https://nykysuomi.com/yha-useampi-tanskalainen-haluaa-vahentaa-sikojen-maaraa/

Pohjoismaat

Yhä useampi tanskalainen haluaa vähentää sikojen määrää

Ympäristö

Julkaistu eilen 08:50 – Kirjoittaja Toimitus

Photo: Barrie Williams/CC BY 2.0

Sianhoitoa teollisessa navetassa. Kuva ei ole Tanskasta.

Kasvava osa tanskalaisista haluaa maan maatilojen tuottavan vähemmän sikoja. Vastustus on voimistunut kevään parlamenttivaalien jälkeen.

DR Nyheterin tilaamassa ja Epinionin toteuttamassa kyselyssä 49 prosenttia vastaajista sanoi, että Tanskan pitäisi tuottaa joko huomattavasti tai jonkin verran vähemmän sikoja. Ennen maaliskuun 23. päivän vaaleja vastaava luku oli 37 prosenttia.

Maataloushistorioitsija Peder Dam näkee tanskalaisten vastustuksen selvänä kiihtymisenä.

— Luulen, että keskustelu luonnosta, ympäristöstä ja eläinten hyvinvoinnista vie yhä enemmän tilaa. Viime kuukausina on tapahtunut muutos, koska keskustelu on ollut niin kiivasta, Museum Odensen maataloushistorioitsija Peder Dam kertoo DR:lle.

Mainos:

Siitä huolimatta hän on yllättynyt, ettei vähemmän sikoja haluavien osuus ole suurempi.

Keskustelu on käynyt kuumana Tanskan parlamentin hyväksyttyä uuden lannoitelain 3. syyskuuta. Laki tiukentaa maatalouden typpipäästöjä koskevia sääntöjä ja on aiheuttanut protesteja maanviljelijöiden keskuudessa.

Ala itse ei myöskään ole yllättynyt. Tanskan sikantuottajien puheenjohtaja Jeppe Bloch Nielsen sanoo, että siat ovat hallinneet median uutisointia vaaleista lähtien.

— Hallitussopimuksessa sanotaan paljon nimenomaan sioista, joten mielestäni olisi epätavallista, jos se ei siirtäisi ihmisten huomiota, hän sanoo.

Seuraa keskustelua

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit

Vanhimmat

Uusimmat Äänestetyimmät

https://nykysuomi.com/ruotsalaistutkimus-osoittaa-hirvilla-olevan-persoonallisuuksia/

Ympäristö

Ruotsalaistutkimus osoittaa hirvillä olevan persoonallisuuksia

Ympäristö

Julkaistu tänään 08:57 – Kirjoittaja Toimitus

Photo: iStock/RuslanKaln

Bjurholmin ulkopuolella sijaitsevassa hirvipuistossa erot olivat selvimmillään ruoan saapuessa.

Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkimus osoittaa, etteivät hirvet ole kaikki samanlaisia. Jotkut raivaavat tiensä ruoan ääreen, toiset taas pysyttelevät taka-alalla.

Tutkijat kuvaavat tieteellisessä julkaisussa viettäneensä kymmenen viikkoa kesällä Bjurholmin lähellä sijaitsevalla Älgens hus -hirvitarhalla. He arvioivat seitsemää hirveä, viittä sonnia ja kahta lehmää, iältään kahdesta seitsemään vuotta.

Neljä havainnointia tehnyttä henkilöä sekä puiston omistaja pisteyttivät hirvet kahdentoista ominaisuuden perusteella, aktiivisuudesta ja uteliaisuudesta hallitsevuuteen ja sosiaalisuuteen. Erot jakautuivat asteikolle, jota tutkijat kutsuvat määrätietoisuudeksi ja sosiaalisuudeksi: miten hirvi pitää puolensa muiden hirvien joukossa, hakeeko se seuraa ja kuinka hyvin se sietää ihmisiä.

— Perinteisesti odotamme kaikkien villieläinten käyttäytyvän pitkälti samalla tavalla. Mutta aivan kuten ihmisillä, hirvillä on erilaisia persoonallisuuksia, jotka vaikuttavat kunkin yksilön käyttäytymiseen, sanoo tutkimuksen johtava kirjoittaja Bruno Esattore tiedotteessa.

Mainos:

Erot olivat selvimmillään, kun henkilökunta toi lehtiä, pääasiassa pajua. Tällöin hirvien oli lähestyttävä ihmisiä ja kilpailtava keskenään tilasta.

— Näimme, että hallitsevat yksilöt pyrkivät ottamaan eniten tilaa ruokinnan aikana, pystyivät työntämään sivuun alisteisempia hirviä ja vaikuttivat olevan mukavimmin vierailijoiden läheisyydessä, hän sanoo.

Tutkimus on ensimmäinen askel, ei valmis persoonallisuustesti, joka voisi kertoa, mikä hirvi on ujo ja mikä nousee huipulle. Tutkijat ovat osoittaneet, että erot ovat nähtävissä jopa pienessä ryhmässä vankeudessa. Nyt he kääntävät katseensa GPS-seurattuihin villihirviin nähdäkseen, esiintyvätkö samat kaavat myös metsässä.

https://nykysuomi.com/sosiaalinen-media-edistaa-elainturismia/

Ympäristö

Sosiaalinen media edistää eläinturismia

Ympäristö

Julkaistu 23.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Photo: iStock/rez-art

Matkailijat ottavat selfien elefanttiretkellä, yksi läheisistä kohtaamisista, joita raportti tarkastelee.

Uusi raportti on tutkinut, tekeekö sosiaalinen media houkuttelevammaksi ratsastaa elefantilla, silittää tiikerinpentuja ja ottaa selfieitä villieläinten kanssa. Alustoja eniten käyttävät ovat myös todennäköisimpiä haluamaan kyseisiin kohteisiin.

World Animal Protection on tarkastellut 1 224 YouTube-videota yli 400 kohteesta 58 maassa. Niistä 87 prosentissa turistit itse olivat ladanneet videon. Useimmiten videolla nähdään jonkun koskettavan eläintä tai pitelevän sitä.

— Sosiaalinen media voi saada kohtaamisen villieläimen kanssa näyttämään hauskalta, turvalliselta ja viattomalta. Mutta kamera vangitsee vain sen, mitä tapahtuu kyseisellä hetkellä, sanoo Jan Schmidt-Burbach, joka työskentelee World Animal Protectionille Tanskassa ja auttoi laatimaan Every Like Has a Price -raporttia järjestön 14. syyskuuta 2026 julkaisemassa tiedotteessa.

Tarkastelluista 78 videosta, joissa esiintyi isoja kissaeläimiä ja krokotiileja, hieman yli puolet kommenteista oli positiivisia ja 19 prosenttia kriittisiä. Lähes yhdeksän kymmenestä näistä videoista kehotti muita menemään paikalle.

Mainos:

Kuudessa maassa 2 427 henkilölle tehdyssä kyselyssä yli puolet 18–25-vuotiaista harkitsisi vierailua, kun taas yli 65-vuotiaista vastaava luku oli noin neljännes. Ruotsissa osuus oli 33,2 prosenttia, Yhdysvalloissa 61,3 prosenttia ja Alankomaissa 21,9 prosenttia.

Ne, jotka käyttivät eniten eri alustoja, olivat jopa 13 kertaa todennäköisempiä vastaamaan myöntävästi kuin ne, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa. Kyseessä ovat kyselyvastaukset, eivät varatut matkat.

— Käyttäjät luovat sisällön. Alustat vahvistavat sitä ja tekevät siitä näkyvää. Molemmilla on siksi vastuu siitä, mitä verkossa normalisoidaan, sanoo Schmidt-Burbach.

https://nykysuomi.com/islanti-haluaa-kieltaa-valaanpyynnin-aluevesillaan/

Islanti

Islanti haluaa kieltää valaanpyynnin aluevesillään

Ympäristö

Julkaistu 17.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Photo: iStock/Luis GA

Valaanpyynti on edelleen sallittua Islannissa, joka on yksi kolmesta maasta, jotka edelleen harjoittavat kaupallista metsästystä.

Islannin elinkeinoministeri haluaa lopettaa pyynnin. Helmikuussa Althingi ottaa käsittelyyn vanhan valaanpyyntilain.

Hallituksen julkaiseman parlamentaarisen asialistan mukaan tuolloin esitellään vuoden 1949 valaanpyyntilain uudistus. Lopettamista on punnittava erityisesti elinkeinovapauden ja omaisuudensuojan kannalta. Kyseessä on ilmoitettu ehdotus, ei vielä hyväksytty kielto.

Hanna Katrin Fridriksson kutsuu lakia aikansa tuotteeksi ja sanoo Visirin haastattelussa haluavansa vähentää valaanpyyntiä jyrkästi.

— Tulevaisuuden visionani on, että lopetamme tämän pyynnin, sanoo Hanna Katrin Fridriksson.

Mainos:

Samalla on otettava huomioon Bjarni Benediktssonin myöntämät viisivuotiset luvat.

Kiellon kannatus on vahvinta nuorimmassa ikäryhmässä. Yli puolet 18–29-vuotiaista kannattaa valaanpyynnin täyskieltoa.

https://nykysuomi.com/laakkeet-eivat-katoa-viemariin-ne-kertyvat-pohjalle/

Ympäristö

Lääkkeet eivät katoa viemäriin – ne kertyvät pohjalle

Ympäristö

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Montage. Photo: Polina Tankilevitch, Ravi Roshan/Pexels

Vesilaitosten poistamat lääkkeelliset jäämät voivat laskeutua pohjasedimenttiin ja päästä kaloihin niiden ravinnon kautta.

Viemäriin huuhdellut lääkkeet eivät jää pelkästään veteen. Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) uusi väitöskirja osoittaa, että jäämät voivat vajota pinnan alle ja vaikuttaa siellä olevaan eläimistöön.

Jätevedenpuhdistamoita ei ole suunniteltu käsittelemään näitä aineita. Osa sisään tulevasta aineksesta kulkee siten läpi, ja joissakin mittauksissa pitoisuus on jopa korkeampi ulostulovaiheessa kuin sisään tullessa, toteaa SLU:ssa Ruotsissa tehty väitöskirja.

SLU kirjoittaa, että veden tutkiminen ei riitä. Lääkkeet voivat myös vajota ja jäädä loukkuun pohjasedimentteihin, joista niitä on vaikeampi havaita.

— Lääkeaineita päätyy jatkuvasti vesiympäristöihin, ja meidän on tiedettävä enemmän siitä, mitä se tarkoittaa. Siksi päätin tutkia, miten lääkeaineet käyttäytyvät ja miten ne jakautuvat veden, sedimentin ja elävien organismien välillä, sanoo Sara Nicoline Grønlund Thorsted, tohtoriopiskelija SLU:sta ja Roskilden yliopistosta.

Mainos:

Kalat saavat lääkkeitä kahdesta lähteestä

Laboratoriossa hän testasi puoli tusinaa yleistä lääkettä, mukaan lukien ahdistus- ja epilepsialääkkeitä. Pohjasedimenteissä elävät eläimet imivät itseensä jäämiä. Kalat, jotka syövät näitä eläimiä, saavat samat aineet elimistöönsä uudelleen.

— Kalat eivät imeneet lääkeaineita vain vedestä, jossa ne elävät, vaan myös ravintonsa kautta. Ne altistuvat siis kahdesti, sanoo Sara Nicoline Grønlund Thorsted.

Eri lääkkeet kertyvät kalojen eri osiin. Jotkut jäävät veteen, kun taas toiset sitoutuvat pohjasedimenttiin. Tavallinen vesinäyte saattaa siksi aliarvioida sen, kuinka paljon aineita ympäristössä todellisuudessa on.

Myös sudenkorennon toukat kärsivät

Masennuslääkkeet ja allergialääkkeet vaikuttivat yhdessä kokeista sudenkorennon toukkiin, sekä erikseen että yhdessä käytettyinä.