Nuori Matias Granlund: Tahto vaikuttaa

Julkaistu 26.7.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Asiallinen ja hyväkäytöksinen nuori on kiinnittänyt huomion sosiaalisessa mediassa.
Nykysuomi haastatteli aktiivista ajattelijaa

1. Missä roolissa olet ps-nuorissa?

Olen Matias Granlund, 18-vuotias ja lahtelainen ps-nuori. Toimin Perussuomalaisissa nuorissa kattojärjestön edustajiston jäsenenä, johon minut valittiin viime kevätkokouksessa Lappeenrannassa. Toimin myös Hämeen piirin toiminnanjohtajana.

2. Kauanko olet ollut perussuomalaisissa?

Perussuomalaiset –puolueeseen liityin vasta tänä vuonna, kun täytin viime vuoden lopussa 18-vuotta, jotta pääsisin ehdolle kuntavaaleihin. Sain 98:ksan ääntä olin puolueen listan 42:sta ehdokkaasta 13:sta suosituin sekä varavaltuutetun paikka jäi 10:stä äänestä kiinni.

Perussuomalaisissa nuorissa olen ollut jäsenenä vuodesta 2014, mutta aktiivisiksi aloin käymään tapahtumissa 2016 syyskuusta lähtien. Keskustelin ennen aktivoitumistani enemmänkin netissä muiden ps-nuorien ja maahanmuuttokriittisten kanssa.

3. Mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita joita haluat viedä eteenpäin?

Yksi tärkeimmistä asioista, johon haluan vaikuttaa on Afrikan väestöräjähdyksen pysäyttäminen. On arvioitu, että Afrikan väkiluku kasvaa vuosisadan loppuun mennessä nykyisestä 1 miljardista 4 miljardiin. Afrikan väkiluku on nyt 1 miljardi ja 2015 välimeren yli tuli eurooppaan 1 miljoona ns. Hädänalaista turvapaikanhakijaa sitä voidaan miettiä paljon suhteessa väkeä tulisi välimeren yli vuonna 2100.

Toinen asia mikä on lähelläni on nuorten asiat. Meillä jää monia nuoria ilman opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen tälläiset nuoret on pidettävä kiinni yhteiskunnassa ja löydetään heille oma paikka ja polkunsa.

4. Toimit aktiivisesti mistä kipinä noin nuorella on lähtenyt politiikkaan?

Kipinä minulta politiikkaan lähti ylipäätään netistä. Törmäsin youtubessa erinlaisiin maahanmuuttokriittisiin videoihin mm. Ylen haastattelut sekä Jussi Halla-ahoon.

5. Onko ollut hyötyä tai haittaa että toimit aktiivisesti politiikassa?

Kyllähän se vähän jännittää miten jokin kaveri, joka ei vielä tiedä poliittisesta taustastani suhtautuu asiaan. Välillä joutuu siis varautumaan miten jokin ihminen suhtautuu minun poliittisiin suhtautumiseen. Onhanse nähty, että ''väärää mieltä olevien'' päälle syljetään tai heitetään juomaa. En anna pelolle valtaa.

6. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi poliittisella saralla?

Haluan olla tässä asiassa optimistinen ja laittaa tavoitteet korkealle. Jos maakuntavaaleissa tulee hyvä äänisaalis niin voi olla, että harkitsisin eduskuntavaaliehdokkuutta Hämeen vaalipiirissä 2019.

7. Jos joutuisit valitsemaan autettavaksi veteraanin tai lapsen kumman valitsisit ja miksi?

Auttaisin mieluiten lasta mielestäni olisi parempi, että panostaisimme tulevaisuuden sukupolviin. Lapsilla on vielä tulevaisuus edessä.

8.Mitä haluaisit sanoa nuorille jotka miettivät liittymistä ps-nuoriin?

Haluan sanoa nuorille, jotka miettivät PS-nuoriin liittymistä, että olkaa aina omia itsejänne. Älkää jännittäkö liittymistä nuorisojärjestöön, että mitä joku kaverisi on mieltä kaverisi mielipide ei saa rajoittaa sinua. Meihin on liitytty myös sillä asenteella, että pakkoruotsin tunti on tuntunut tylsältä.

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.