Mainos:

Nykysuomi soitti Arno Ahosniemelle – Tuliko perusteluja valemedia-väitteille?

Päivitetty 7.2.2018, Julkaistu 7.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja ja Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi nimitteli eilen aamulla suorassa Ylen aamu-TV:n lähetyksessä Nykysuomea valemediaksi.

Nykysuomen väessä ja varmasti monissa katsojissakin herätti kummastusta se, että Ahosniemi leimasi toisen median suoralta kädeltä valheita levittäväksi, mutta ei esittänyt väitteelleen mitään perusteluita tai konkreettista esimerkkiä.

Julkaisimme eilen pääkirjoituksena vastineemme Ahosniemen julkeisiin väitteisiin. Samalla haastoimme Ahosniemen etsimään sivuiltamme edes yhden uutisen, joka ei pidä paikkaansa. Lähetimme vastineen Ahosniemelle myös sähköpostiin, mutta emme ole saaneet siihen minkäänlaista vastausta.

Tämän vuoksi otimme tänään puhelimitse yhteyttä Ahosniemeen ja kysyimme häneltä perusteluita valemedia-väitteelleen.

- Ei mulla oo siihen mitään kommentoitavaa siihen aiheeseen enempää että tuota, vastasi Ahosniemi.

Mainos:

Lauot tuollaisia väitteitä ilman mitään perusteluita. Onko tämä ihan normaalia journalismia?

- Joo kiitos soitosta, sanoo Ahosniemi ja katkaisee puhelun.

Pitääkö olla huolissaan median ja koko yhteiskunnan tilasta, jos tällaisessa asemassa olevat ihmiset voivat heittää vastuuttomia, leimaavia ja liiketoimintaa haittaavia kommentteja kilpailijoistaan paljon katsotussa ohjelmassa suorassa lähetyksessä ilman, että heidän tarvitsee perustella sanojaan mitenkään?

Onko nykyajan median tila se, että johonkin asemaan kohonneet ihmiset voivat puhua mitä sylki suuhun tuo, vailla minkäänlaista sananvastuuta?

Juha Korhonen

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/02/06/paakirjoitus-arno-ahosniemi-nimesi-nykysuomen-valemediaksi-ylen-aamu-tvssa-ilman-perusteluja/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Lerssi
Lerssi
8 years ago

Saatana mikä tampio tuo Arno! Puhuu täyttä paskaa!
Vituttaa tämä Suomen meininki.
Eikö tuollaisia saada syytteeseen ilmiselvästä kunnianloukkauksesta?
Ai niin, syyttäjäthän on… kyllähän te tiedätte.

Valkoinen hetero
8 years ago

Niin, ne (((niiden))) 30 hopearahaa…

juha.
juha.
8 years ago

”Joo kiitos soitosta.”?!?!?!
Ei edes yksikään paksupäisistä Jukolan 7 veljeksestä ole noin tyhmä ja kyvytön ottamaan minkäänlaista kantaa sekä kantamaan vastuuta annetuista ”lausunnoista” maan Yleisradioyhtiön lähetyksessä, jonka peitto kattaa koko maan nurkka-jumalaisesti seurattuina ”kirkonmenoina”, On aivan kaksi eri asiaa laukoa mielipiteitään Esson baarissa ja Aamu TV:n lähetyksessä.
Arno Ahosniemi on täysi pelle, joka surullisella esimerkillään osoittaa sen minkälaisissa kantimissa on nykyisen Suomen ”älymystö” ja läpi yhteiskunnan asioista vastaavien henkinen ja ammatillinen taso. Ennen maailmassa tuon kaltainen henkilö ei olisi noussut juoksupoikaa korkeammalle missään organisaatiossa ja jos työn jälki olisi ollut tuota luokkaa. Hänet olisi annettu potkut ensitilassa pilaamasta yrityksen mainetta ja tekemästä sitä naurunalaiseksi.

Jhn
Jhn
8 years ago

Tottakai häntä vituttaa kun oikeat uusmediat kontraavat valemedian yhden totuuden rintamaa vieläpä perusteita ja todisteita käyttäen. Jokainen valheellisesti vallassa oleva on eniten huolissaan valtansa säilymisestä. Siinä ei paljoa totuus paina kahvassa pysymisen rinnalla.

Nämä itse painottavat voimakkaasti niitä asioita (kuten faktan tarkistus, objektiivisuus) joita itse eivät noudata, ja syyttävät muita siitä mitä itse tekevät.

Nykysuomi on ehkäpä neutraalein media mitä Suomesta löytyy. Jopa niinkin neutraali että se on välillä vähän ärsyttävääkin kun ”tuhannen taalan paikkoja” sivaltaa tiettyjä tahoja ei käytetä.

Tottakai noita myös huolettaa kroonien levikin ja osakeen lasku, ja uusmedioiden lukijakunnan laajeneminen ja lukijamäärät. Syytä ollakin huolissaan.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Arno on pelle. Tämän toki monet osasivat päätellä pelkän valokuvan perusteellakin mutta nyt saatiin asiaan varmistus.

CFF
CFF
8 years ago

Mikäli todisteita vaalivilpistä löytyy ollaanko valmiita vaatimaan uusi äänestys?

Ellei vaatimukseen suostuta ollaanko valmiita marssimaan yhtenä joukkona kohti presidentinlinnaa?

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.