Mainos:

Opintotuki ja opiskelijoiden asumisen tuki muuttuvat tänään

Julkaistu 1.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Myös opintorahan ja opintolainan valtiontakauksen myöntämisperusteisiin tulee useita muutoksia.

Opintotuen asumislisän maksaminen päättyy, ja Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea 1.8.2017 alkaen. Voit arvioida asumistukesi määrän asumistukilaskurilla. Opintoraha on asumistuessa huomioitavaa tuloa elokuusta alkaen.

Opiskelijan on haettava 1.8.2017 alkavaa yleistä asumistukea Kelan asiointipalvelussa tai lomakkeella AT1. Samaan ruokakuntaan kuuluvat hakevat yhteisen asumistuen. Jos samaan ruokakuntaan kuuluva saa jo yleistä asumistukea, asumistuen saajan on haettava tuen tarkistamista.

Kela on lakkauttanut yleisen asumistuen piiriin siirtyvien opiskelijoiden asumislisät. Opintotuen asumislisä säilyy kuitenkin ulkomailla tai Ahvenanmaalla asuvilla ja opiskelevilla sekä sellaisilla Suomessa kansan- tai urheiluopistojen maksullisella linjalla opiskelevilla, jotka asuvat opiston asuntolassa.

Mainos:
Muutoksia korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrä pienenee toisen asteen opintorahojen tasolle (enintään 250,28 e/kk). Opintojen aloitusajankohdasta riippuen opintorahan suuruus on aiemmin ollut 336,76 e/kk tai 303,19 e/kk.

Jos korkeakoulututkinnon jo suorittanut aloittaa uudet korkeakouluopinnot syyslukukaudella 2017 tai sen jälkeen, kokonaistukiaika on nykyisen 64:n sijaan 54 tukikuukautta. Myös tutkintokohtainen enimmäistukiaika lyhenee 2 kuukaudella. Muista muutoksista poiketen enimmäistukiajan lyhentyminen koskee ainoastaan niitä korkeakouluopiskelijoita, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopintonsa syyslukukaudella 2017 tai sen jälkeen.

Opintolainaa enemmän ja helpommin

Opintolainan määriä korotetaan kaikilla opiskelijoilla. Tavallisin kuukausilaina on elokuusta alkaen 650 euroa. Alle 18-vuotias toisen asteen opiskelija voi saada opintolainaa 300 e/kk ja kaikki ulkomailla opiskelevat 800 e/kk. Korkeakouluopiskelijoiden opintolainavähennyksen ja -hyvityksen enimmäismäärät säilyvät nykytasolla.

Maksuhäiriö ei enää estä opintolainan valtiontakauksen saamista. Myös toisen asteen opiskelijat voivat nostaa kerralla koko lukukauden opintolainansa.

Lievennyksiä opintotuen tarveharkintaan

Jos opintotukea on maksettu liikaa, opiskelijan on palautettava ylimääräinen osa. Jos Kela joutuu perimään opintotukea takaisin, perittävään määrään tehdään korotus.

Korotusprosentti pienenee 15 %:sta 7,5 %:iin. Helmikuussa 2017 tehdyssä tukivuoden 2015 tulovalvonnassa takaisinperintäkorotus oli vielä 15 %, mutta sen jälkeen eli tukivuodesta 2016 alkaen se on 7,5 %.

Opintotuen tulovalvonnan vuositulorajoja korotetaan vuodesta 2018 alkaen. Korotuksen suuruus perustuu palkkakehitykseen, ja se on tiedossa loppuvuodesta 2017.

Vanhempien tulot eivät enää 1.1.2018 jälkeen vaikuta itsenäisesti asuvan 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahaan.

Opiskelijoiden saama tuki suurenee

Opintolainakorotusten ja asumistukimuutoksen ansiosta useimpien opiskelijoiden tuki suurenee merkittävästi. Kuukausittainen tuen määrä voi suurentua jopa 450 eurolla. Yksin vuokralla asuvan pienituloisen opiskelijan kuukausituet muodostuvat noin 250 euron opintorahasta, 650 euron opintolainasta ja 275–405 euron asumistuesta asuinkunnasta riippuen.

Tuen määrä pienenee niillä korkeakouluopiskelijoilla, jotka eivät voi saada yleistä asumistukea puolison tai ruokakunnan muun jäsenen tulojen vuoksi. Kuukausittainen tuen määrä pienenee 5–40 eurolla, koska opintolainakorotus ei täysin kata opintorahan pienenemistä ja asumislisän maksamisen päättymistä.

Lähde: Kela

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Hyvä muutos
Hyvä muutos
9 years ago

Eikä aikaakaan kun alkaa kuulua että ”eihän tuolla rahalla voi opiskella”. Ja kyllä voi. Sitäpaitsi, jos katsotaan noita korkeakouluopiskelijoiden tukikuukausia niin niillähän lonnii oppilaitosten käytävillä jatkossakin melkein seitsemän vuotta. Ennen vanhaan jos käytti opiskeluun aikaa enemmän kuin neljä vuotta niin katsottiin että henkilössä on jotain vikaa kun ei oppi mene perille.

No, se oli silloin se ja nyt on nyt. Mutta kylä tuolla rahalla opiskelee kummasti. Itse aikoinani valmistuin kolmessa vuodessa ja lainaa tarvitsin puolet myönnetystä. Kesät oltiin töissä ja tienattiin rahaa talven opiskeluihin. Paperi kouraan ja työelämään armeijan kautta. Ja heti ensimmäisen palkkvauoden aikaan maksettiin opintolaina kokonaan pois. Sen jälkeen ei ole lainaa ollutkaan.

Kaikille valmistuville ja valmistuneille sanon kultaisen neuvon: Eläkää valmistumisen jälkeen kaksi vuotta opiskelijan budjetilla jonka jälkeen teillä ei koskaan ole rahapulaa. Sen jälkeen saatte ostaa mitä tahansa ja raha löytyy käteisenä ”perstaskusta”. Näin neuvoi minua vanhempi mestari ja se piti paikkansa. Nyt on lapset maailmalla, kaikki velatonta ja pankkitililläkin on sen verran että voisi jäädä ”omaeläkkeelle” vaikka heti.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.