Nykysuomi kysyi ”Aiotko asioida Kärkkäisellä tulevaisuudessa?” – ”Sabotaasista” huolimatta tulos oli murskaava

Julkaistu 27.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Nykysuomi aloitti eilen hieman ennen yhdeksää kyselyn "Aiotko asioida Kärkkäisellä tulevaisuudessa?". Kyselyssä oli kaksi vaihtoehtoa varsin selkeään kysymykseen, joko "Ehdottomasti" tai "En missään tapauksessa". Kysely lähti raketinomaisesti käyntiin ja vastauksia 26.10.2017 puoli yhdeksään mennessä kaikenkaikkiaan 10 244. Vastaukset jakaantuivat varsin yksipuolisesti ja lopputulos oli 8177 "Ehdottomasti"-vastausta ja 2067 "En missään tapauksessa".

Näin ollen voisi vetää johtopäätöksen, että noin 80% Nykysuomea lukevista olisi valmiita käyttämään kauppaketju Kärkkäisen palveluita jatkossakin, valtamedian massiivisesta lokakampanjasta huolimatta. Nykysuomi on kuitenkin saanut tietoonsa että kyselyä olisi käyty "rämppäämässä" kyselyn lopputuloksen vääristämiseksi ja näin ollen kyselyn lopputulemasta ei voida päätellä juuri muuta kuin sen, että Kärkkäinen on erittäin kiinnostava ja ainakin artikkeliin päätyneiden kommenttien perusteella varsin varteenotettava ostospaikka monelle lukijallemme.

Mainitut "rämppäämiset", eli kyselyyn kohdistunut sabotaasi käy ilmi oheisista kuvankaappauksista. Nimimerkillä "Solja Sarita Sanelma" ei ylpeyttä pursuavassa päivityksessään paljasta syvällisempiä motiiveja toiminnalleen, mutta selvästi kyseessä on yritys "paljastaa" kyselyn epäluotettavuus. Ottaen huomioon kyseessä olleen varsin harmittoman "käytätkö kauppaketjua vai et"-mallinen kysely, on kuulostaa "tuhannen klikin tarina" jokseenkin kohtuuttomalta vaivannäöltä. Jos otamme kyselystä pois ilmi tulleen "sabotaasin" ja poistamme Solja Sarita Sanelman sinne kuulumattomat 999 ääntä, muuttuu tulos vieläkin selvemmäksi ja "En missään tapauksessa"-ääniä onkin enää 1068. Mutta kuten sanottua, koska tulos oli helpohkosti manipuloitavissa, emme keskity äänestyksen tulokseen enempää.

Kyselyn todellinen arvo löytyikin siihen ilmestyneistä kommenteista
"Solja Saritan" toinen kuva josta selviää mistä gallupista oli kysymys.

Kärkkäisen kovia kokenut kauppaketju on saanut tavaran toimittajien boikotointi-ilmoitusten sekä median loka-kampanjan kautta sekä uusia asiakkaita että vankistanut aiempien asiakkaidensa "brändi-uskollisuutta". Seuraavaksi parhaita paloja artikkelin kommenttiosiosta.

-"Olen ollut Kärkkäisen asiakas jo vuosia. Heillä takuut pelaavat ja hintataso on työväestölle sopiva. Sieltä myös löytyvät työkalut ja vaatteet. Sekä harrastusvälineet. Valikoima on parempi kuin Honk-Kongissa tai Tokmannilla. Ja Puuilo sekä Rbin Hood ovat melko kaukana perässä. Niin että, aion todellakin jatkossa asioida Kärkkäisellä. Se kun on työmatkan varrella."

-"Kärkkäinen on viimeisiä firmoja myymässä rehtejä vanhan ajan hehkulamppuja. Jo pelkästään siksikin asioin siellä, minä kun en mitään mikkihiirilamppuja kattooni ripusta. Ja jos EU-direktiivi jotain kieltää, niin sen täytyy olla hyvää tavaraa."

-"Totta helevetissä aion asioida Kärkkäisellä."

-"Siellä käyn, kuten ennenkin. Valikoima ja hintataso on oivalliset. Politiikan jätän osaavammille tai tiedostavammille."

-"Aion tutustua Kärkkäisen verkkokauppaan , joka saa minusta uuden asiakkaan.
Fazerit vaiddan Lidlin tuotteisiin, Helkamaa en osta missään tuotteessa ja Finlayson korvataan muiden valmistajien tuotteilla."

-"En ole ennen ostanut sieltä mutta nyt yritän keksiä jotain ostettavaa ihan vaan viittuuttani."

Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta kommentit ovat jokaisen vapaasti luettavissa täältä. Ainakin kommenttiosion ja osittain kyselynkin tuloksen perusteella Kärkkäisen voitoksi kääntynyt "skandaali" ja boikotointi-ilmoitukset näyttäisivät osuvan myöskin boikottiin ryhtyneiden ja sellaista harkitsevien yritysten nilkkaan. Kommenteissa nimittäin kerrotaan useaankin otteeseen yllä mainittujen yritysten päätyvän kuluttajien boikottiin toimintansa vuoksi.

-"Sama porukka yritti terrorisoida myös minua aikanaan. Finalysonin pyyhkeet paloi ja Helkaman fillari lähtee justiinsa kierrätyslaitokselle."

-"Aion asioida Kärkkäisen kaupassa aina kun on mahdollisista, mutta ei osta enää mitään tuotteita häntä vastaa asettuneilta yhtiöiltä enkä suosittele sitä muillekkaan."

-"Aion tutustua Kärkkäisen verkkokauppaan , joka saa minusta uuden asiakkaan.
Fazerit vaiddan Lidlin tuotteisiin, Helkamaa en osta missään tuotteessa ja Finlayson korvataan muiden valmistajien tuotteilla."

-"Kyllä käyn Kärkkäisellä ja boikotoin kaikkia liikkeen ajojahtiin osallistuneita tahoja -osa olikin jo vanhalta boikottilistalta tuttuja nimiä mm. Fazer ja Berner ovat erittäin suomalaisvastaisia puljuja joita olen vältellyt jo vuosia."

-"Pitää lisätä Kärkkäiseltä ostamista. Ja nuo boikotoivat firmat boikottiin."

-"Laitoin palautetta boikotoijayrityksille, että boikotoin heidän tuotteitaan eli jätän ne kaupan hyllylle. Tehkää te samoin!"

Nykysuomi kiittää kyselyyn osallistuneita ja kommentoineita.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle