään myös tässä kokonaisuudessa. Kokeilun ajankohta on siis mitä parhain - siitä saadaan paljon eväitä, joita uusissakin rakenteissa voidaan hyödyntää.

Pirkko Mattila
sosiaali- ja terveysministeri

Lähde: STM

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle