Mainos:

Nykysuomi selvitti mistä oikeusministeri Häkkäsen tuomioistuinvirastossa olisi kysymys

Julkaistu 5.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Oikeusministeri Antti Häkkänen esitti loppuvuodesta 2017 erityisen tuomioistuinviraston perustamista Suomeen. Pitkään puheissa välähdelleen viraston perimmäinen tarkoitus ei kuitenkaan oikeusministeriön tiedotteesta tavalliselle kansalaiselle selvinnyt, vaan tiedotteessa esitettiin enemmänkin ympäripyöreitä termejä.

"Tuomioistuinviraston tehtävä olisi tukea tuomioistuimia niiden ydintehtävän toteuttamisessa ja varmistaa riippumattomuutta." todettiin lokakuisessa tiedotteessa. Sen lisäksi Häkkänen toi esille huolensa lautamies-menettelystä ja kertoi "aikovansa pyytää oikeusministeriön virkamiehiä arvioimaan lautamiesjärjestelmän tulevaisuutta.". Kuten sanottua, tämä ei vielä kansalaiselle kerro kovinkaan paljoa siitä, kuinka oikeuslaitos tulee muuttumaan viraston myötä, vai muuttuuko se laisinkaan. Hanke polkaistiin käyntiin tammikuussa 2018, mutta samat kysymykset pysyivät avoimina. Nykysuomi otti yhteyttä oikeusministeriön erityisasiantuntija Anu Koivuluomaan ja kyseli asiasta hieman lisää...

Miten virasto varmistaa tuomioistuinten riippumattomuutta?

Häkkäsen virastolle asettaman tavoitteen riippumattomuuden varmistamisesta voi ymmärtää monella tavalla. Onko tarkoitus estää korruptiota vai keventää oikeuslaitoksen paperityötaakkaa? Kuinka virasto valvoisi tuon riippumattomuuden toteutumista? Anu Koivuluoma vastaa:

"Tuomioistuinviraston perustaminen tarkoittaisi sitä, että tuomioistuinten hallinnolliset keskushallintotehtävät siirrettäisiin oikeusministeriöstä tuomioistuinvirastolle. Tuomioistuinvirasto olisi palveluorganisaatio, joka huolehtisi keskitetysti niistä tehtävistä, jotka eivät lain mukaan kuulu valtioneuvostolle tai tuomioistuimille. Tuomioistuinten keskushallinto järjestettäisiin siis tavalla, joka korostaisi tuomioistuinten rakenteellista riippumattomuutta sekä edistäisi tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista. Tuomioistuinvirasto ei olisi valvova viranomainen."

Erityisasiantuntijan mukaan kyseessä on siis täysin hallinnollinen instanssi, joka ei sinänsä puutu itse oikeuslaitoksen perimmäiseen toimintaan. Virastolla ei tulisi olemaan minkäänlaista toimeenpanevaa, tai välillistä valtaa tuomioistuimiin.

Mainos:

"Tuomioistuinvirasto perustettaisiin huolehtimaan tuomioistuinten toimintaedellytyksistä sekä niiden toiminnan kehittämisestä ja suunnittelusta. Tuomioistuinvirasto ei puuttuisi riippumattomien tuomioistuinten toimintaan eikä lainkäyttöön kuten ei oikeusministeriö nykyisinkään."

Tuomioistuinvirasto ei siis mullista itse oikeusjärjestelmää, ei paranna oikeusturvaa tai tuomioistuinten "suoraselkäisyyttä", vaan keskittyy hallinnolliseen byrokratiaan. Se ei ota kantaa tuomioihin tai tuomioistuinten muuhun toimintaan.

Millaisia viraston tehtävät sitten tulisivat olemaan?

Tuomioistuinvirasto palvelisi Koivuluoman mukaan kaikkia tuomioistuimia maassa. Käräjäoikeudet, hovioikeudet, hallinto-oikeudet, Korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus ja erityistuomioistuimet olisivat kaikki viraston "asiakkaina". Erityisasiantuntija huomautti sähköpostihaastattelussa kuitenkin erikseen seuraavaa: "Tuomioistuinviraston perustamisella ei puututtaisi ylimpien tuomioistuinten asemaan. Niille perustuslaissa säädetyt tuomioistuinlaitoksen valvontaan liittyvät tehtävät säilyisivät nykyisellään."

Eli valvonnan ja toimeenpanevan, esimerkiksi tuomioistuinten henkilöstöä koskevan vallan käyttö "riippumattomuuden" varmistamiseksi on poissuljettua... Haastattelun lopuksi Koivuluoma avasi pyynnöstä viraston uumoiltuja tehtäviä.

"Tuomioistuinviraston tehtävänä olisi palvella ja tukea tuomioistuinlaitosta. Viraston ydintehtävänä olisi huolehtia tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja kehittämisestä. Tuomioistuinvirasto tukisi tuomioistuimia niiden perustehtävän suorittamisessa ja vastaisi keskitetysti oikeusministeriölle nyt kuuluvista tuomioistuinlaitoksen keskushallintotehtävistä."

"Tuomioistuinviraston tärkeimpiä tehtäviä olisi huolehtia tuomioistuinlaitosta koskevasta kehys- ja talousarviovalmistelusta. Tässä tehtävässään virasto vastaisi tuomioistuinten tuloksellisuudesta ja voimavarojen jakamisesta tuomioistuimille."

"Tuomioistuinvirastolle siirrettävät tehtävät täsmentyvät eduskunnalle annettavan hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä. Tuomioistuinvirasto voisi huolehtia keskitetysti esimerkiksi tuomioistuinten toimitilahallinnosta ja toimitilojen turvallisuudesta. Sille voisi kuulua myös tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät tehtävät. Tuomioistuinvirasto osallistuisi tuomioistuinlaitoksen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Se voisi huolehtia tuomareiden ja tuomioistuinten muun henkilöstön koulutuksesta yhteistyössä tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa. Virastolle voitaisiin siirtää oikeusministeriöllä nykyisin oleva virkojen perustamiseen, lakkauttamiseen ja siirtämiseen liittyvä toimivalta ylimpien tuomioistuinten virkoja lukuun ottamatta. Lisäksi se voisi huolehtia keskitetysti tuomioistuinten asiantuntijajäseniä ja lautamiehiä koskevista tehtävistä."

"Oikeusministeriölle kuuluisi edelleenkin tuomioistuinlaitoksen strateginen ohjaus ja kehittäminen. Lisäksi se huolehtisi muista tuomioistuinlaitokseen liittyvistä valtioneuvostotason tehtävistä, kuten säädösvalmistelusta sekä talousarvio- ja kehysvalmistelusta. Ministeriö vastaisi myös tuomioistuinviraston tulosohjauksesta. Lisäksi sille kuuluisivat ne tuomioistuinlaitosta koskevat tehtävät, jotka edellyttävät valtioneuvoston tai tasavallan presidentin päätöksentekoa, kuten tuomareiden nimittämiseen liittyvät esittelytehtävät."

"Ylimpien tuomioistuinten tuomioistuinlaitoksen valvontaan liittyvät tehtävät eivät muuttuisi. Korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle kuuluisi siten jatkossakin perustuslain 99 §:ssä säädetty tehtävä valvoa lainkäyttöä omalla toimialallaan. Niin ikään hovioikeuksien tuomioistuinlain 3 luvun 2 §:ssä säädetyt tehtävät säilyisivät ennallaan."

Koivuluoman mukaan hanke vaatii lainsäädäntömuutoksia ainakin lisäyksen muodossa. Ennustettavissa on siis kohtalaisen kallis projekti hoitamaan nykyisellään jo hoidossa olevia tehtäviä.

Oikeusministeri Häkkänen totesi 26.1.2018 tiedotteessaan seuraavaa:

-"Tuomioistuinviraston perustamisessa korostuu tuomioistuinten riippumattomuus ja sen turvaaminen. Samalla pyritään hallintotehtävien tehokkaaseen hoitamiseen."

Lähde: Oikeusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Ulkoistetaan EU:lle
Ulkoistetaan EU:lle
8 years ago

Huomaatteko mitä tässä tapahtuu? Kun asioiden hoito siirretään hallinnosta virastolle, se voidaan sen jälkeen siirtää maan rajojen ulkopuolelle.

Kyseessä on Suomen oikeusjärjestelmän, joka jo nyt on alitettu poliittiselle päätäntävallalle, ulkoistaminen EU:n liittovaltiolle.

kullerwo666
kullerwo666
8 years ago

eipä muuta ku FUCK THE EU

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Osa uutta maailmanjärjestystä tämäkin.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu 23.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.