Mainos:

Nykysuomi selvitti mistä oikeusministeri Häkkäsen tuomioistuinvirastossa olisi kysymys

Julkaistu 5.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Oikeusministeri Antti Häkkänen esitti loppuvuodesta 2017 erityisen tuomioistuinviraston perustamista Suomeen. Pitkään puheissa välähdelleen viraston perimmäinen tarkoitus ei kuitenkaan oikeusministeriön tiedotteesta tavalliselle kansalaiselle selvinnyt, vaan tiedotteessa esitettiin enemmänkin ympäripyöreitä termejä.

"Tuomioistuinviraston tehtävä olisi tukea tuomioistuimia niiden ydintehtävän toteuttamisessa ja varmistaa riippumattomuutta." todettiin lokakuisessa tiedotteessa. Sen lisäksi Häkkänen toi esille huolensa lautamies-menettelystä ja kertoi "aikovansa pyytää oikeusministeriön virkamiehiä arvioimaan lautamiesjärjestelmän tulevaisuutta.". Kuten sanottua, tämä ei vielä kansalaiselle kerro kovinkaan paljoa siitä, kuinka oikeuslaitos tulee muuttumaan viraston myötä, vai muuttuuko se laisinkaan. Hanke polkaistiin käyntiin tammikuussa 2018, mutta samat kysymykset pysyivät avoimina. Nykysuomi otti yhteyttä oikeusministeriön erityisasiantuntija Anu Koivuluomaan ja kyseli asiasta hieman lisää...

Miten virasto varmistaa tuomioistuinten riippumattomuutta?

Häkkäsen virastolle asettaman tavoitteen riippumattomuuden varmistamisesta voi ymmärtää monella tavalla. Onko tarkoitus estää korruptiota vai keventää oikeuslaitoksen paperityötaakkaa? Kuinka virasto valvoisi tuon riippumattomuuden toteutumista? Anu Koivuluoma vastaa:

"Tuomioistuinviraston perustaminen tarkoittaisi sitä, että tuomioistuinten hallinnolliset keskushallintotehtävät siirrettäisiin oikeusministeriöstä tuomioistuinvirastolle. Tuomioistuinvirasto olisi palveluorganisaatio, joka huolehtisi keskitetysti niistä tehtävistä, jotka eivät lain mukaan kuulu valtioneuvostolle tai tuomioistuimille. Tuomioistuinten keskushallinto järjestettäisiin siis tavalla, joka korostaisi tuomioistuinten rakenteellista riippumattomuutta sekä edistäisi tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista. Tuomioistuinvirasto ei olisi valvova viranomainen."

Mainos:

Erityisasiantuntijan mukaan kyseessä on siis täysin hallinnollinen instanssi, joka ei sinänsä puutu itse oikeuslaitoksen perimmäiseen toimintaan. Virastolla ei tulisi olemaan minkäänlaista toimeenpanevaa, tai välillistä valtaa tuomioistuimiin.

"Tuomioistuinvirasto perustettaisiin huolehtimaan tuomioistuinten toimintaedellytyksistä sekä niiden toiminnan kehittämisestä ja suunnittelusta. Tuomioistuinvirasto ei puuttuisi riippumattomien tuomioistuinten toimintaan eikä lainkäyttöön kuten ei oikeusministeriö nykyisinkään."

Tuomioistuinvirasto ei siis mullista itse oikeusjärjestelmää, ei paranna oikeusturvaa tai tuomioistuinten "suoraselkäisyyttä", vaan keskittyy hallinnolliseen byrokratiaan. Se ei ota kantaa tuomioihin tai tuomioistuinten muuhun toimintaan.

Millaisia viraston tehtävät sitten tulisivat olemaan?

Tuomioistuinvirasto palvelisi Koivuluoman mukaan kaikkia tuomioistuimia maassa. Käräjäoikeudet, hovioikeudet, hallinto-oikeudet, Korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus ja erityistuomioistuimet olisivat kaikki viraston "asiakkaina". Erityisasiantuntija huomautti sähköpostihaastattelussa kuitenkin erikseen seuraavaa: "Tuomioistuinviraston perustamisella ei puututtaisi ylimpien tuomioistuinten asemaan. Niille perustuslaissa säädetyt tuomioistuinlaitoksen valvontaan liittyvät tehtävät säilyisivät nykyisellään."

Eli valvonnan ja toimeenpanevan, esimerkiksi tuomioistuinten henkilöstöä koskevan vallan käyttö "riippumattomuuden" varmistamiseksi on poissuljettua... Haastattelun lopuksi Koivuluoma avasi pyynnöstä viraston uumoiltuja tehtäviä.

"Tuomioistuinviraston tehtävänä olisi palvella ja tukea tuomioistuinlaitosta. Viraston ydintehtävänä olisi huolehtia tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja kehittämisestä. Tuomioistuinvirasto tukisi tuomioistuimia niiden perustehtävän suorittamisessa ja vastaisi keskitetysti oikeusministeriölle nyt kuuluvista tuomioistuinlaitoksen keskushallintotehtävistä."

"Tuomioistuinviraston tärkeimpiä tehtäviä olisi huolehtia tuomioistuinlaitosta koskevasta kehys- ja talousarviovalmistelusta. Tässä tehtävässään virasto vastaisi tuomioistuinten tuloksellisuudesta ja voimavarojen jakamisesta tuomioistuimille."

"Tuomioistuinvirastolle siirrettävät tehtävät täsmentyvät eduskunnalle annettavan hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä. Tuomioistuinvirasto voisi huolehtia keskitetysti esimerkiksi tuomioistuinten toimitilahallinnosta ja toimitilojen turvallisuudesta. Sille voisi kuulua myös tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät tehtävät. Tuomioistuinvirasto osallistuisi tuomioistuinlaitoksen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Se voisi huolehtia tuomareiden ja tuomioistuinten muun henkilöstön koulutuksesta yhteistyössä tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa. Virastolle voitaisiin siirtää oikeusministeriöllä nykyisin oleva virkojen perustamiseen, lakkauttamiseen ja siirtämiseen liittyvä toimivalta ylimpien tuomioistuinten virkoja lukuun ottamatta. Lisäksi se voisi huolehtia keskitetysti tuomioistuinten asiantuntijajäseniä ja lautamiehiä koskevista tehtävistä."

"Oikeusministeriölle kuuluisi edelleenkin tuomioistuinlaitoksen strateginen ohjaus ja kehittäminen. Lisäksi se huolehtisi muista tuomioistuinlaitokseen liittyvistä valtioneuvostotason tehtävistä, kuten säädösvalmistelusta sekä talousarvio- ja kehysvalmistelusta. Ministeriö vastaisi myös tuomioistuinviraston tulosohjauksesta. Lisäksi sille kuuluisivat ne tuomioistuinlaitosta koskevat tehtävät, jotka edellyttävät valtioneuvoston tai tasavallan presidentin päätöksentekoa, kuten tuomareiden nimittämiseen liittyvät esittelytehtävät."

"Ylimpien tuomioistuinten tuomioistuinlaitoksen valvontaan liittyvät tehtävät eivät muuttuisi. Korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle kuuluisi siten jatkossakin perustuslain 99 §:ssä säädetty tehtävä valvoa lainkäyttöä omalla toimialallaan. Niin ikään hovioikeuksien tuomioistuinlain 3 luvun 2 §:ssä säädetyt tehtävät säilyisivät ennallaan."

Koivuluoman mukaan hanke vaatii lainsäädäntömuutoksia ainakin lisäyksen muodossa. Ennustettavissa on siis kohtalaisen kallis projekti hoitamaan nykyisellään jo hoidossa olevia tehtäviä.

Oikeusministeri Häkkänen totesi 26.1.2018 tiedotteessaan seuraavaa:

-"Tuomioistuinviraston perustamisessa korostuu tuomioistuinten riippumattomuus ja sen turvaaminen. Samalla pyritään hallintotehtävien tehokkaaseen hoitamiseen."

Lähde: Oikeusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Ulkoistetaan EU:lle
Ulkoistetaan EU:lle
8 years ago

Huomaatteko mitä tässä tapahtuu? Kun asioiden hoito siirretään hallinnosta virastolle, se voidaan sen jälkeen siirtää maan rajojen ulkopuolelle.

Kyseessä on Suomen oikeusjärjestelmän, joka jo nyt on alitettu poliittiselle päätäntävallalle, ulkoistaminen EU:n liittovaltiolle.

kullerwo666
kullerwo666
8 years ago

eipä muuta ku FUCK THE EU

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Osa uutta maailmanjärjestystä tämäkin.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.