Eduskunta äänesti kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuojasta, Äänestys päättyi 121–54, mikä tarkoittaa sitä, ettei eduskunta antanut suostumustaan Mäenpään syyttämiselle.
Ilta-Sanomat julkaisi uutisen missä oli jätetty Raija Toiviaisen erikoisin kommentti käsittelemättä. Ilta-Sanomat oli pyytänyt kommentit Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvaselta ja oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkoselta.
Ilta-Sanomat on nostanut artikkeliin lainauksen valtakunnansyytäjä Toiviaisen kommentista Ylen uutisesta:
"Tässä on kyse varsin tavallisesta lainvastaisesta vihapuheesta. Mitä todennäköisemmin se olisi johtanut tuomioon. Ratkaisun tekee tietysti aina lopulta tuomioistuin, Toiviainen totesi Ylelle."
Todellisuudessa erikoisin kommentti Toiviaiselta oli Ylen otsikossa, missä mainitaan ensimmäisen kerran Toiviaisen lausunto:
"Onko oikein, että politiikkaa voi tehdä laittomin keinoin?"
Valtakunnansyyttäjä Toiviainen kommentoi Ylen uutisessa:
– Onko oikein, että polittiikkaa voi tehdä laittomin keinoin? Eli käyttää siinä sanoman ajamisessa lainvastaista puhetta, ja rikkoa siinä mielessä voimassa olevaa lainsäädäntöä niin, että siitä ei seuraa rikosoikeudellista seuraamusta.
Tämä kommentti on jätetty Ilta-Sanomien uutisesta kokonaan pois ja Tolvanen ja Kekkonen ei mitenkään kommentoi Toiviaisen lausuntoa. Toiviaisen lausunto "Onko oikein, että politiikkaa voi tehdä laittomin keinoin?" nousee Ilta-Sanomien uutisessa esiin, vain Jussi Halla-ahon ja Ville Tavion siteerauksessa. Tolvanen ja Kekkonen ei sanallakaan kommentoi Valtakunnansyyttäjä Toiviaisen lausuntoa.
Tolvanen Ilta-Sanomille: ”Mielestäni Raija Toiviainen kommentoi asiaa ihan asiallisesti”, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Hänhän totesi vain, että syyttämisen edellytykset olivat olemassa, ja syyttämäänhän pitää mennä vain silloin, kun syyttäjä pitää todennäköisempänä että tulee tuomio kuin että ei tule. Syyttäjän pitää pitää tuomiota aika varmana, että voi syyttää ylipäätään, Tolvanen sanoo."
Kekkonen Ilta-Sanomille: "Toiviainen puhuu hyvin maltillisesti ja järkevästi. Ei pitäisi olla mitään erityistä syytä hermostua siitä, Kekkonen toteaa. Hän on virkamies, mutta hänellä on aivan sama oikeus ilmaista mielipiteensä kuin muillakin. Luin hyvin tarkkaan hänen haastattelunsa, ja hän ei ole missään sanonut varmuudella, mikä tämän prosessin lopputulos olisi, jos se tulisi tuomioistuimeen. Hän ei ole mitenkään loukannut syyttömyysolettamaa, joka on hyvin tärkeä periaate. Kekkonen itsekin olisi periaatteessa toivonut, että syytesuoja olisi purettu."
Oikeusasiamiehelle tehty lukuisia kanteluita Raija Toiviaisesta.
Oikeusasiamiehen toimistosta vahvistettiin maanantaiaamuna, että kanteluita on kirjattu 8 kappaletta liittyen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen kommentointiin ja toimintaan Kansanedustaja Juha Mäenpään tapaukseen. Oikeusasiamiehen toimistosta lisättiin ettei kaikkia sähköposteja ole vielä käyty läpi, kanteluita voi olla enemmän.
Syyttömyysolettama Suomessa.
Esitutkintalain 4 luvun 2 § mukaan rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Myös hyvään journalistiseen tapaan kuuluu syyttömyysolettama. Suomalaisten journalistin ohjeiden mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.
Syyttömyysolettama on keskeisiin ihmisoikeuksiin kuuluva periaate, jonka mukaan todistustaakka rikosasioissa kuuluu aina syyttäjälle ja jokaista, todennäköisin syin epäiltyäkin, on pidettävä syyttömänä. Hänen ei tarvitse todistaa syyttömyyttään välttyäkseen rangaistukselta. Kun syyte hylätään, ei tuomioistuin tuomitse syytettyä syyttömäksi vaan hän on ollut sitä koko ajan. Oikeudenkäynnin ja esitutkinnan aikana ei siis periaatteessa pitäisi olla epäselvää tilannetta, jossa haetaan vastausta onko henkilö syyllinen vai syytön. Tuomioistuimen tehtävänä on vastata vain siihen kysymykseen osoittaako syyttäjän näyttö syytetyn syylliseksi.
Periaate ilmaistaan YK:n ihmisoikeusjulistuksen 11 artiklassa: Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.
Myös muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on asiasta säännös. Sen 6 artiklan 2 kappaleen mukaan jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Artiklan 1 kappaleessa taas edellytetään, että rikossyytteet tulee käsitellä nimenomaan riippumattomassa tuomioistuimessa, niitä ei voi jättää minkään hallinnollisen viranomaisen ratkaistavaksi. Edelleen vaaditaan, että tuomioistuimen menettelyn tulee täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset.
Lähde: Ilta-Sanomat, Yle, Wikipedia, Oikeisasiamiehen toimisto
