Nuorten kiristäminen alastonkuvilla lisääntynyt

Julkaistu 8.7.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Europolin tänään julkistaman raportin mukaan rikolliset valitsevat uhreikseen nuorimmillaan 7-vuotiaita lapsia.

 

Rahan ja s****n kiristäminen nuorilta netissä on lisääntynyt räjähdysmäisesti Euroopassa. Sextortioniksi tai webcam blackmailingiksi kutsutuissa rikoksissa rikolliset houkuttelevat uhrin riisuuntumaan tietokoneen kameran edessä tai lähettämään vähäpukeisia valokuvia itsestään. Materiaalin saatuaan rikolliset alkavat kiristää nuorta sillä, että levittävät kuvia nettiin, ellei uhri anna lisää materiaalia, rahaa tai s***iä.

Suomessa rikokset ovat toistaiseksi poikenneet kaavasta siten, että alastonkuvien levittämistä on käytetty pikemmin kiusaamiseen kuin kiristämiseen. Raha on tullut esiin kiristämisen motiivina enemmän aikuisten välisissä tapauksissa.

Europolin tänään julkistaman raportin mukaan rikolliset valitsevat uhreikseen nuorimmillaan 7-vuotiaita lapsia. Raportissa kerrotaan, että rikosten motiivi vaihtelee hieman sen mukaan, ovatko uhrit poikia vai tyttöjä. Valtaosaa tytöistä (84 % tyttöihin liittyvistä tapauksista) kiristetään antamaan lisää seksuaalista materiaalia, kun taas pojilta halutaan materiaalia vain 53 prosentissa tapauksista. Sen sijaan pojat (32 % tapauksista) pakotetaan tyttöjä (2 % tapauksista) useammin maksamaan rikollisille rahaa.

Rahan kiristäminen tällä tavalla on melko uusi ilmiö samoin kuin se, että uhreiksi jääneet nuoret pakotetaan ottamaan mukaan muitakin lapsia tai nuoria videoille tai kuviin. Siten rikollisten on mahdollista saada materiaalia esimerkiksi hyvin pienistä lapsista.

Sextortion-rikosten seuraukset ovat paikoin olleet traagisia: muutaman viime vuoden aikana uhrien on raportoitu päätyneen jopa itsemurhaan. Uhrien ahdinkoa on lisännyt entisestään se, etteivät he häpeän tai tietämättömyyden takia ole halunneet ilmoittaa kiristyksestä viranomaisille.

#SayNO - Sano ei!

Nyt eurooppalaiset poliisit ja yksityisen sektorin toimijat Europolin johdolla haluavat kitkeä ilmiötä nuorille suunnatulla #SayNO-kampanjalla. Kampanjamateriaalin avulla halutaan neuvoa jo pulaan joutuneita ja niitä, jotka ovat riskiryhmässä.

Kampanja sisältää lyhytelokuvan, joka on käännetty kaikille EU-alueen kielille, myös suomeksi. Elokuvan tavoitteena on auttaa katsojia tunnistamaan mahdollisen kiristäjän lähestymisyritykset, tarjota neuvoja ja korostaa sitä, kuinka tärkeää rikosilmoituksen tekeminen kiristyksestä on.

– Lapset käyttävät yhä enemmän verkkoympäristöä kommunikaatioon ja suhteiden luomiseen, mikä on aivan luonnollista. On kuitenkin meidän kaikkien yhteinen tehtävä kertoa heille uhkista, joita he saattavat kohdata ja suojella heitä tekemällä verkkoympäristöstä niin turvallinen kuin mahdollista. Jos jotain kuitenkin verkossa sattuu, meidän täytyy tarjota selkeä ja tehokas väylä rikosilmoitusten tekemiseen ja kunnolliset tukipalvelut, jotta uhri tietää, kenen puoleen kääntyä, sanoo Europolin Kyberrikostorjuntakeskuksen (EC3) johtaja Steven Wilson.

EUROPOLIN NEUVOT:

Jos joudut kiristyksen uhriksi netissä, älä maksa, äläkä häpeä rikosilmoituksen tekemistä. Jos joku uhkaa jakaa seksuaalisia kuviasi tai videoitasi, noudata seuraavia ohjeita:

1) Älä jaa enempää materiaalia, älä maksa mitään

2) Etsi apua, et ole yksin

3) Tallenna todisteet, älä poista mitään

4) Lopeta keskustelu, estä kiristäjä

5) Tee rikosilmoitus poliisille

 

Tarkempaa tietoa aiheesta #SayNo -kampanjasivuilla https://www.europol.europa.eu/sayno

Lyhytelokuva löytyy Youtubesta osoitteesta https://youtu.be/yOyLMzk-OYE

 

 

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.