Fasismia siellä, kommunismia täällä. Erotetaan fasistit puolueesta ja kielletään kansallissosialistinen järjestö hyvän maun vastaisena... Siinä sivussa nyökytellään hyväksyvästi, kun Angela Merkel ehdottaa demokraattisten vaalien tulosten mitätöintiä, koska tulos ei miellyttänyt häntä. Suomi, mitä sinulle tapahtuu?
Varoituksen sana: Kirjoitus on poikkeuksellisen pitkä ja sisältää näkemyksiä, joista et ehkä pidä.
Demokratiavastaisuus on tabu, sillä demokratiaa pidetään itseisarvona. Jonakin, jota ei voi korvata millään muulla ja jonka tuotokset ovat väitetysti lähtökohtaisesti oikeita, arvokkaita ja kaikin puolin moitteettomia. "Populistinen" ajatus "kansa on aina oikeassa"- on demokratian kovaa ydintä. Sitä onko kansa todella aina oikeassa ei ole koskaan aiemmin saanut kyseenalaistaa.
Nyt tilanne on kaiketi jollain viisii hyvin oleellisesti muuttunut, sillä niin demokraattisten vaalien tuloksia kuin sananvapauttakin, joka on hyveissä ja länsimaalaisessa erinomaisuudessa heti siinä demokratian alapuolella arvojärjestyksessä sopii karsia ja arvostella aivan siten kuin sillä hetkellä sattuu tuntumaan. Näitä yleviä arvoja, kuten perusoikeuksia, demokratiaa ja moniäänisyyttä puolustetaan siis silloin kun ne palvelevat sitä omaa kuvaa absraktista "hyvästä".
Ääriajattelijat fasisteista kommunisteihin ovat välttämättömiä - Ainakin demokratiassa
Ääriajattelu, kuten ingressissä mainitut fasismi, kommunismi ja kansallissosialismi toki ideologioina mahdollistavat kaikenlaisen ikävän, mutta kuten fasistiksi itsensä lokeroinut PS-nuorten varapuheenjohtaja toiminut, sittemmin kohun vuoksi tehtävästään eronnut Toni Jalonen toi ilmi, ei hän kannata kansanmurhaa tai muutenkaan Hitleriläistä tai Mussolinimaista otetta valtion johtamiseen. Siltikin Jalosen käyttämä sanavalinta sattui moneen ihmiseen yllättävänkin paljon...
Kenties kirjoitukseni sävystä voi joku päätellä, etten olisi yksimielisesti tuomitsemassa sen enempää kommunistien, kansallissosialistien kuin fasistienkaan oikeutta olemassaoloon ja ajatustensa ilmaisuun? Jos, niin hyvä koska juuri niin on asian laita. Puolustan jokaisen sananvapautta viimeiseen asti, oli ajatusmaailmasi sitten verenpunainen, sinimusta tai punamusta. Pitäisi varmaan selittää miksi, koska muussa tapauksessa minunkin postilaatikostani saattaa kilahtaa "olet erotettu"-kirje niin puolueelta, työnantajalta kuin ylipäätään koko niin mielettömän hyvältä yhteiskunnalta. Kenties minullekin on jo krematorioaika varattuna?
Miksi ääriajattelua sitten tarvitaan? Miksi pitää antaa ääni ja puheoikeus ääriajattelijoille ja miksi tämän päivän poliittisessa keskustelussa tulisi antaa kovin vähän painoarvoa sen enempää Hitlerin, Stalinin kuin Mussolinin tai Maonkaan uhreille ja antaa aatteiden itsessään olla rauhassa olemassa, elää ja jopa kehittyä? No siksi, koska muuten koko poliittinen kenttä muuttuu ajan myötä kädenlämpöiseksi selkääntaputteluksi, jossa todellisia positiivisia muutoksia ei saada aikaiseksi, koska kukaan ei niitä uskalla ehdottaa.
"Kultainen keskitie" löytyy nimensä mukaisesti joidenkin muiden "teiden" keskeltä. Jos kommunistit ja anarkistit tahtovat poistaa kaikki rajat ja vaikkapa modernit "rajakit" ja kansallissosialistit tahtovat sulkea ne täysin ja kaikilta, löytynee nykyiselläkin mittapuulla järkevin vaihtoehto jostakin siitä välistä. Ääriaatteet ovat kuin ideologisia aurauskeppejä, joiden välistä se keskitie, se fiksuin reitti todennäköisesti löytyy. Jos ne aurauskepit aurataan sinne lumipenkan jatkoksi, ensi kerralla auraaminen on melkoisen paljon vaikeampaa ja sen jäljiltä seurataankin sitten hieman "vaihtoehtoisia ajolinjoja". Tämä tarkoittaa sitä, että pimeällä päin helvettiä auratulla tiellä suhatessa ne äärilaidat tulevat vastaan ennemmin tai myöhemmin.
Tämän lisäksi on, joidenkin mielestä varmaankin "ikävä kyllä" puhuttava myöskin demokraattisesta järjestelmästä hedelmineen. Sen ymmärrän jos yksittäinen puolue, kuten tässä tapauksessa Perussuomalaiset tahtovat karsia tietyt ainekset joukostaan ja toki puolueella on siihen täysi oikeus. Se voi edustuksellisen demokratian vuoksi olla jopa hyväkin asia, että äänestäjät suurinpiirtein tietävät mitä saavat äänestäessään tiettyä puoluetta. Sen sijaan tiettyjen aatteiden kieltäminen, tietyistä asioista "väärällä tavalla" puhumisesta rankaiseminen tai ylipäätään "väärien mielipiteiden" esiintuomisen demonisointi on suoraan demokratian hengen vastaista. Jos kansa todella tietää, mikä sille on parasta ja se on lähtökohtaisesti oikeassa, silloin kansalla on vastuu myös äänestystuloksesta, oli se millainen tahansa. Sitten asiat onkin enää kiinni siitä, saadaanko tiettyjen aatteiden ympärille aikaiseksi puoluetta ja äänestääkö sitä kukaan.
Rusinat pullasta - Jalosen "light fasismi"?
Jos puoluetta ei saada aikaiseksi, voi ehdokkaaksi toki asettua omallakin listalla tai yhteislistoilla, mutta mielestäni voidaan pitää hivenen outona sitä, ettei tiettyjä ajatuksia haluta siihen omaan viitekehykseensä sovitettuinakaan pitää siinä omassa piirissä. Tällainen näyttäisi nyt olevan Perussuomalaisten ja Jalosen tilanne... Jalonen nimittäin on puolueeseen liittyessään hyväksynyt Perussuomalaisten ohjelmat ja perusperiaatteet ja vaikka Jalonen leimautuu omatoimisesti fasistiksi, on Jalosen fasismi ilmeisen valikoivaa. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä ei kai fasismin voitaisi vanhassa muodossaan odottaa toimivan nyky-Suomessa ja siksi Jalonen on poiminut rusinat pullasta: Vahva johtajuus, vahva kansallistunne ja identiteetti sekä autoritäärinen rajapolitiikka tuntuivat olevan niitä ydinpointteja "Jalosen mallin fasismissa". Pakko tunnustaa, varsin hyviä ja kannatettavia asioita nuo kaikki ovat - ainakin näin nationalistin mielestä.
Perussuomalaisten ohjelmat eivät kiellä mitään edellä mainitsemistani asioista. Itseasiassa Suomen itsenäisyyden palauttaminen ja rajapolitiikkaan puolueen toimesta vaaditut kovemmat linjat ovat paljolti juurikin niitä asioita, jotka edellä Perussuomalaiset politiikkaa ovat tehneet. Muistatteko: "Äänestetään Suomi takaisin"? Perussuomalaisia ei siltikään voi, ei punaisimmallakaan mielikuvituksella kutsua fasistiseksi puolueeksi. Tämä mielessä olen päätynyt siihen johtopäätökseen, ettei Jalosen toiminnassa ainakaan minun tietojeni mukaan ole sen enempää Perussuomalaisten kuin omienkaan linjojeni kanssa muuta ongelmaa kuin se, että hän meni kutsumaan itse itseään fasistiksi.
Pitäkää siis mölyt mahassanne. Olkaa mitä mieltä olette ja tehkää se avoimesti. Antakaa kenen tahansa muun lokeroida teidät mihin tahansa lokeroon, sillä sillä ei tunnu olevan merkitystä (onhan esimerkiksi Perussuomalaisia kutsuttu äärivasemmiston toimesta fasisteiksi varmaankin koko olemassaolonsa ajan) mutta älkää hyvät ihmiset menkö itse lokeroimaan itseänne mihinkään. Määritelkää itse itsenne, mutta älkää lokeroiko. Esimerkiksi minun on ollut vuosien ajan "Ihan ok" sanoa kannattavani mm. tiukkaa rajapolitiikkaa, vahvaa johtajuutta ja rikasta, roihuavaa kansallistunnetta, mutta ero on siinä, etten minä ole sanonut olevani fasisti. Moni muu on toki niin sanonut, mutta kuten tuossa totesin, sillä ei ole mitään merkitystä.
Petri Perta
Nykysuomi-lehden päätoimittelija
