Mainos:

Opintotuki ja opiskelijoiden asumisen tuki muuttuvat tänään

Julkaistu 1.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Myös opintorahan ja opintolainan valtiontakauksen myöntämisperusteisiin tulee useita muutoksia.

Opintotuen asumislisän maksaminen päättyy, ja Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea 1.8.2017 alkaen. Voit arvioida asumistukesi määrän asumistukilaskurilla. Opintoraha on asumistuessa huomioitavaa tuloa elokuusta alkaen.

Opiskelijan on haettava 1.8.2017 alkavaa yleistä asumistukea Kelan asiointipalvelussa tai lomakkeella AT1. Samaan ruokakuntaan kuuluvat hakevat yhteisen asumistuen. Jos samaan ruokakuntaan kuuluva saa jo yleistä asumistukea, asumistuen saajan on haettava tuen tarkistamista.

Kela on lakkauttanut yleisen asumistuen piiriin siirtyvien opiskelijoiden asumislisät. Opintotuen asumislisä säilyy kuitenkin ulkomailla tai Ahvenanmaalla asuvilla ja opiskelevilla sekä sellaisilla Suomessa kansan- tai urheiluopistojen maksullisella linjalla opiskelevilla, jotka asuvat opiston asuntolassa.

Mainos:
Muutoksia korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrä pienenee toisen asteen opintorahojen tasolle (enintään 250,28 e/kk). Opintojen aloitusajankohdasta riippuen opintorahan suuruus on aiemmin ollut 336,76 e/kk tai 303,19 e/kk.

Jos korkeakoulututkinnon jo suorittanut aloittaa uudet korkeakouluopinnot syyslukukaudella 2017 tai sen jälkeen, kokonaistukiaika on nykyisen 64:n sijaan 54 tukikuukautta. Myös tutkintokohtainen enimmäistukiaika lyhenee 2 kuukaudella. Muista muutoksista poiketen enimmäistukiajan lyhentyminen koskee ainoastaan niitä korkeakouluopiskelijoita, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopintonsa syyslukukaudella 2017 tai sen jälkeen.

Opintolainaa enemmän ja helpommin

Opintolainan määriä korotetaan kaikilla opiskelijoilla. Tavallisin kuukausilaina on elokuusta alkaen 650 euroa. Alle 18-vuotias toisen asteen opiskelija voi saada opintolainaa 300 e/kk ja kaikki ulkomailla opiskelevat 800 e/kk. Korkeakouluopiskelijoiden opintolainavähennyksen ja -hyvityksen enimmäismäärät säilyvät nykytasolla.

Maksuhäiriö ei enää estä opintolainan valtiontakauksen saamista. Myös toisen asteen opiskelijat voivat nostaa kerralla koko lukukauden opintolainansa.

Lievennyksiä opintotuen tarveharkintaan

Jos opintotukea on maksettu liikaa, opiskelijan on palautettava ylimääräinen osa. Jos Kela joutuu perimään opintotukea takaisin, perittävään määrään tehdään korotus.

Korotusprosentti pienenee 15 %:sta 7,5 %:iin. Helmikuussa 2017 tehdyssä tukivuoden 2015 tulovalvonnassa takaisinperintäkorotus oli vielä 15 %, mutta sen jälkeen eli tukivuodesta 2016 alkaen se on 7,5 %.

Opintotuen tulovalvonnan vuositulorajoja korotetaan vuodesta 2018 alkaen. Korotuksen suuruus perustuu palkkakehitykseen, ja se on tiedossa loppuvuodesta 2017.

Vanhempien tulot eivät enää 1.1.2018 jälkeen vaikuta itsenäisesti asuvan 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahaan.

Opiskelijoiden saama tuki suurenee

Opintolainakorotusten ja asumistukimuutoksen ansiosta useimpien opiskelijoiden tuki suurenee merkittävästi. Kuukausittainen tuen määrä voi suurentua jopa 450 eurolla. Yksin vuokralla asuvan pienituloisen opiskelijan kuukausituet muodostuvat noin 250 euron opintorahasta, 650 euron opintolainasta ja 275–405 euron asumistuesta asuinkunnasta riippuen.

Tuen määrä pienenee niillä korkeakouluopiskelijoilla, jotka eivät voi saada yleistä asumistukea puolison tai ruokakunnan muun jäsenen tulojen vuoksi. Kuukausittainen tuen määrä pienenee 5–40 eurolla, koska opintolainakorotus ei täysin kata opintorahan pienenemistä ja asumislisän maksamisen päättymistä.

Lähde: Kela

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Hyvä muutos
Hyvä muutos
9 years ago

Eikä aikaakaan kun alkaa kuulua että ”eihän tuolla rahalla voi opiskella”. Ja kyllä voi. Sitäpaitsi, jos katsotaan noita korkeakouluopiskelijoiden tukikuukausia niin niillähän lonnii oppilaitosten käytävillä jatkossakin melkein seitsemän vuotta. Ennen vanhaan jos käytti opiskeluun aikaa enemmän kuin neljä vuotta niin katsottiin että henkilössä on jotain vikaa kun ei oppi mene perille.

No, se oli silloin se ja nyt on nyt. Mutta kylä tuolla rahalla opiskelee kummasti. Itse aikoinani valmistuin kolmessa vuodessa ja lainaa tarvitsin puolet myönnetystä. Kesät oltiin töissä ja tienattiin rahaa talven opiskeluihin. Paperi kouraan ja työelämään armeijan kautta. Ja heti ensimmäisen palkkvauoden aikaan maksettiin opintolaina kokonaan pois. Sen jälkeen ei ole lainaa ollutkaan.

Kaikille valmistuville ja valmistuneille sanon kultaisen neuvon: Eläkää valmistumisen jälkeen kaksi vuotta opiskelijan budjetilla jonka jälkeen teillä ei koskaan ole rahapulaa. Sen jälkeen saatte ostaa mitä tahansa ja raha löytyy käteisenä ”perstaskusta”. Näin neuvoi minua vanhempi mestari ja se piti paikkansa. Nyt on lapset maailmalla, kaikki velatonta ja pankkitililläkin on sen verran että voisi jäädä ”omaeläkkeelle” vaikka heti.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.